PAUKKUVA PURUKUMI
Lapsille suunnatut mainokset olivat 1950-luvulla usein sarjakuvan muodossa. Ylläolevat mainokset ovat vuodelta 1956 Lasten Maailma -lehdestä. Niiden vieressä oli "oikeita" sarjakuvia ja tarkoitus on selvästi ollut ujuttaa näitä mainossarjakuvia muun sisällön joukkoon.
Neekeri Jenkki -purukumi ei varmasti kelpaisi enää kauppoihin. Nämä rasistiset karikatyyrit ovat jostain syystä olleet täällä Suomessa hyvin elinvoimaisia. Ehkä siksi, että meillä ei etnistä kirjavuutta ole ollut ennen näitä päiviä. (Ks. Suklaauutuus! Neekerin suudelmia 1929, Helga Sjöstedt, Afrikan veitikoita, 1946)
Kasan viestissä Syötit ja hallitsijat on linkki erinomaiselle Jim Crow Museumin sivustolle.
Postisäästöpankin (todennäköisesti hyvin vaaleanpunaiset, jos olisivat väreissä) possut ovat hauskoja:
TULEVAISUUDEN HAAVEITA
Istui ystävät Possusen pesällä.
Kulki juttu: mitä tehtäis' kesällä?
Valokuvata tahtoisin lomalla
minä koneella ikiomalla.
Minä taasen tahtoisin laskettaa
omalla pyörälläni taivalten taa.
Haa - hyvä - ne voitte te hankkia
kun vain käytätte Postipankkia.
Kun pistätte rahat SÄÄSTÖPORSAASEEN
niin huoleton kesä tulee iloineen.
POSTISÄÄSTÖPANKKI
Tekstit
Enpä sanoisi neekeripurkkamainosta rasistiseksi, enkä noita puhuvia sikojakaan, jotka hämmästyttävästi muistuttavat ihmistä, jopa enemmän kuin ihminen itse.
VastaaPoistaNeekeripoika ja vaaleanpunaiset possut samalla mainossivulla oli niin vastustamaton yhdistelmä, että halusin sen esitellä PopuLAARIn lukijoille.
VastaaPoistaRasismi ei ole ko. Jenkki-mainoksessa tietenkään suoraa vaan piilevää. Mikäli kävit Jim Crow -museon sivuilla (linkki viestissä), siellä oli pitkä selostus ns. picaninny-hahmoista, stereotyyppisistä afrikkalaislapsista. Yksi tunnuspiirre oli, että he olivat aina vaarassa joutua villipetojen syötäväksi - kuten ko. mainoksessakin. Tämä oli rodullisen "heikkouden" piirre ja aikoinaan uskottiin ilmeisesti ihan tosissaan, että "neekerit" kuolevat sukupuuttoon huonojen ominaisuuksiensa takana.
Ei suomalainen mainospiirtäjä varmastikaan ole tiedostanut tätä picaninny-traditiota, mutta hän on kuitenkin jatkanut ja vahvistanut sitä suomalaisessa mainos- ja lastenkulttuurissa.
Ei tuota voi kyllä rasistiseksi mainita muu, kuin joku jälkiviisas yli 50 vuotta julkaisuajankohtaa myöhemmin.
VastaaPoistaTätä juuri tarkoitin. Kuvan rasismin näkee selvästi nyt jälkeenpäin, ajan myötä.
VastaaPoistaHöpö höpö ei neekerikuvissasi ole mitään rasismia vaan ajattelutavassasi mieltää oman aikakautensa tuotoksia muuksi kuin mitä ne ovat
VastaaPoistaYstävällisesti keskeltä neekerinmustaa yötä Seppo Lehto
"Tämä oli rodullisen "heikkouden" piirre ja aikoinaan uskottiin ilmeisesti ihan tosissaan, että "neekerit" kuolevat sukupuuttoon huonojen ominaisuuksiensa takana."
VastaaPoistaIlman valkoisen miehen sosiaalista apua näin olisi saattanut käydä.