Robur Valloittajan Albatrossi (1975)

Albatrossi
(Kuva: L. Benett, kirjasta Robur Valloittaja, seikkailukertomus 1880-luvulta)

Uudessa supersankareita vilisevässä Kostajat-elokuvassa on lentävä lentotukiasema, helicarrier, ja se on olevinaan kovastikin futuristinen lentovempele. Vaan populaarikulttuurissa on lentäviä laivoja ollut jo ajat sitten: Jules Vernen Robur Valloittajalla oli 37-potkurimastoinen Albatrossi! Lyhentämätön suomennos (alk. Robur-le-Conquérant, 1886) ilmestyi 1975 WSOY:n kustantamana.

Aleksander Lindeberg (1961)

Ah, niitä aikoja, kun aikakauslehtien kansikuvat olivat taiteilijan piirtämiä! Nykyiset kannet, valokuva julkkiksesta ja levottomasti tekstejä pitkittäin ja poikittain, eivät todellakaan ole mikään ilo silmälle. Sen sijaan tämä A. Lindebergin Apu-lehden kansi vuodelta 1961 sitä todellakin on.

Onkohan kansi tämän Aleksander Lindebergin?
http://fi.wikipedia.org/wiki/Aleksander_Lindeberg

Lauri Manninen (1961)

Lipas oli lastenlehti, joka oli "lahja Säästöpankkien keskusliitolta". Uskoisin lasten ilahtuneet lehdestä kovastikin, sillä se sisälsi satuja, sarjakuvia ja tietoisku-tyyppisiä juttuja. Aikaisemmin lehti ilmestyi nimellä Säästäjä.

Numeron 3/1961 kannen on signeerannut Manne; lehden sisäsivuilta paljastuu, että kannen tekijä on Lauri Manninen. Hienoa kuvitusta, ao. kuva lepakoistakin on jännän havainnollinen.

Lauri Manninen oli ahkera kuvittaja; lasten- ja nuorten kirjojen ohella hän kuvitti mm. Juhani Ahon Lastuja.

Sirkka 1/1938

On lunta tulvillaan nyt Helsinki. Sen kunniaksi talvisia kuvia...

Sirkka-lehti alkoi julkaista uutta Olli Pirteä -seikkailua vuoden 1938 alusta: "Olli Pirteä löytöretkeilijänä." Olli ja Jussi Metkanen leikkivät lumessa ennen lähtöään Tulimaahan vähän seikkailemaan. Olli Pirteää piirsi Hjalmar Löfving.

Talvisen kannen tekijä ei ole suomalainen. Aikani signeerausta tihrustettuani ja googlailtuani päädyin siihen, että kansitaiteilija on norjalaissyntyinen Harald Jordan (1875 - 1955).

Luonnokset (1938)

Niiden löytämieni postikorttien joukossa oli myös pari luonnosta. Tekijän nimestä en saa täydellä varmuudella selvää, olisiko Matti Murte tai Murto. Piirrokset ovat vuodelta 1938. Toisen paperin takana on epäselvä merkintä siitä, että ne on piirretty jollain asemalla... Nyt nuo piirrokset taas näkevät päivänvalon reilun 70 vuoden jälkeen. Keitä lienevätkään nuo herrat?

Irma Salmi (1954)

Seura 35/1954

Irma Salmi

Loma loppui,
koulu alkoi.

Irma Salmi, joka teki kansikuvia Seuraan, tulee nimenä silloin tällöin vastaan vanhoissa postikorteissa.

Myyrä Matikainen (1951)

Myyrä Matikaisen malliauto (WSOY 1955) on suomalaisen lastenkirjallisuuden klassikko, kirjoittajana Aila Nissinen. Ja kuten tunnettua, kirjan kuvitti Maija Karma. Vähemman tunnettua sen sijaan on, että Myyrä Matikaisen touhuista sai lukea jo aikaisemmin Lasten Maailma -lehdestä. Numerossa 11/1951 on Nissisen tarina "Myyrä Matikaisen puutarha".

Sen ohessa on kertakaikkisen upea koko sivun kuva mainitusta myyrästä mainitussa puutarhassaan, tyyli on suorastaan impressionistis-ekspressionistinen.

Salaperäinen signeeraus AST oli pitkään arvoitus, mutta selvisihän se ennen pitkää: Annele Tahkolahti-Synterä. Hän oli Lasten Maailman "salainen päätoimittaja" vaikka nimellinen kunnia lankesikin Markus-sedälle.

Markus-setä: Taikatiuku (1948)

Markus-setä oli tuttu radiosta, totta kai, mutta on häneltä kirjallistakin tuotantoa. Kokoelmasta Taikatiuku (Otava 1948) löytyy "kuunnelmasatuja", joita lienee esitetty hänen Lastentunnillaan.

Kuvittajana on ollut Anneli Warén. Hänen piirroksensa satuihin ovat parempia kuin sadut...

Olli vuodelta 1938

Ollin pakinakokoelmasta "Kokkahuilu" (Otava 1962) löytyy sisäliepeestä Erkki Koposen piirros Väinö Nuortevasta eli Ollista (ks. Wikipedia). Salskea herra! Piirros on vuodelta 1938.
Ks. myös Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää.

Kettupartiolaiset

Lasten Maailma 6/1954

Kansi: Maija Karma

PopuLAARIssa ei olekaan pi-i-i-tkään aikaan esitelty Maija Karman ihastuttavia Lasten Maailma -lehden kansia. On siis korkea aika! Kettupojat nuotiolla lättyjä paistamassa... partiolaisia ovat selvästi.

Haku blogista: lasten+maailma (klikkaa!)

Tiikerin urheilukatsaus (1930)

Helsingin Sanomiin piirsi 30-luvulla nimimerkki "Tiikeri" (Arvo Tigerstedt, 1899-1969) hyvin suosittua Urheilukatsausta. Se oli pilapiirrosmainen katsaus viikon urheilutapahtumiin. Tästä urheilupiirtäjästä on tehty ihan dokumenttikin.

Ajankuvina nämä pilapiirrokset ovat hyvin kertovia. Monen urheilijan nimi on tosin vaipunut yleisestä muistista jo unholaan. Viiva on hyvin elävää ja ammattitaitoista. Kyllä näistä komean pilapiirroskokoelman saisi! Aikoinaan näitä piirroksia julkaistiin myös kirjoina.

Helsingin Sanomien lisäksi "Tiikeri" piirsi myös Suomen Urheilulehteen.

Joonas ja Susikoski (1959)

Susikoski laskeutui lamppuneineen varovasti kohti alhaalla makaavaa liikkumatonta hahmoa.

Lähde: Seura 36/1959

Joonas eli Veikko Savolainen kuvitti Mauri Sariolan komisario Susikoski -jatkokertomuksen "Murha Mallorcalla" Seura-lehteen 50-luvun lopulla. Susikoski on kuvassa aika cool. 

Lassin seikkailut (1942)

Inga Helander (Fagerholm) oli suomalainen kuvittaja, postikorttitaiteilija ja paperinukkemestari.  Vera Nordströmin satukirjassa "Lassin seikkailut" (Kuvataide 1942) kuvat ovat suorastaan yltäkylläisen värikkäitä. Lassi nukahtaa ja näkee unta metsän väen kesäjuhlista... vai oliko se sittenkään unta?

Mikael Kohlhaas (1951)

Kirjojen kansikuvat ovat käyttötaidetta - ja joskus myös ihan taidetta. Rolf Sandqvist kuvitti Tammen vuonna 1951 julkaiseman Heinrich von Kleistin Mikael Kohlhaasin (käännös Elvi Sinervon). Oli varmasti yksi sen vuoden kauneimpia kirjoja. 

* * *

Kuvituksesta ja kuvittajista kiinnostuneet, tiedoksi että Kuvittaja-lehti on saatavissa myös verkkoversiona.

Kuvitti: Poika Vesanto (1941)

Poika Vesanto teki hienoja kansia Seura-lehteen 40-luvulla. Yo. kansi on numerosta 20/1941.

Vesanto on saanut (vihdoinkin) ansaitsemansa näyttelyn, Tampereella Mediamuseo Rupriikissa. 21.2. – 29.3.2009, Kuvitti: Poika Vesanto.

Simo Penttilä: Sonoran uni (1942)

- Niin, kuiskasi doña Estella.
Ja hänen silmänsä olivat niin suuret, enkä minä mielelläni katsonut niihin kauan, sillä minä olen hyvin terve mies.
- Bueno, minä suutelin hänen sormiaan. - Minä olen se caballero, johon te voitte luottaa.
- Ylhäisyys!

Lisää Poika Vesannon kansia: Simo Penttilän Sonoran uneen on taiteiltu näin upean yksityiskohtainen kansi, jonka hienous tulee oikeuksiinsa vasta kuvaa suurentamalla. Mitkä ilmeet, mikä viivan herkkyys! Ks. myös Gringon suudelma.

Simo Penttilä: Sonoran uni
Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailuja
(Otava 1942, kirjapaino Polytypos Turussa)

Ennen tietokoneita kirjan nimi taiteiltiin typografisesti kuin osaksi kuvaa, jopa ihan taiteilijan omin käsin. Ihmeellistä. Ja ihmeellisen hienoa oli sitten jälkikin, kuten yo. kannesta saamme huomata - siis sorvatuista o- ja a-kirjaimista.

Maija Karma: Kissa Kehrääväinen (1956)

Lasten Maailma 3/1956
Kansi: Maija Karma

Maija Karma taisi tehdä parhaat kuvituksensa Lasten Maailman kansiin. Aiheensa oli yleensä jokin tuttu satu, yo. numerossa tietenkin venäläisen kansansadun Kissa Kehrääväinen.

Haku PopuLaarista: >> lasten maailma

Laihanen ja Paksunen (1936)

Laihanen (kuiskaa): "Tarvitsemme joulukuusen, Paksunen. Nyt täytyy pitää vara, että päästään irti väärästä kympistämme."

Lukemista kaikille -lehdessä seikkailivat (numerossa 51/1936) sarjakuvana Laihanen ja Paksunen. Sankarit ovat sen verran tutun näköisiä, että selvästihän Stan Laurel ja Oliver Hardy siinä seikkailevat suomalaisilla nimillä (keksittiinkö Ohukainen ja Paksukainen myöhemmin?). Vaan kuka on sarjakuvan piirtäjä?
Onko sarjakuva suomalaista tekoa? Tai ehkä se on sittenkin ruotsalainen. Alla on piirtäjän signeeraus. Ihan näköiseksi on piirtäjä hahmonsa saanut! Aihe ja ympäristö on silti hyvin skandinaavinen.

PS. Jos Mika Waltarin ja Armas J. Pullan Kapteeni Leo Rainio -kirjat kiinnostavat, niin klikkaa Jurin teksteihin.

Seikkailujen kesä (1946)

Päivö Suomela: Seikkailujen kesä
(Poikien sininen sarja 12, Kansankirja 1946)

Päivö Suomela oli siitä harvinainen kirjailija, että hän kuvitti kirjansa (ainakin tämän Seikkailujen kesän) itse. Päivö on kuvittanut myös nuortenkirjailija Launo Suomelan kirjoja, joten eivätköhän he lähisukulaisia olleet.

Kuin pelästynyt jänis pomppi Heka yli kivien ja kantojen.

PS. Jos Poikien Sininen sarja kiinnostaa, ks. myös Elävät torpedot, Saappaattomat sankarit ja Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti.

Tom Sawyer salapoliisina (1957)

Oli seuraava kevät sen jälkeen, kun Tom Sawyer ja minä vapautimme neekerimme Jimin silloin kuin hän oli karanneena orjana kahleissa siellä Tomin sedän Silasin talolla Arkansasissa.

Mark Twainin Tom Sawyer salapoliisina oli jatko-osa tutuille seikkailuille, kertojanäänenä on Huck Finn. Tomin melkein aikuinen salapoliisi-inkarnaatio heräsi viimeksi henkiin Kerrassaan merkillisten herramiesliigan elokuvaversiossa (Herrasmiesliiga).

Suomalaisen painoksen (Karisto 1957) kansi on hyvää työtä, ja sen piirsi Martti Masala. Masala oli hyvin ahkera Lukemista Kaikille -lehden kuvittaja, josta ei juuri mitään tiedetä.