31. joulukuuta 2006

Viikatemies vaihtaa vuoden... (Lutfisken 1928)

Lutfisken

Lutfisken_1928, originally uploaded by lurker_again.

Miksi vuoden vaihtumista kuvaavalla muuten humoristissävytteisellä Isä Ajalla on niin usein viikate, kuin Kuolemalla?

Kyllä Aika, Kronos, on sirppiänsä kantanut jo pitkään, sillä Kreikan muinaisen mytologian mukaan hänen äitinsä Gaia valmisti Kronokselle sirpin, jolla Kronos leikkasi irti isänsä Uranoksen sukupuolielimet (ks. Wikipedia). Hahmo on vain muuttunut hieman leppoisamman näköiseksi niistä ajoista.

Saddaminen hirttäminen sopi niin ironisen ja irvokkaan täydellisesti tämän vuoden vaihtumisen merkiksi...

30. joulukuuta 2006

Taas on vuosi uusi. Ilonko vai surun? (1941)

...aloitettu taas on vuosi uusi.
Ilonko vai surun? Mene, tiedä:
paljon voi se tuoda, paljon viedä!



Kotiliesi_1_1941

Kansi: Martta Wendelin
Luottavaisin mielin vuonna 1941 piltti tummasilmä ryömii kohti tulevaa vuotta...

Mainos samaisesta lehdestä, Vaasan leipää:

Muisto vain on jälleen joulukuusi,
aloitettu taas on vuosi uusi.
Ilonko vai surun? Mene, tiedä:
paljon voi se tuoda, paljon viedä!
Mut' ei vuotten vaihtelutkaan estä
meitä Vaasan leivän syömisestä!

Joka pöytään vahvistavaa Vaasan leipää

29. joulukuuta 2006

Sanjay Gere: Shall We Dance?

Harjoitelkaa tämä numero uuden vuoden bileisiin, ja olette illan tähti!

Sanjay Gere



PPS. Tämä hakukone ei ole kone vaan neiti: Ms. Dewey (via Heikot signaalit).

PPS. Hassua, katselin juuri Lost in Translation -elokuvan ja tarkistin sen jälkeen, kuka on käynyt blogissani. Löytyi tämä,
manho1911. Kuvia Japanista. Mitä lienevät.

Meidän jengi (1932)

Our Gang (myös nimellä The Little Rascals) oli hyvin suosittu mykkäfilmisarja, jota Suomenkin televisiossa on joskus näytetty (muistaakseni nimellä Meidän jengi) ja ilmeisesti aikoinaan ennen sotia myös elokuvateattereissa.

Ao. kuvassa jengi toivottaa Tosikertomuksia-lehden lukijoille hyvää uutta vuotta. Ai niin, koiran nimi oli Pete the Pup.

Our_Gang
Elokuvan nuorinta väkeä
Filmiin kuuluu aika joukko lapsiakin, jotka suurella palkalla "pelleilevät" kansalle. Tässä joukko alaikäisiä toivottavat Teille hyvää uutta vuotta 1933.


Tosikertomuksia_52_1932 Nuorenparin_elamaa_1932
Kansi: Poika Vesanto - Sarjakuva: Eeli Jaatinen
[klikkaa kuvat isoiksi]

Tosikertomuksia-lehden numeroon 52/1932 kannen on tehnyt Poika Vesanto. Hyväntuulisessa kuvassa muut nuorukaiset pilkkaavat ja taputtelevat vahingoniloisena päähän suksilla kaatunutta itkua tihruttavaa toveriaan. Takakannessa on Eeli Jaatisen sarjakuva Nuorenparin elämää. Jaatinen käyttää hyvin modernisti panoraamaruutuja, sama kuva siis jatkuu ruudusta toiseen. Ks. myös Kertomuksia n:o 3 (1933).

28. joulukuuta 2006

Ah, kinkkua ja - huh! (1956)

Taika-Jimillä on sellainen "tekoälyllä" toimiva taikajääkaappi, joka olisi tarpeen monelle muullekin näin joulun syöpöttelyn jälkeen.

Kun menee hakemaan kinkkua niin saakin nyrkistä päin näköä! Ah, kinkkua ja - huh!

© King Features Syndicate
Taika-Jim, Apu 13/1956

Ks. myös Narda, pikku selleri - Taika-Jim (1952)

27. joulukuuta 2006

ShortCircuit-peli


WiiCadesta löytyi tämä mainio peli ShortCircuit, jota yksinkertaisempaa ideaa pelillä ei voi olla.

Liikuta hiirellä hehkulamppua niin ettei se osu asteriskeihin, joita sataa taivaan täydeltä kuin lunta - ja aina vain nopeammin. Jos pidät hiiripainiketta hetken alhaalla, asteriskit kaikkoavat hiukan etäämmäksi, mutta vain hetkeksi. Asteriskit muuttavat väriä, kunhan pääset pelissä eteenpäin. Ja hehkulamppu alkaa vetää niitä puoleensa! Voi ei!

Yksinkertaista. Addiktoivaa. Buddhalaista. Pelaa ja valaistu.
>> Muista myös flOw.

Vitsi-Motti (1943)

Vitsi-Motti, siviili-, sotilas- ja politiikkasellaisia (Kustannus Säilä, 1942-1948) oli yksi monista suomalaisista korsulukemistoista. Lehteä toimitti (nimimerkki?) Mikko Sara.
Vitsi-Motti N:o 6 (2/1943)

Näin joulun jälkeen poimikaamme lehdestä pilapiirros "Muistopatsasehdotus: Rakkaalle sialle Suomen kansalta."

Sotavuosina taidettiin tosissaan kaivata kinkkua pöytään; nyt monet perheet ehtivät joulukuun aikana syödä niitä useampiakin...

Lehden vitsejä:


"IDÄSTÄ VALO TULEE"
Pietari palaa syksyllä 1941, ja koko taivaanranta liekehtii tumman punaisena. Sitä katsellessaan loihe muuan alikersantti lausumaan seuraavan mietelmän:
"Tuo on varmaankin sitä kajastusta, josta ne sanovat, että idästä valo tulee."

EI TIENNYT ELI RAVINTOLAELÄMÄÄ
Asiakas: - Onko täällä tapana antaa vieraiden odottaa päiväkausia?
Tarjoilija: - En mää tierä - mää tulin vasta eilen.

EI MUITA KUIN RUUNEPERI
Korsussa oli yksi ainoa pöytä. Kersantti Halko, joka oli "Perjantaissa" julkaissut muutamia runoja ja piti itseään alansa tekijämiehenä, istun sen äärellä runojaan värkäten niin usein, etteivät siihen toiset tahtoneet päästäkään.
Kerran hänen hyvä ystävänsä vääpeli Sora rupesi häätämään häntä ois.
"Minä kirjoitan juuri runoa", Halko selitti.
"Älä hupsi, - ei Suomes oo muita runoilijoita kuin Ruuneperi", Sora tokaisi siihen. "Mutta minä kun kirjoitan kirjeen Maijalle, niin se lähettää läskiä ja tupakkaa".

24. joulukuuta 2006

22. joulukuuta 2006

Joulupukki II (1963)

Karitsan veri puhtahaksi
sai mustan Saaran kokonaan.



Joulupukki II / 1963, 64. vuosikerta, Valistus

Tuomiorovasti, professori Lauri Huovinen (1915-1994) kirjoitti Joulupukkiin II (julkaistiinko näitä tuplanumeroina?) vuonna 1963 näin:

(...)Monet lapset tuntevat laulun Mustasta Saarasta, pienestä neekerilapsesta, ja mielellään laulavat sitä. Musta Saara oli kovin sairas. Yksinään ja tuskissaan hän makasi kovalla, kylmällä olkivuoteella. Hänellä ei ollut yhtään ystävää. Mutta hänellä oli yksi suuri lohdutus. Hän oli kuullut, että on olemassa taivas, kultakaupunki, jossa ei ole tuskaa, ei kyyneleitä, ei yötä eikä kuolemaa. Hiljaa hän lauloi tuosta ihmeellisestä kaupungista, ja rauha ja riemu loisti hänen kasvoistaan.

Ei miettimästä voi hän laata
Nyt noita ihmesanoja,
Hän muistaa tuota uutta maata
Ja uuden taivaan riemua.

Hän huokaa yhä heikommasti:
"Oi kaupunki, sä kultainen.
- Ei kuolemaa" ja rauhaisasti
Hän vaipuu kuoloon nukkuen.

Laulu on kyllä surullinen, mutta kuitenkin lapset pitävät siitä kovasti. Miksi? Koska se kertoo, että hekin saavat tulla kultakaupunkiin, taivaaseen. Mutta ellei Jeesus olisi syntynyt, ei kukaan tietäisi siitä mitään.




Löysin sanat Mustaan Saaraan, joka on ollut Pyhäkoululauluja-kirjassa, Suomi 24 -keskustelupalstalta. Laulu tuonee joillekin lapsuuden mieleen, sillä sitä laulettiin hartaasti ja antaumuksella lasten hengellisissä tilaisuuksissa:

”Ei taivahassa kuolon vaaraa,
ei kyyneleitä, yötäkään”.
Näin lauloi kerran musta Saara,
pien’ neekerlapsi hyvillään.

Taivaassa Herra tuskat poistaa
ja huokaukset kokonaan.
Siell’ Herran kasvot mulle loistaa,
siell’ luonaan aina olla saan.

Hän kertovan on kuullut kerran
näin opettajan valkoisen.
Hän armosta sai kuulla Herran
ja ystävästä lapsien.

Hän sai myös kaupungista kuulla,
joll’ ompi autuus muurinaan.
Hän siellä kerran riemusuulla
myös tahtois kiittää Jeesustaan.

Nyt riutuu raukka tuskissansa
hän siinä olkivuoteellaan,
mutt’ rauha lepää kasvoillansa
ja riemu loistaa katseestaan.

Ja ystävää ei vierellänsä,
vaikk’ kova ompi vuoteensa.
Hän tuskat kantaa yksinänsä
niin onnellisna, iloisna.

Ei miettimästä voi hän laata
nyt noita ihmesanoja.
Hän muistaa tuota ”uutta maata”
ja ”uuden taivaan” riemua.

”Oi, kuolemaa ei taivahassa”,
hän laulaa aina hiljempään.
”Ei tuskaa niin kuin maailmassa,
ei itkua, ei yötäkään.”

Hän huokaa yhä heikommasti:
”Oi kaupunki, sä kultainen!
– Ei kuolemaa”, ja rauhaisasti
hän vaipuu kuolon unehen.

Nyt Jeesuksensa kunniaksi
hän soittaa siellä kanneltaan.
Karitsan veri puhtahaksi
sai mustan Saaran kokonaan.

Tumppi Suppilo (1960)

Wille Raharinne saa kerrankin nokilleen, kun Tumpin kissanpentu Nekku kasvaa leijonaksi
(tosin kaikki olikin vain unta...) © Western Publishing
Pikku Lulu ja Tumppi (1959-1961) olivat sisarlehtiä, jotka ilmestyivät vuorokuukausin kuusi kertaa vuodessa.
TUMPIN ja PIKKU LULUN lukijoiden vanhemmille:

KUSTANNUS OY TIMANTIN julkaisemiin kuvasarja- ja muihin lehtiin voitte luottaa. Niissä ei ole milloinkaan raakuutta, rikollisuutta tai väkivaltaa. Lehdet ovat tervehenkisiä ja lasten mielikuvitusta rikastuttavia. Kaikkien lasten käsiin voidaan vantaa Timantin iloinen ja huumoripitoinen aikakauslehti.
Vuoden 1960 joulunumerossa Tumppi menee sirkukseen isoisänsä kanssa. En kertakaikkiaan tajua, miksi ukki on laittanut propellilakin päähänsä, on kiukkuinen ja sanoo: "Ei mitään kiitospuheita! Nyt lakkasi karuselli pyörimästä!" Käsittämätöntä käytöstä...


Tumppi 6/1960

Kvaakilaisten ystävällisellä avustuksella olen kerännyt Wikipediaan Pikku-Lulun ja Tumpin hahmojen nimiä englanniksi ja suomeksi (ja ovatpa niitä muutkin käyneen päivittelemässä).

Laitetaanpa ne vielä tännekin:

Lulu Moppet - Lulu Siivilä
Tubby Tompkins - Tumppi Suppilo
Annie Inch (Magee) - Anni Kasari
Kathy Crowe - Kati, Allun leikkitoveri (aikaisemmin Pikku-Minna ja Kaisa)
Iggy Inch (Magee) - Ikki (oik. Ivari) Kasari
Alvin James (Jones) - Allu Purtilo
Gloria Darling (van Potts) - Gloria Kultanen
Wilbur Van Snobbe - Wille Raharinne
Willy Wilkins - Vili
Eddie Simson - Eetu
The Westside Guys - Länsikorttelin pojat
Mr. Moppet (George Moppet) - Severi Siivilä
Mrs. Moppet (Mildred Moppet)
Miss Feeny
- Neiti Fiini
Ol' Witch Hazel - Syyhy-noita
Little Itch - Pikku-Syylä
Sammi and the Little Men from Mars - Sami ja marsilaiset
Chubby - Pulla (Tumpin serkku)
Grandpa McFeeb - Isoisä Vilppu
Professor Clifford Cleff - Professori Melunen
Clarence McNabbem - Kake Kaappari
Mr. Tompkins - Uuno Suppilo


Tumpille maistuu ruoka...

Joulupukki (1954)

Eipäs huolta laisinkaan:
hymyin kaikki korjataan.

Joulupukki 1954, originally uploaded by lurker_again.

Joulupukki-lehden vuoden 1954 numerossa oli näin vekkuli kansi (Helga Sjöstedt). Mitenkähän tuo pikkulintu meinaa puuron syödä...?

Takannen joulurunossa on joulupukki mennyt nurin mäessä... lapset ja halli rientävät auttamaan.

Joulupukki 1954 takakansi

Näinkin joskus käydä voi:
Joulupukki huutaa: "Hoi,
tulkaa lapset, auttamaan!
Näin nyt kävi kerrassaan:
autosta kun loikkasin,
tähän tulla tupsahdin!

Särkyin multa pussin suu -
kuinkas tämä korjautuu?"

"Eipäs huolta laisinkaan:
hymyin kaikki korjataan."

21. joulukuuta 2006

Julgranen (1907)

Julgranen (Helios, 1906-1910) oli isokokoinen (ettei mahtunut kokonaan skanneriinkaan) ruotsinkielinen joulualbumi, jonka painoasu oli todella upea. Sitä kuvittivat monet Suomen eturivin taiteilijat (ao. kansi on Albert Edelfeltin).


Ruotsin kieltä ylistetään heti albumin avaamassa runossa (kirjoittaja N. J-n.) :

Vårt svenska språk, vårt modersmål - det äger
för oss en klang, så välbekant ock kär.
Jag vet du älskar den, jag vet du säger
att ock för dig det språket dyrast är. (...)

Känn granens doft, som frisk omkring oss strömmar,
se trädet, skimrande i högtidsskrud!
I våra hjärtan drömmas samma drömmar,
och hjärtats språk är modersmålets ljud.

Maria Nyströmin runonäytelmän Liten älva on kuvittanut muuan Helen Schierfbeck (kirjoitusasu on tosiaankin tämä, ei Schjerfbeck) hyvin herkällä viivalla.

[klikkaa kuva isommaksi]

Putin huolestunut Suomesta

SUOMEN TULEVAISUUS HUOLESTUTTAA PUTINIA

Venäjän presidentti Vladimir Putin toivoo, että raittiusliike Suomessa vahvistuisi vielä tasavallan presidentti Tarja Halosen kaudella. “Ei pelota, mutta huolestuttaa", Putin arvioi Suomen tilannetta Uudessa Suomessa julkaistussa haastattelussa.

Valta Suomessa vaihtuu vasta vuonna 2012, jolloin Halosen toinen kausi presidenttinä päättyy. Putin vihjaa haastattelussa siihen, että Suomi on hyvin presidenttivaltainen valtio.

“Tulevaisuus riippuu siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa ja oikeusvaltiota pystytään vahvistamaan ja valtaa kyetään jakamaan laajemmalti ja rakentamaan raittiimpaa Suomea", Putin sanoo haastattelussa.

“Ei toki ole järkevää kasata kaikkia Suomen ongelmia Halosen harteille. Suomen humalahakuisuudesta on silti syytä olla huolestunut", Putin sanoo.

Venäjän ja Suomen välisistä kahdenvälisistä suhteista Putin huomauttaa, että “Venäjän ongelmat kännäävän Suomen kanssa ovat kuitenkin varsin vähäiset, kun katsotaan kaikkia Suomen rajamaita pohjoisesta etelään".

________


Tämä on satiirinen pilamukaelma Tarja Halosen huolestuneesta Venäjä-lausunnosta. Joskus on terveellistä kääntää asetelmat nurinpäin - silloin huomaa helposti, millä asenteella puhutaan... Inspiraation sain Lehdestä.

Klubi 7

Tonttu tupakalla... ks. myös Klubi 7 -tupakka.


... ja sitten joulupöydälle ja lahjoiksi Klubi 7:ää, sillä
KLUBI 7
PIRISTÄÄ!

Bahara-Bat ja Flor de Region ovat sopivia joulusikareja ja joululahjoja.

Tehosekoitin töihin...

Onko tämä "ohjelma" konsumerismia vastaan vai onko se osa sitä?
Onko Will it blend -show'n vetäjä järjissään vai hullu?
Yes, it blends! Kyllä se sekoittuu!

Lipeäkala (1962)

Lipeäkala oli suomalaisen huumorin vuosikirja. Suomen Aikakauslehdentoimittajain Liitto julkaisi sitä "hyvän huumorin ystäville". Ao. vuosikirja on vuodelta 1962; merenneidot olivat toistuva aihe kannessa.

Miksi suotta veikko muriset
ja pahalla oot päällä,
miksi suotta sisko suriset
ei sovi surut täällä.
Tulee joulu, loppuu koulu
eikä haittaa läksyt.
Tämä kirja iloiseksi
tekee mielet äksyt.
Hilpeätä joulumieltä toivottaa kaikille hyvän kalan ystäville
LIPEÄKALA

Suomalaisen Lipeäkalan esikuva löytyy Ruotsista, jossa se ilmestyi paljon isompana ja värikkäämpänä nimellä LUTFISKEN. Svea-mamman maalla on kaikki aina ollut hienompaa.

20. joulukuuta 2006

Ihon alla - Beyond Skin

Pelitutkija Lankoski kirjoittaa (englanniksi) blogissaan Beyond Skin väitöskirjaa väsätessään erilaisista pelitutkimusteorioista, pelisuunnittelusta, roolipeleistä ja muusta alaan liittyvästä - blogi (>>blogilistalla) sisältää paljon myös mielenkiintoisia linkkejä. Tämä on niin kognitiivista!

Joulu-Koululainen (1950)

Maija Karma tekee taas paluun PopuLAARIin... vaikka eihän hän koskaan kauan tauolla ole.


Yllä on Karman jouluinen kansi Koululaisesta vuodelta 1950, jolloin lehti oli vaatimattomimmillaan - ainakin ulkoasunsa suhteen (jopa sotien jälkeen paperipulan aikana Koululainen oli näyttävämpi). Paperi oli huokoista ja helposti kellastuvaa, värit valjut. Lehden omistaja on siistillä kaunokirjoituksella kirjoittanut nimensä alalaitaan.

Mutta 60-luvulla lehti nousi uuteen kukoistukseensa ja Karman tilalle kansikuvittajaksi tuli Heljä Lassila.
  • PS. "Phony Sony" on aiheena muuallakin, ks. Matrixx ja SchizoBlog.
  • PPS. Bruce Sterling kertoo blogissaan, mikä on mediamaailman juoksujalkainen: Defining the Centipede. Suomeksi: Juoksujalkaiset ovat peiteoperaatioita, joiden tarkoitus on syöstä poliitikkoja vallasta luomalla moraalisen paniikin tila. Juoksujalkaisilla on sama käyttövoima kuin moderneilla terroristiryhmillä, mutta ne operoivat seksiskandaaleilla veristen tuhotöiden sijaan. Juoksujalkaiset ovat halpa, hyvin tehokas, alhaisen riskitason tarkkaan harkittu työkalu poliittisen epätasapainon tuottamiseen. - Onko Suomessa käytetty juoksujalkaisia? Chatti-Matti?

19. joulukuuta 2006

Suostun ylläolevaan, PSP

Päivitin pojan PSP:lle uuden version käyttöjärjestelmästä. Minun piti suostua ylläolevaan "sellaisenaan" ennen kuin lataus alkoi.

Mihinkä oikein suostuin ja mitä ihmettä teksti tarkoitti? Oliko se suomea?

Novan jänis

Vatanen ja jänis
Copyright Filminor Oy

Aamun Helsingin Sanomissa (19.12.) Esa Mäkinen kirjoittaa Kanavalla-kolumnissa otsikolla Väärintulkinnan ilot, kuinka Radio Novan mainoksessa joku "mies katselee toimiston ikkunasta" ja kuinka "kamera seuraa ilostuvaa miestä pitkin tuntureita".

Mäkisen otsikko on osuvampi kuin hän itse luuleekaan, sillä hän ei selvästikään tajua viittausta Risto Jarvan ohjaamaan Jäniksen vuoteen (Arto Paasilinnan romaanista). Mäkisen kritisoiman mainoksen koko "juju" on häneltä täysin kateissa... Vanhentunut Vatanen katsoo kaupunkimaisemaa, palaa takaisin luontoon ja jäniskin löytyy - mutta Radio Novaa ei pääse karkuun edes erämaassa.

Tunnistiko kolumnisti edes mainoksen (ja elokuvan) pääosan esittäjää Antti Litjaa?

Radio Novan mainos on yksi vuoden parhaista, itseironinen ja itsekriittinen, ja se antaa rohkeasti tilaa katsojalle tulkita antamaansa monitasoista viestiä. Mutta kannattaako tehdä näin hienoja reklaameja, jos edes Suomen suurimman lehden mediatoimittajat eivät sitä ymmärrä, vaan väärinymmärtävät?

  • PS. Joseph "Joe" Barbera on kuollut 95-vuotiaana. Simpsoneita ei olisi ilman Kivisiä ja Sorasia. Hanna & Barbera toivat tilannekomedian animaatiomuodossa illan parhaaseen katseluaikaan, myös aikuisille.
  • PPS. Publicaccess on upouusi blogi, "suomalainen keskustelufoorumi avoimista kanavista ja verkoista. Keskustelun aiheina ovat mediademokratia, kansalaisosallistuminen, paikallinen ja yhteisötelevisio sekä muut avoimiin viestintäkanaviin ja muuttuvaan mediamaisemaan liittyvät kysymykset." Vaikuttaa mielenkiintoiselta.

18. joulukuuta 2006

Aivopommi Helsingissä

The Secret Show T & © Collingwood O'Hare Entertainment Ltd. Licensed by BBC Worldwide Ltd.

Tänään (ma 18.12) tuli hauska jakso nimeltä Helsingin kosto BBC:n animaatiosarjasta The Secret Show, suomeksi Salaisin Show. Agentit Viktor Knight ja Anita Volt saivat varoa, koska salaperäinen Helsinki-Man vaani heitä joka nurkan takana, lopulta helsinkiläiset hyökkäsivät jopa hävittäjillä U.Z.Z.:n agenttien salaisen tukikohdan kimppuun. Viimein syyksi paljastuu se, että Tohtori Tri pudotti aivopommin Helsinkiin - onneksi tilanne saatiin korjattua päät ilmapalloiksi paisuttavilla kekseillä...

...ikävä kyllä kaikessa tohinassa Viktorin ja Anitan aivot osin vaihtuivat. Saatan toki muistaa osan juonenkäänteistä väärin.
__________

Nykyään televisiosta tulee niin paljon kuvavirtaa, että ainakin meikäläiseltä mielenkiintoisetkin ohjelmat jäävät usein huomaamatta - kuten yllä mainittukin 60-luvun agenttisarjoja parodioiva animaatio; ensimmäistä kertaa sen huomasin kun lapset avasivat tavallista aikaisemmin (klo 16:26) television ennen Pikku Kakkosta.

Haluaisin jonkinlaisen oman media- ja ohjelmaoperaattorin (medium trainerin), joka poimisi minulle sopivat sähköiset hedelmät televisiosta, radiosta ja internetistä. Hyvätasoinen tekoälykin kelpaisi.

Esko Nikkari (1938-2006)


Esko Nikkari (1938, Lapua – 2006, Seinäjoki)


Roolit, IMDB

Jäätynyt mies (1940)

Pientä pakkasta ilmassa pitkään aikaan. Olkaahan varovaisia, ettei käy kuin tälle herralle...

Lasse Siikanen: Jäätynyt mies - Seura 6/1940

Rauta (Kvaakissa käydyn keskustelun perusteella) lähetti pari näytettä (joista toinen yllä) suomalaisesta sarjakuvasta Jäätynyt mies (piirtänyt Lasse Siikanen Yrjö Rauanheimon tekstiin). Lasse Siikanen piirsi Seuraan myös huumorisarjakuvaa Kalle-Leukava.

Rauta:
Jäätynyt mies ilmestyi jatkokertomuksena Seurassa vuonna 1937. Sarjakuvaversiona se alkoi numerosta 1/1940 ja jäi yllättäen kesken numeroon 23/1940. Se ei jatkunut ainakaan ihan seuraavissa numeroissa, mahdollisesti joskus myöhemmin kun sivumäärää saatiin kasvatettua. Tuolloin elettiin (tämä on omia muistikuviani, ei faktaa) paperisäännöstelyn ankarinta aikaa ja lehti oli sivumäärältään pienimmillään.
Ylen sivuilla nimimerkki A.M. muistelee, että Jäätynyt mies esitettiin myös kuunnelmana.

17. joulukuuta 2006

Isku-lehdet (1937)

Nyt adventtisunnuntain ratoksi jotakin kovaksikeitettyä, hardboiled...

Pulp-lehtien kansikuvissa sankarimies yleensä ryntää paikalle viime hetkellä pelastamaan naisen jostakin kauhistuttavasta kuolemanloukusta (ks. alhaalla vasemmalla) konnien kynsistä. Mutta tässä kansikuvassa (ks. alhaalla oikealla) asetelma onkin toisinpäin, neitonen rientää avuksi... Miesparka onkin pahemmassa kuin pulassa, lieskat nousevat jo päästä. Pelastuuko hän? Lue Isku!



Isku - jännityskertomuksia

16. joulukuuta 2006

Kertomuksia n:o 3 (1933)


Kertomuksia 3 _1933, originally uploaded by lurker_again.

Tosikertomuksia muutti nimensä 1933 pelkistetympään muotoon: Kertomuksia. Alaotsikkona oli Novelleja ∙ Tositapauksiin pohjautuvia kertomuksia ∙ Tietokirjoituksia ∙ Vastauspalvelu ∙ Sarjakuvia.

Yo. lehden kannessa on nuoren neitosen seurana selvästikin Bonzo-koira, joka aina silloin tällöin vilahtelee suomalaisessakin populaarikulttuurissa.

Lehdessä julkaistiin myös ajatelmia:

Nainen on onnellinen ainoastaan puolison rinnalla. (Grillparzer).
*
Me naiset emme vaali vain kotilieden tulta, vaan itsensä sielun liekkiä. (Tagore)
*
Naisen hyvyys, ei hänen kauniit katseensa, voittaa rakkauteni. (Shakespeare)
*

Takanteen on taiteillut sarjakuvan Eeli Jaatinen. Kaupunkilaisen Nuorenparin elämää -sarjan tilalle on tullut maalaishölmöily, jonka sankareina ovat Kalle Vilunen ja Ville Kilunen.

Kalle Vilunen 1933

On pässillä mielessä toinenkin juttu:
tuo Kallehan hänelle ei ole tuttu!

Ja pässin elkeistä Kalle jo näki,
pian tässä ei kukkune kunnian käki.

15. joulukuuta 2006

Jamun nurkkaus

Jamun nurkkaus on populaarikulttuuria (pelejä, leffoja) ihasteleva blogi, jonka "hokasin" via Heikot signaalit.

Lähde: Space 1999


Nuo Avaruusasema Alfan näyttelijät (aviopari Martin Landau ja Barbara Bain) bongasin sattumalta televisiosta pitkästä aikaa, kun Teema näytti pari päivää sitten vanhasta Mission Impossible -televisiosarjasta koostetun elokuvan.

Tanka

Toisten blogeista koottu tarina (meemi) koki kohdallani mimeettismemeettisen metamorfoosin tasatahtiin tankkaavaksi tankaksi.


Siis ihmismäinen,
kiinnitetty tankoihin.
Voi miten helppo -
tulisikohan tästä
kaivausten tarina.


Kirsi Myllyniemi haastoi ja näistä blogeista sanaset löytyivät:

Heikot signaalit, Sekamediasoppa, Kävelyllä, Sofian kirjahylly ja Mette miettii. Ja haastan puolestani heidät haastelemaan tarinansa.

  • Retro kotirouva PS. Mortti ohjaa retron kotirouvan kotiin (kiitos vinkistä, Elina).

Lasten maailma n:o 9 (1951)

Pipareita on jo leivottu, mutta onko rakennettu myös piparkakkutalo joulupöydän koristeeksi? Tässä yksi tuttu malli satumaailmasta...


Lasten maailma 9 1951
Lasten maailma 9/1951
Kansi: Björn Landström

Ei, Hannu ja Kerttu, älkää menkö sisään!

14. joulukuuta 2006

Flow-peli

Csikszentmihalyi kuvaa kahdeksan osatekijää, joita flow-kokemukseen voi liittyä:

  1. Tehtävällä on selvät päämäärät.
  2. Yksilön keskittyminen on täydellistä.
  3. Oman minän arviointi vähenee.
  4. Ajantaju katoaa.
  5. Tehtävän etenemisestä saa välitöntä palautetta.
  6. Yksilön kyvyt ja tehtävän vaativuus ovat tasapainossa (tehtävä ei ole liian helppo eikä liian vaikea).
  7. Yksilö tuntee pystyvänsä kontrolloimaan tilannetta.
  8. Tehtävä on itsessään palkitseva.

    Lähde: Wikipedia
    Ks. myös Creating the Future - THOUGHTS ABOUT EDUCATION

Jenova Chen: Flow - ui ja kehity (via Wired).

Joulu-Lotta (1936)


Joulu-Lotta 1936
Lotta-Svärd yhdistyksen toimintansa hyväksi julkaisema joululehti
Kansi: Anne-Marie Hede
Kuva on kuin sakraaliteos, fresko jostain kappelista. Enkeli hehkuu kultaa ja pyhää valoa.

13. joulukuuta 2006

Itäsaksalainen design

>> east german design (via Beyond the Beyond)


Source: east german design

Nukkumatti ja sotilas, kummatkin DDR:n ikoneja.

Pariisin salaisuudet

Eugune Sue: Pariisin salaisuudet (Arvi A. Karisto 1923)
Pariisin salaisuudet, originally uploaded by lurker_again.

Eugène Sue (1804-1857) oli ranskalainen romaanikirjailija, jonka kynä suolsi suuret määrät sarjavihkoina julkaistuja romaaneja (kuten ajan tapana oli, myös Dickensin romaanit julkaistiin tällaisina vihkoina, vaikkapa Kolea talo). Kuuluisin Suen sarjaromaaneista on Les Mystères de Paris, suomeksi Pariisin salaisuudet.

Vaikka tyylillisesti Sue ei vedäkään vertoja aikalaiselleen Alexandre Dumasille, hän kuvaa suorastaan kuumeisen houreisesti (ja asiantuntevasti) alamaailman elämää kapakoissa ja viemäreissä.

Joskus Pariisin salaisuuksien teksti muistuttaa hämmästyttävässä määrin Victor Hugoa. Kurjat on melkein kuin jalostettu laitos vulgaarityylisestä esikuvastaan.

Tässä pieni näyte (kääntäjä Urho Kivimäki) romaanista.

Satakieli oli vasta kuudentoista ja puolen vuoden vanha. Hänen otsansa oli mitä puhtain ja valkoisin, kasvot säännöllisen soikat, enkelimäisen kauniit. Pitkät kähärät ripset varjostivat hänen suuria alakuloisia sinisilmiään. Hänen nuorilla, sametinpehmeillä poskillaan hohti heikko puna. Pieni purppurainen suu, hieno, suora nenä ja pyöreä leuka ilmaisivat aateluutta, miltei Rafaelin madonnien lapsekasta suloutta. Hänen kummaltakin sileältä ohimoltaan valui alas vaalean tukan värinen, uhkea hiuspalmikko, pyöristyen posken keskelle asti, kiertyi korvan taitse, josta näkyi vain norsunluuhohteinen nipukka, ja katosi sitten ison siniruutuisen puuvillaliinan piukkoihin laskoksiin, jonkinlaisen hilkan alle. Hänen kauniilla, häikäisevän valkoisella kaulallaan oli ohut korallihelminauha. Ruskean, liiankin väljän karttuunihameen lävitse saattoi aavistaa, että hänen vartalonsa oli hento ja notkea ja niin pyöreä kuin kaisla; poven yli oli vedetty ristiin halpa, kellertävä, vihreä ripsuinen huivi.


Fennican mukaan sarjassa ilmestyivät:
1 - Prinssi ja katulaulajatar
2 - Temple-kadun talossa
3 - Timantinhiojan tytär
4 - Satakieli vankilassa
5 - Naaraajan-saari
6 - Kiristäjä ja kaunotar
7 - Rudolf ja Sarah
8 - Prinsessa Amelie

Lähteet kertovat sarjassa ilmestyneen kymmenen osaa, toisin sanoen suomeksi ei ehkä käännettykään koko sarjaa.

Ja Victor Hugostakin löytyi lisätietoa Pariisin salaisuuksien suhteen:
"Les Mystères de Paris influenced Victor Hugo's Les Misérables, and was imitated throughout Europe, creating a wave of books exploring the "secrets" of metropolises."

Työväenhistorian uutisvirtaa

Työväenhistorian uutisvirtaa on Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran blogi. Ensimmäinen viesti on jo lokakuulta 2005, mutta omiin silmiini tämä sattui vasta nyt.

Blogissa on mielenkiintoinen työväkihistoriataustainen joulukalenteri. Avatkaa joka päivä uusi luukku... Tänään valittiin Lucia-neito.

13joulukuu2006

Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura on valinnut vuoden 2006 Lucia-neidoksi Aleksandra Kollontain (1872–1952).

Source: 13. joulukuuta

12. joulukuuta 2006

Lady Dedlock

Mikä on lady Dedlockin kammoittava salaisuus?
British Broadcasting Corporation © 2006

Nyt tuli uudelle (pari päivää sitten käytettynä hankitulle) tallentavalle digiboksille töitä! YLE1 lähettää Dickensin romaaniin perustuvaa BBC:n Kolea talo -sarjaa tiiviseen tahtiin maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin puolen tunnin jaksoissa (15 osaa). Tahti on niin kova ettei siihen ehdi mukaan. Saa sitten rauhassa katsella kun aikaa löytyy.

Näitä historiallisia draamoja Brittiläinen Lähetysyhtiö osaa tehdä maailman parhaiten... Ja hahmon, jonka nimi on lady Dedlock, täytyy olla todella traaginen.

Tom & Jerry n:o 7 (2005)

Kansikuva: Oscar Martin
Copyright Warner Brothers

Tom & Jerry -piirrettyjä pidettiin aikoinaan väkivaltaisuutensa takia vahingollisina lapsille; enpä tiedä ovatko nämä sarjakuvat sen parempia...

Mitä Tom oikein tekee kansikuvassa Jerrylle?? Tule apuun, Anja.

11. joulukuuta 2006

Porkkanan poika ja kuningas Johnny (1948)

Marton Taiga (Martti Löfberg 1907-1969) oli Outsiderin ohella suosituin "pulp-kirjailijamme". Taigan luetuimpia sarjoja oli Porkkana (Kid Barrow) ja Porkkanan poika (Kid Barrow nuorempi). Kirjoissa tyylilajia vaihdeltiin gangsteritarinoista viidakkoseikkailuihin.

Porkkanoita on julkaistu myös uusintapainoksina (ks. Paperback reprint of Marton Taiga via Pulpetti). Isku-lehti on lisäksi hiljattain julkaissut novellin Merirosvojuonia.

Muistan jostain lukeneeni Taigaa ärsyttäneen, että sarjasta tuli niin suosittu - hän piti hahmoa äitelän amerikkalaisena. Vaan kymmenen kirjaa niitä tuli... kelpo seikkailuja. Kemppinen muistelee: "(...) Marton Taiga ja Outsider todella olivat hyvin merkittäviä sotavuosien henkisen maiseman luojia ja tulkitsijoita. Outsider oli sitä kauan."

Porkkanan poika ja kuningas Johnny
(Mustanurkkainen romaani, Ilmarisen kirja, 1948)
  1. Porkkana I, Kid Barrow
  2. Porkkana II, Musta arvoitus
  3. Porkkana III, Viha ja Rakkaus
  4. Porkkana IV, Porkkana ja Lila Lee
  5. Porkkanan poika I
  6. Porkkanan poika II, Merellä
  7. Porkkanan poika III, Vakoilija
  8. Porkkanan poika IV, Käärmejumala
  9. Porkkanan poika V, Iso-Anoppi
  10. Porkkanan poika VI, Kuningas Johnny

    Mustanurkkaisia romaaneja

Linkkejä: Kivi määrää kohtalosi (BookCrossing), Marton Taiga presented in English.

Finnwear-sukat (1981)

Huomasin kerran, että Helsingissä eräässä Fredrikinkadulla sijaitsevassa putiikissa myytiin valkoisia tennissukkia "Lenita-sukkina"...
Finnwear-sukat huomataan hyvällä

137 vuotta vanhaa olutta

PopuLAARIssakin on esitelty vanhojen alkoholijuomien etikettejä (kuten Aperita) ja muisteltu takavuosien juomakulttuuria, mutta yli sadan vuoden taa ei silti ole menty...

A recently discovered cache of 1869 ale should have been undrinkable, but liquor and beer connoisseurs are claiming that the brew tastes "absolutely amazing".

Source: Zee News - 137-year-old brew tastes "absolutely amazing"

Vuonna 1869 pullotettu sherryn näköiseksi kehittynyt ale on kuulemma maultaan aivan ihastuttavaa maistuen rusinoille ja sulttaanirusinoille (mitä ne ovat?), uuniomenalle ja hunajalle. Korkea alkoholipitoisuus (10 %) on säilyttänyt juoman pilaantumattomana. Hei, tätä minä haluan joulupöytään sen omppupompun sijasta!

10. joulukuuta 2006

Taulutelevisio vai ei?

Taulutelevisiot kuluttavat valtavat määrät sähköä, ja varsinkin plasmanäytöt. Jos kaikilla on kohta sellaiset seinillään, vaikutus on sama kuin jos olisi joka ilta saunailta ja kiukaat kuumina. Kuudes ydinvoimala siinä tarvitaan... Ja näytöt vain kasvavat koko ajan suuremmiksi ja suuremmiksi, myös sähkönkulutukseltaan.

Do flat-screen TVs eat more energy?

Big screen

Television screens are getting bigger... and so are electricity bills


Lähde: BBC NEWS UK Magazine Do flat-screen TVs eat more energy?

Vaan kuinka upeata olisikaan katsoa yo. kaltaiselta "screeniltä" Minority Reportin tai Paycheckin kaltaisia science fiction -elokuvia, joista olen intoillut blogissani. Haluanko medianautintoja vai pitäisikö minun kuluttajana tehdä selkeän eettisiä, vihreitä valintoja?

Entä jos ensi vaaleissa vain äänestän taas vihreitä (hoitakoot hommat kuntoon!) ja ostan sitten sen taulutelevision...

Piloja ja pilakuvia n:o 174 (1935)

Vitsejä ennen sotia...

Piloja_ja_pilakuvia_174_1935, originally uploaded by lurker_again.
Piloja ja pilakuvia 174, toim. Mikko Vilkastus

"Minun täytyy hankki itselleni uusi auto."
"Mikä vika vanhassa on?"
"En jaksa enää maksaa sen vähittäismaksuja"

___________

"Rohvessorit ovat niin viisaita, että sanovat kaiken laajentuvan lämpimässä ja kutistuvan ja vetäytyvän kokoon kylmässä, kun tulee pakkanen. Ja oikeassa he ovat. Sillä muistan yhdeksänkymmentäyhdeksän. Silloin oli kesä kovasti kuuma ja tiet tulivat niin pitkiksi, että kirkollekin oli matkaa kolme peninkulmaa. Ja pappi paisui saarnastuolissa niin, ettei päässyt kirkosta ulos koko kesänä. - Mutta sitten talvella tuli kovat pakkaset. Kirkkotie kutistui niin, että oli vain puoli peninkulmaa. Ja kirkko meni niin pieneksi, että pappi ei mahtunut sinne sisälle, vaan pisti päänsä ikkunasta sisälle ja saarnasi. Niin - kyllä ne rohvessorit ovat oikeassa."

9. joulukuuta 2006

Meistä tulee marsilaisia

Vesinoro marsilaisessa kraaterissa?
Kuuluisa tieteiskirjailija Ray Bradbury on innoissaan Nasan lupaamasta kuuaseman rakentamisesta. Mutta visionääri Bradburyn kuvitelmat (Fox News) ulottuvat vielä kauemmas.

Siellä on ehkä jonkinlaista elämää. Emme voi olla varmoja.

Me viemme elämämme Marsiin. Meistä tulee marsilaisia, se on tulevaisuutemme. Toivon olevani elossa sinä päivänä, kun laskeudumme Marsiin ja meistä tulee marsilaisia. Meidän ei olisi pitänyt käyttää avaruussukkulaa viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Meidän olisi pitänyt jäädä Kuuhun. Olemme viivytelleet.

Marsissa virtaa ehkä vesi, mutta tärkeämpää on suonissamme virtaava veri ja rinnoissamme sykkivä sydän. Minä olen vienyt elämän Marsiin. Jos olette lukeneet 'Marsin aikakirjat', tiedätte kirotun hyvin, että Marsissa on elämää.

Ray Bradbury jatkaa Stephen Hawkingin viitoittamalla tiellä (ks. Star Trek on tulevaisuutemme!). Mukavaa vaihteluahan tämä toisi ihmiseloon, jos suurvallat lopettaisivat sotimisen ja valtapelit ja keskittyisivätkin sen sijaan johonkin rauhanomaiseen koko ihmiskuntaa hyödyttävään suurprojektiin, avaruuden valloittamiseen. Rahoittamiseen riittäisivät muutaman vuoden asevarustelubudjetit...
Tänä iltana (9.12.) näkyjä Marsin matkasta vuodelta 1955 (TV2 00:00 - 01:20): Avaruuden valloitus.

Copyright by Paramount Pictures

LinkWithin

Hae tästä blogista: