30. marraskuuta 2006

Google Analytics - johtajan yleiskatsaus

Google Analytics on aivan erinomainen sivustoanalyysipalvelu, ja lisäpisteitä se saa siitä että oletusraporttina aukeaa "Johtajan yleiskatsaus". Sitä ollaan nyt niin johtajaa, niin johtajaa...

Tässä esimerkki PopuLAARIn tämän päiväisestä raportista. Kiitos teille, te palaavat kävijät. Teitä on n. 40 prosenttia. Lisäksi jokainen kävijä katsoo keskimäärin kaksi sivua, jotkut useammankin.


Tinasotamies

Tämä tinasotamies marssi vastaan...
ja menee joulupukin konttiin.
Tinasotilaat ovat jotenkin niin
jouluisia, johtuneeko Pähkinänsärkijästä.

Neiti Etsivä (1974)

Nancy Drew -sarjan (suomessa Neiti Etsivä, ja etunimikin on Paula) alkuperäinen kirjoittaja Mildred Wirt Benson kuoli 96-vuotiaana toukokuussa 2002. Hän kirjoitti sarjan ensimmäiset kirjat 1-7 ja 11-25.

Kuka ihme sitten on Carolyn Keene?

The Stratemeyer Syndicate -kustantamo oli kuuluisa siitä, että se julkaisi kirjojaan "keksityillä" kirjailijanimillä, oli kirjat sitten kirjoittanut kuka tahansa. Kustantamon perustaja Edward Stratemeyer ideoi ajatuksen naispuolisesta salapoliisisankarittaresta 1930. Vuotta aikaisemmin oli alkanut ilmestyä Hardy Boys -sarja. Kaikkia näitä nuorisosarjoja julkaistiin pseudonyymin alla, kustantajan mukaan jatkuvuussyistä. Ks. Kysy kirjastonhoitajalta. Kustantajalla oli ilmeisesti myös tarkoitus jättää tekijät ilman tekijänoikeuksia ja korvauksia; kirjailijat ovat käräjöineet kustantajan kanssa tässä pikkuasiasta.

Neiti Etsivä -sarjan ensimmäinen kirja on Neiti Etsivä ja kadonnut testamentti (The Secret of the Old Clock, suomentanut Leena Uoti). Se ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran 1955. Kirjoja on jatkuvasti kirjoitettu "uusiksi" ja kansia on modernisoitu uusien painosten myötä.



Neiti Etsivä -sarjan ensimmäinen kirja kertoo siitä, miten juuri kuusitoista vuotta täyttäneestä punatukkaisesta Paula Drewista tuli Neiti Etsivä. Kun vanha omalaatuinen Joshua Crawley kuolee ja hänen testamenttinsa avataan, sen sisältö hämmästyttää koko kaupunkia. Olisiko mahdollista, että Joshua olisi voinut testamentata koko omaisuutensa röyhkeälle Tophamin perheelle ja jättää perinnöttä vanhan sairaan sukulaisensa neiti Abigailin? Paula ei ole ainoa joka arvelee, että vanhuksen on täytynyt kirjoittaa toinenkin testamentti. Hän ryhtyy ratkomaan arvoitusta asianajaja-isänsä apuna ja ennen pitkää saa huomata olevansa keskellä mitä yllättävintä rikosjuttua.

29. marraskuuta 2006

Palma - aito hedelmäjuoma (1969)

Säätiedotus lupasi tälle päivälle ajoittaista poutaa. Että sellaiset ilmat. Nyt tarvitaan jotain aurinkoista ja "etelän hetelmän" makua - kuten Palma, aito hedelmäjuoma. Ei oo Lahden voittanutta... Laineen lähdevedestä.


Palman makuja olivat appelsiini, veriappelsiini, sitruuna, grape ja ananas. Mainos on vuodelta 1969 Hymy-lehdestä.
Disney: Minni Hiiri -kiiltokuva
  • PS. Pekka Eskimo haluaisi olla Oblomov.
  • PPS. Marvelin X-Men -piirtäjä Dave Cockrum nukkui pois yllään Teräsmies-pyjama ja päällään Batman-peitto.
  • PPPS. Lauri Viljanen on arvostellut Olavi Paavolaisen kirjan Kolmannen valtakunnan vieraana, 1936, HS:n kritiikin klassikoissa.

Mikä kirja olisin?

Fahrenheit 451
Mika Lietzen (turkulainen sarjakuvataiteilija) pohtii sivullaan Ajatuksia lännestä, mikä kirja hän olisi. Hän päätyy häilymään Idiootin ja Tristram Shandyn välille... (tällä hetkellä blogiviesti näyttää kuitenkin hävinneen sivujen päivityksen jälkeen).

Mikä kirja sinä olisit?

Minä olisin Tow Sawyerin seikkailut, poika joka puhuu Mark Twainin äänellä. Olisin yhtä aikaa nuori ja vanha, ja saisin klassikkona elää ikuisesti.

Ja tästähän ei voi olla tulematta mieleen kirjan ja elokuvan Fahrenheit 451 loppukohtaus.
_____

Mitä edelliseen viestiin (Paycheck) tulee, tajusin yht'äkkiä metroasemalle aivot niin sanotusti vapaalla kävellessäni, mikä oli ko. elokuvan tulkinnan avain. Päähenkilö Michael teki eettisen valinnan, hän ei enää ollutkaan reverse engineer vaan forward engineer. Hän etukäteismallinsi tulevaisuuden (ihan konkreettisesti) ja muutti sen paremmaksi. Siihen oli vielä selvä vihje lopussa kun hän kertoi, ettei hän halua parantaa maailmaa vaan muuttaa siitä. No niin, jo helpotti, tajusin, vaikka hitaasti se taas tuli.

Mikä kirja olisit?

28. marraskuuta 2006

Pietari huomenna

PopuLAARIssa eletään näköjään vaihteeksi tulevaisuutta menneisyyden sijasta muutaman viestin ajan...

BLDGBLOG (via William Gibson) esittelee alunperin Der Spiegelin artikkelissa ruodittuja eri arkkitehtitoimistojen visioita siitä, millainen Gazprom Cityn konttori Pietariin rakennetaan vuoteen 2010 mennessä. Ja rahaa on. Paljon. Mahdottoman paljon. Pietari tulee ansaitsemaan Gazpromista pelkästään verotuottoina, jutun mukaan, lähes kuusi miljardia euroa joka vuosi. Putin tukee rakennushanketta, joten se todennäköisesti toteutuu.

Gazprom City

Mahtaisiko Pietarilla tämän projektin jälkeen olla varaa rakentaa se jätevedenpuhdistamo loppuun? Sehän on ollut rempallaan monta vuotta...

Paycheck - muista tulevaisuus (2003)

Aivot kuumina...
Tutun näköinen laite...

John Woon ohjaaman tieteisthrillerin Paycheck parissa tuli vietettyä eilen (maanantaina 27.11.) oikein viihtyisä ilta.

Pääosanesittäjä Ben Affleck on vähän liian komea, jotta hänet voisi ottaa vakavasti, mutta tällaiseen teknoinsinöörin rooliin hän sopii oikein hyvin. Itse asiassa hän, Michael, oli erikoistunut sellaiseen kuin "reverse engineering", jolle en tiedä suomenkielistä vastinetta. Ehkä mallinnusrakentaminen? Joka tapauksessa hänet palkataan rakentamaan samanlainen tuote kuin kilpailijalla, tehtävänä on hajottaa kilpailijan tuote osiin ja rakentaa samanlainen. Kolmiulotteinen A-Life -monitori olisi muuten kiva saada itsellekin. Ja jotta hän ei muistaisi hämärähommistaan mitään, hänen muistinsa pyyhitään työtehtävän ajalta. Sitten tulee kohdalle se iso keikka...

Tässä on nyt sitten spoileri.

Iso keikka on rakentaa loppuun aikamonitori, jolla näkee tulevaisuuteen. Ja siinä onkin jutun juju; hän on lähettänyt itselleen, tavallaan tulevaisuuteen muistin pyyhimisen jälkeiseen aikaan, kaksikymmentä pikku esinettä. Niitä hän sitten käyttää varsin mielikuvituksellisella (McGyver-tyyliin) tavalla lukuisiin pelastumisoperaatioihin. Ja kerrankin on epäloogisuudet leffassa selvitetty varman päälle; sankari voi ajaa huoleti moottoripyörällä hanat auki kontin sisään, koska hän tietää että kontin toinen pää on auki, onhan hän nähnyt sen etukäteen.

Sitten tänne oli ripoteltu myös kuvallisia vihjeitä, jotka tajusi vasta jälkikäteen: kristallipallo neuvotteluhuoneessa, kädestäennustajan apuväline hyllyllä. Nokkela, hauska ja ehkä melkeinpä televisioon paremmin sopiva elokuva kuin valkokankaalle. Elokuva perustuu tieteisparanoidi Philip K. Dickin novelliin. Saman herran seuraava filmatisointi, Next, pohjautuu lähes samaan ideaan: "A man who can see into his own future has to avoid capture by a government organization and win the love of a woman who will be the mother of his child."

Ja loppu toi mieleeni erään lapsuuteni lauantai-illan. Katselimme koko perhe televisiosta lottoa, joka todellakin oli niin suosittua hupia tuohon aikaan. Sanoin siinä karvalankamatolla (milläs muulla?) istuessani isälle, että aikakonetta ei voida keksiä. No, miksi ei, kysyi isä. No siksi, että kaikki matkustaisivat sillä ensi lauantaihin lottoriviä hakemaan. Niinpä.

Nyt kun on nähty televisiosta peräkkäin aikailuelokuvat 12 apinaa ja Paycheck, samalla teemalla voidaan jatkaa reilun viikon päästä, kun ruudulle heijastuu Minority Report (to 7.12. MTV3).

  • PS. Selväkin oli katsonut Paycheckin.
  • PPS. Pienellä googlettamisella selvisi, että takaisinmallinnus ja käänteistekniikka näyttävät olevan yleisiä suomennoksia reverse engineeringille.

Hymy-lehti ja Kristian (1969)

Hymy-lehdessä 7/1969 oli yksi kaikkien aikojen suomalaisista viikkolehtijutuista, Kristianin "itsemurhayritys" - tämä lienee alallaan jonkinlainen klassikko. Lehden myyntiluvut olivat tuolloin huikeita; lukijoita oli miljoonia, mitä lehti ei arastellut mainostaa kannessaan.


Hymy_7_1969


Kristian voitti ensimmäistä kertaa vuonna 1968 järjestetyn Syksyn Sävel -kilpailun kappaleella Näin on.

Näin on, näin määränpää on tuntematon
ja samaa matkaa taas eteenpäin
ja yksi vain jalanjälki jäi


Ja uskomatonta kyllä, näitä kuvia skannaillessani (maanantai-iltana) Radio Suomi soitti Kristianin kappaleen Näin on; tämä lienee sitä synkronismia.

Kristian_Hymy_7_1969


KRISTIAN ELÄÄ VIELÄ!

Kuvaajan paikalla olemista ei ainakaan tässä jutussa mitenkään selitetä. Ei kai kyseessä vain ollut lavastus? Ei kai. Mutta ei se tähän jäänyt. Kristian uusi tempun uimarannalla (vai oliko se Salomon, kuten Wikipediassa uumoillaan?) niin että vain vaatteet jäivät rannalle... ja taas oli Hymy-lehden kuvaaja paikalla.

Ja jos joku on ihmetellyt, miksi J. Karjalainen lauloi: "Hän lienee saanut Kristianin kohtalon, siis levymyyntiä vauhdittaakseen, uransa aallon pohjassa lavastanut hukkumakuolon", niin täältä se on peräisin tämä moderni myytti.
Digikiiltokuva: Veli Viulu, Veli Huilu ja Veli Ponteva! by Disney

27. marraskuuta 2006

Uskallatko sinä olla protenstantti? (1969)


Lasten_kuvalehti_9_1969, originally uploaded by lurker_again.

Lasten Kuvalehti (1945-1982) oli kristillinen lastenlehti, jonka päätoimittaja oli Ensio Lehtonen. Hänet tunnettiin paremmin nimellä Ensio-setä. Numerossa 9/1969 lapset haastattelevat häntä ja kysyvät, että mitä hän pelkää eniten. "En ketään muuta kuin itseäni. Minussa asuvaa pahaa minä inhoan ja vihaan." Tällainen lähes pelkotilaan vivahtava synnintunto leimasi lehteä muutenkin, ainakin näin nykylukijan silmin. Ks. myös Aatu saa silmätulehduksen (1958) ja Tenavat: Pirkko ja Pekka (1958).

Lehti sai ilmeisesti suuren osan aineistostaan jostain amerikkalaisesta vastaavasta lehdestä. Afrikkalaiset kuvattiin täydellisiksi villeiksi vielä 1960-luvun lopulla, kuten yo. kannesta näkyy; mustat asuivat poppamiesten vallan alla "pakanamailla".

Sarjakuvat lehdessä olivat sinänsä hyvin laadukkaasti piirrettyjä, kuten tämä Tullus, kristityn pojan seikkailuja apostolien aikaisessa maailmassa.

Tullus
Uskallatko sinä olla protenstantti?

Lehteä levitettiin verkostomarkkinoinnilla, pienet asiamiehet hankkivat tilauksia kouluissa ja kerhoissa. Ensio-setä kertoo: "Vastaani tuli täti, joka kertoi silmät ilosta kyynelissä, että kun heille on tullut Lasten Kuvalehti, eivät heidän lapsensa välitä lainkaan huonoista lehdistä. Ja kun hän on alkanut itsekin lukea Lasten Kuvalehteä, on hänestä itsestäänkin tullut kiltti. Kun Lasten Kuvalehti saapuu postista, se tuo kuin taivasvaloa koko perheen keskelle."

26. marraskuuta 2006

Mainonta on syvällistä

Mainostetaan nyt sitten sitä, että mainonta on syvältä. Seuraavasta voi muodostua suomalaista blogihistoriaa... Mainonta On Syvältä II –blogi lanseerataan 29.11.2006 klo 17:00 suureellisten nettiavajaisten kera, vain oma mese mukaan.

Ilmoittaudu 29.11. klo 16:00 mennessä lisäämällä babylonhelsinki@hotmail.com Messenger-yhteystietoihisi. Suositeltavaa on, että käytössäsi on Live-messenger. (...) Luvassa on päihdyttäviä juttuja ja pientä purtavaa hengenravinnon muodossa. Luonnollisesti voit korkata pullon mielijuomaasi paremman eläytymisen (ja kalsarikännin) toivossa.

Source: Kutsu

Panu n:o 18 (1925)


Panu_18_1925, originally uploaded by lurker_again.

Kuvassa PopuLAARIn lukija viettämässä leppoisan rauhaisaa sunnuntaipäiväänsä...

Panua (1924-1926) toimitti itse F.E. Sillanpää. Korkeatasoisempaa aikakauslehteä Suomesta saa etsiä; tähänkin numeroon oli valittu tekstejä mm. sellaisilta nimiltä kuin Luigi Pirandello, Thomas Hardy ja H.G. Wells.

Ks. myös Fogelberg ja Adamson (1925)

25. marraskuuta 2006

Pilajuttuja ja piirroksia 67 (1924)

Pilajuttuja_ja_piirroksia_67_1924
Veli Giovanni: Pilajuttuja ja piirroksia 67 (8/1924)
Kansi: A. Tawitz

Pilajuttuja ja piirroksia on saanut kansiaiheensa sen ajan innovaatiosta; "Ranskassa on keksitty värilliset silmälasit, joiden avulla taideteokset käyvät 'elävämmiksi'." Eiköhän vain kyse ole stereovaikutelman luovista silmälaseista. Olisikohan ollut kyse jostakin tämänkaltaisesta kuten tämä Teleview?

Tawitz on kannessa pistänyt paremmaksi ja lisännyt vielä äänen kuvaan. "Taideteokset puhuvammiksi!" Alla on lisäksi pilakuvasarja tällaisista kuvista (La Vie P.).

Lehden sisälehdelle kerrotaan, että tähän numeroon ovat piirtäneet pilakuvia m.m. seuraavat taiteilijat: O. Fogelberg, E. Jaatinen, R. Koivu, E. Leino, Hj. Löfving, S. Nyström, A. Paischeff, O. Räisänen, V. Sandell, A. Tawitz, T. Vikstedt.

Ja kuten aikaisemminkin on jo todettu, antisemitistiset pilakuvat olivat harmittavan yleisiä lehdessä, ks. Juutalaisvastaiset pilapiirrokset (1943).
Paavo Nurmi oli hänkin puheenaihe tuohon aikaan. Lehdessä on hänestä peräti kaksi vitsiä.

PIENI VÄÄRINKÄSITYS
Peräkulman isäntä: "Sanomalehdessä seisoi, että Nurmi on rikkonut taas 2 maailmanennätystä..."
Kulmalan vanha vaari: "Niin niin. Kyllä se nykyajan nuoriso kykenee kaiken rikkomaan, mutta annapas olla, kun tulee korjaus kysymykseen! Ei siitä mitään tule. "...Niin, minkä se taas olikaan särkenyt?..."

JUNASSA.
Tuomari Norppinen lukee olympialaisvoitoista ja lausuu vastapäätä istuvalle juutalaiselle:
"Jaa, siinä on poika - tuo Paavo Nurmi. Se tuo Suomeen kolme kultamitalia."
"Golm guldamidali! Voittego de shano minul she Baavo Nurmin oshode?"

Juice 1950 - 2006

Poeta Finlandiae Juice 1950 - 2006

Kiitos lauluista, runoista.

24. marraskuuta 2006

Vim (1925)

Lauantai on monella siivouspäivä ja Vimiä suihkitaan porsliinille. Mutta muistatteko vielä sen jauhemaisen Vimin? Tai ehkä sitä vieläkin saa hyvin varustetuista "siivouskaupoista"... Jotkut tuotteet ovat olleet hämmentävän pitkään markkinoille ja jaksaneet uudistua ajan mukana. Tämä mainos on vuodelta 1925.

VEITSET, HAARUKAT JA PORSLIINIT
On olemassa monenlaisia esineitä, joiden puhdistamiseen tarvitaan Vimiä; niitä on mahdoton luetella, mutta Te saatte ne kyllä vähitellen selville. ¶ Veitset ja haarukat esim. - Vim poistaa kaikkein pahimmat tahrapilkut, joita on tullut etikasta ja vihanneksista hopea- ja teräsesineisiin. Ne tulevat kiiltäviksi, kun niitä hankaa Vimillä muutamia kertoja hyvin kevyesti. Käyttäkää kuivaa Vimiä veitsienne kiillottamiseen. ¶ Ja sitten porsliinit - kun niitä pestään tavallisella saippualla, niin pilkut ehkä katoavat pinnalta, mutta saadaksenne ne kiiltävän puhtaiksi, tarvitsette Vimiä. Vim ei koskaan naarmuta. Jättäkää vanha, tavallinen saippua ja sirottakaa porsliineja pestessä vähän Vimiä veteen. Vim maksaa kaupoissa Smk 4:75 ja sitä myydään hyvin tunnetuissa sirotekansilla varustetuissa rasioissa. Vim säästää ja puhdistaa.

A.B. Lever O.Y., Helsinki

Kerro.fi -ikoni viestiin

















Narda, pikku selleri - Taika-Jim (1952)

Tässä ehkä järjettömin koskaan missään sarjakuvassa käyty keskustelu...
- Miten voit, Narda - pikku selleri?
- Taika-Jim, valehtelevatko silmäni, vai näytätkö todellakin
porkkanalta?
- Tuntuu kuin olisin turnipsi!

Phil Davisista (>> Wikipedia) oli ilmeisesti todella hauska piirtää puhuvia vihanneksia, ks. Taika-Jim Venuksessa (1954).

  • PS. Myös Viivi kertoo,
  • PPS. Viestiin Kurahousut miehelle on tullut liikennettä "oudoilta" sivuilta, ilmeisesti jotkut innostuvat intiimisti moisista vaatekappaleista...
  • PPPS. Edellisen jatkoksi, Ylen arkistosta löytyy tällainenkin, Jörn Donner ja elokuvaseksi (1967).
  • PPPPS. Yksi Scientific American -lehden parhaista kolumneista on Skeptic, jossa Michael Shermer ruotii nykymenon pahimpia höpsismejä.

Inkeri-lehti, Antti Puuhaara (1944)

Inkeri_18_1944


Inkeri-lehden (Inkerin liitto, 1943-1944 - päätoimittaja Erkki Virta) takakannessa kerrottiin: "Inkeriläiset! Luettuanne Inkeri-lehden, antakaa sen numeroita suomalaisten tuttavienne, varsinkin isäntäväenne, luettavaksi." Inkerinmaalta, Leningradista länteen, siirrettiin Suomeen 62 000 inkeriläistä. Historia ulottuu kauas (nerokkaasti lausuttu!), sillä he olivat sinne Ruotsi-Suomen aikaan 1600-luvulla siirtyneiden suomalaisten jälkeläisiä.

Samaten Inkeri-lehdessä on ilmoitus, että siirtoväenasiain osaston uudeksi päälliköksi on nimitetty agronoomi, maat. metsät. kand. Johannes Virolainen.

Takakannessa ilmestyi suomalainen kuvasarja Antti Puuhaara, suomalaisten kansansatujen mukaan kertonut Raul Roine, kuvat piirtänyt Aarne Nopsanen.


Nopsasen tyyli on kovin jäykkää ja kömpelöä, kun sitä vertaa myöhemmin sarjakuvaa piirtäneen Risto Mäkisen paljon eläväisempään kynänjälkeen (ks. Antti Puuhaara jättiläisten maassa).

Inkeri 18/1944 Antti Puuhaara -sarjakuva

Ruudut 134 ja 136 ovat kuvatekstin perusteella selvästikin vaihtaneet paikkaa.

23. marraskuuta 2006

Kävelyllä

Kävelyllä on hauskasti vanhoilla mainoksilla kuvitettu (vasta pari kuukautta nuori) blogi, vaikka aiheet usein ovatkin tästä päivästä.

Lähde: Pikkujouluaikaa

Onko operetti Perämies Karlssonin heilat unohtunut historian hämärään? Voi, voi.

Paholaisen talo (1973)

Olemme pelottavampia kuin kummitukset joita tutkimme...

Olen jostain syystä aina pitänyt englantilaisista kauhuelokuvista, joissa on ihan oma hillitty charminsa - kuten elokuvassa Paholaisen talo. Eikä ole ollenkaan pahitteeksi, jos mukana on loistava luonnenäyttelijä Roddy McDowall (yliluonnollisten ilmiöiden tutkija, kuvassa vasemmalla). Elokuva esitetään tänään torstaina MTV3:lla kello 23:35. PopuLAARI suosittelee.

  • PS. Netissä on muitakin vaihtoehtoja kuin JuuTuub, kuten Blinkx; varsinkin etusivun mosaiikkikuva on siististi toteutettu.
  • PPS. Googlen kirjahaku toimii koko ajan paremmin ja kirjoistakin on saatu todella pitkät pätkät esittelyyn, kuten vaikkapa opuksesta Creatures of Darkness: Raymond Chandler, Detective Fiction, and Film Noir. Lukukäyttöliittymä on ihan kelvollinen ja tätä voi pitää vaikkapa kirjakaupassa selailun, "I'm just browsing, thank you", korvikkeena. Mikäli haluaa hakea vain niitä kirjoja, jotka voi lukea kokonaisuudessaan Googlesta, käytä haun yhteydessä valintaa full view books.
  • PPPS. Lego Mindstorms NXT on nyt sitten tilattu Amazonista isäl..., siis pojalle, jouluksi, pitäisi ehtiä hyvissä ajoin joulupukin konttiin.

Buxom Billin poika (1946)

Buxom Bill -sarja oli sekin aikoinaan hyvin suosittu villin lännen -seikkailusarja, jossa suomalainen sankari lähtee Atlantin yli uudelle mantereelle. Tapahtumat sijoittuvat kuitenkin 1600-luvun lopun taitteeseen, ja kirjalliset vaikutteet onkin saatu enemmän J. Fenimore Cooperin suunnalta.

Gil Dennic oli oikealta nimeltään Olavi Linnus, joka myös käänsi seikkailuromaaneja.

Poika Vesanto hehkuttaa kannessaan hienosti pohjoismaalaista vaaleutta punaihoisten villien keskellä.


Buxom Billin poika, originally uploaded by lurker_again.
Kansi: Poika Vesanto


Takakansitekstin kirjoittaja ei osannut kirjoittaa Mississippi, kirjassa joen nimi kyllä on oikein...

Buxom Billin poika sai nimekseen Mike, isoisän, Mikko Laukkasen mukaan. Kun ranskalaiset kauppiaat Missisipin varrella pelkäsivät englantilaisen uudisasutuksen leviämistä heidän hallitsimilleen alueille, eräs seikkailija Leon Parell yllytti intiaanit katalaan roistontyöhön Buxom Billin poikaa vastaan.

Seuraa mitä jännittävimpiä seikkailuja Buxom Billin yrittäessä pelastaa Miken. Yllätys seuraa toistaan, ja lukija viedään, kuten jokaisessa Buxom Bill-kirjassa, aivan uusille maisemille, tällä kertaa mahtavan Missisipin varrelle.

22. marraskuuta 2006

Kerro.fi

Huomasin uuden nettiosoitteen, josta käsin "liikennöitiin" PopuLAARiin.

kerro.fi on diggit-tyyppinen palvelu, jossa äänestetään ja luokitellaan suosikkisivustoja ja -sivuja.

Tällaista on kaivattu.

Robert Altman (1925-2006)


Pitkät jäähyväiset Robert Altmanille (1925-2006).


Porin elokuvakerho (se porvareitten elokuvakerho, vasemmistolaisillakin oli oma kerhonsa; minä kuuluin molempiin - taide ei tunne rajoja) esitti Pitkät jäähyväiset joskus silloin, kun olin lukiossa, 1970-luvun lopulla. Kopion saamisessa oli ongelmia ja esitys lykkääntyi muutamalla viikolla, mutta odotus kannatti. Marlowen uninen, melkein nukahteleva olemus Elliot Gouldin tulkitsemana on siitä lähtien, paradoksaalista kyllä, assosioitunut ikuisesti mielessäni porvariston sivistyneeseen ikävään.

Ks. myös Pitkät jäähyväiset (1956)

Koululainen-lehti 10 (1969)

Koululainen_10_1969, originally uploaded by lurker_again.
Copyright 1969 Heljä Lassila

Heljä Lassilan kannet Koululainen-lehteen tuovat elävästi mieleen kansakouluvuodet. Olin lehden tilaaja. Tilauksen saattoi tehdä joko postin kantamana kotiin tai sitten niin, että opettaja jakoi lehden tunnilla. Muistaakseni lehteä sai jopa lukea koulussa äidinkielen tunnilla.

Sama veikeä metsän väki esiintyi usein kansissa, yllä jouluisissa tunnelmissa, alla vaalikuumeessa.

Koululainen_3_1970
Copyright 1969 Heljä Lassila

21. marraskuuta 2006

Teräsmiehen poika n:o 11 (1965)

Hitlerin psykolaite.
Ah, niitä lapsuuden auvoisia, joutilaita päiviä ja maailman parhaita sarjakuvalehtiä. Tässä esiteltävä tarina, Kaikkien aikojen lurjukset, on jäänyt ikiajoiksi aivopoimujeni muistijälkiin. Se ilmestyi Teräsmiehen poika -lehdessä vuonna 1965.

Tarina on ns. klassikko: Hitlerin, Neron ja Dillingerin mielet siirretään psykolaitteen avulla Teräspojan, Mon-Elin ja Ultrapojan aivoihin. Edelliset lukija varmaankin tuntee, jälkimmäisten kerrottakoon olevan Terässankarilegioonan jäseniä. Saturnustyttö onneksi pelastaa päivän ja saa psykokeksijän perumaan mielensiirrot.

Kaikkien_aikojen_lurjukset, originally uploaded by lurker_again.
Copyright National Periodical Publications Inc. 1965

Ks. myös Teräspojan ilmavaivat

20. marraskuuta 2006

Miksi luen blogeja

Kaikki ovat kilvan kertoneet, miksi kirjoittavat blogeja, mutta tässä kolme syytä miksi luen blogeja...


  1. Blogit tietävät

    Yleensä jonkin tietyn aiheen blogiinsa valinnut on sen alan asiantuntija. Hän tietää. Hyvä esimerkki on Pulpetti, ks. Velvet Underground ja Gor. "Tavalliset journalistit" kirjoittavat kaikesta ja tietävät kaikesta vähän.

  2. Blogit kiinnostavat

    Hyvä blogi linkittää ja linkittyy; se on enemmän kuin osiensa summa. Blogistan on aina hereillä ja valppaana. Lukijan kannattaa etsiä jokin hyvä reader, kuten Bloglines, ja tilata sinne feedit kiinnostavista blogeista ja palveluista. Yhtäkkiä huomaa räätälöineensä itselleen "lehden", joka kiinnostaa enemmän kuin mikään lehti. Muualta ei sitten löydykään enää muita kuin vanhoja uutisia.

  3. Blogit antavat enemmän

    Blogeissa uskalletaan kirjoittaa kiinnostavasti, päätoimittajaa pelkäämättä - persoonallinen ääni kuulostaa aina paremmalta. Ironiaa uskalletaan käyttää, gonzoilu on sallittua kuten myös älyllisyys, epäolennaiset sekoilut, viisastelu, ärsyttäminen, runollisuus... mitä vain.

    Sana on ihan oikeasti vapaa.

>> Miksi SINÄ luet blogeja?

PS. Googlen kuville tägit, Google Image Labeler.

Musta Pekka -lakritsi (1953)

Hellas näyttää neekerin suudelmien lisäksi valmistaneen myös Musta Pekka -lakritsia, asialla eivät siis ole olleet pelkästään Brunberg ja Fazer.

Mainoksen piirrostyylistä päätellen taiteilijana lienee ollut Björn Landström.

Mutta jostakin näiden mustien karikatyyrihahmojen on täytynyt Suomeen kulkeutua, sillä omaa perinnettä meillä ei ole. Victoria and Albert -museon sivuilta löytyy tieto, että tätä golliwog-karikatyyriä on käytetty makeiskääreissä muuallakin, ja eiköhän Musta Pekka voisi hyvinkin olla suomalainen käännös Black Jackistä... Black Jacks continued to depict the golly until the 1990s.


Päivää lapset!

Nimeni on Musta Pekka.
Musta olen, mutta niin
hyvää. Olen lakritsia.
Hellaksen herkullista
lakritsia. Minä olen
lasten ystävä, ja lapset
pitävät minusta.
Nimeni muistatte helposti,
sanokaa kaupassa vain
Musta Pekka!

Tämäkin on
HELLAS MAKEISIA

Kultasormi-Bond

Copyright © 2006 Sony Pictures
Täytyy myöntää, että itsekin kuuluin "epäilevien tuomaiden" joukkoon mitä uuteen Blondiin, eh, siis Bondiin, Daniel Craigiin tulee - mutta uusi Casino Royale on saanut osakseen sellaista suitsutusta, että pakkohan se lähiaikoina on käydä katsomassa. Elokuva on ollut myös kassamagneetti.

Goldfinger is back: Craig is the Bond with a Midas touch

Source: Britain - Times Online

Henkilökohtaisesti Bond-suosikkejani ovat olleet kolme ensimmäistä elokuvaa, Tohtori Ei, 007 Istanbulissa ja Kultasormi. Ennen kotivideoiden valtakautta vanhoja Bondeja kierrätettiin jatkuvasti elokuvateattereissa, varsinkin kesäisin. Muistan hyvin myöhäiset kesäillat, kun viiletin fillarilla takaisin kotiin tukka putkella kuin Aston Martinia ajaen - Bondit ovat aina olleet voimafantasioita, "power fantasies", varsinkin nuorille miehille.

Tänä iltana tulee televisiosta (20.11. MTV3 21:15 - 23:35) myös ainoa kelvollinen Roger Moore -Bond, Elä ja anna toisten kuolla, Paul McCartneyn tunnuskappale (joka kuultiin räjähtävän livenä hänen Helsingin keikallaan) ja George Martinin soundtrack ovat loistavat.

Copyright © 1973 MGM, UA

  • PS. Bioninen mies; uudet proteesit ovat niin kehittyneitä että jäseniä menettäneet sotilaat voivat ehkä palata takaisin rintamalle (Bionic Man, BBC). Hmm, tämä välivaihe jäänee pois lähitulevaisuudessa ja sotilaiden jäsenet korvataan jo etukäteen keinotekoisilla ennen rintamalle lähettämistä.
  • PPS. Kansalaisaktivistit järjestävät kännykkävideo-kursseja; poliisit ja vartijat kansalaisvalvonnan piiriin YouTubella. Oppi on mennyt perille jo Suomessakin.
  • PPPS. Ja YouTube on kuulolla - suunnitteilla on videoiden jakelua kännyköiden välillä: YouTube goes "moblogging". Eiköhän siinä käy niin, että käyttäjät alkavat itse tuottaa sisältöä tälläkin alueella ja "virallisen" television katselu (ja sillä rahastaminen) kännyköillä kokee luonnollisen kuoleman... ellei se muutu ilmaiseksi.
  • Howard Stringer varmasti kiristelee hampaitaan lukiessaan lukiessaan tällaisia artikkeleita (NYTimes, vaatii ilmaisen rekisteröinnin) kun pelaajat ovat ehtineet viikonlopun yli kokeilla uusia PS3-konsoleitaan. Hype is over, real world hits back!

19. marraskuuta 2006

Kaari Utrio, Viipurin kaunotar (1974)

Mikäli aiotte takakansi- ja lievetekstien kirjoittajaksi, ottakaa tästä mallia. Kaari Utrion Viipurin kaunotar vetää melkein muutenkin vertoja jollekin markiisi de Saden "hyveellisen neidon koville kokemuksille"...

Kansikuvassa on tavoitettu hienosti keskiajan värikkään vaaleanpunainen tunnelma, ja neito on tosiaankin kuutamonvaalea.

Kaari Utrio, Viipurin kaunotar
Utrio_Viipurin_kaunotar, originally uploaded by lurker_again.
Päällys: Hannu Taina (Suuri Suomalainen Kirjakerho)

Uudessa romaanissaan Kaari Utrio kertoo kauniin Elina-neidon kohtalosta 1500-luvun Viipurissa. Elina Folkentytär Tavast on ylhäistä ja huomattavaa sukua, jos hänen isänsä kerskailuihin on uskomista. Mutta Viipurin pamauksen kohtalokkaina päivinä perheen maine ja omaisuus hajoaa taivaan tuuliin. Perhe muuttaa "vieraiksi" Elinan rikkaan kummin, porvari Paavo Ruisjalan vauraaseen taloon.

Folke Eskilinpoika Tavast on viekas ja neuvokas mies, mutta aviomiestä hän ei pysty hankkimaan kauniille, rutiköyhälle tyttärelleen. Hän päättää kokeilla onneaan Turussa ja johdattaa tyttöparan entistä suurempaan surkeuteen, savupirtin lauteille armopalaa syömään, ruton ja nälänhädän kauhistukseen. Keskellä syvintä toivottomuutta Elina kohtaa ihmisen, jonka syntyperä on vielä hämärämpi kuin hänen omansa, mutta jonka mahdollisuudet ja voimavarat ovat monin verroin suuremmat.

Kuutamonvaalean Elina Tavastin ja korskean punapartaisen Henrik Bastardin rakkaustarinasta tulee myrskyinen ja yllättävä. Siinä kaksi vapaudenhaluista, mutta luonteeltaan täysin vastakkaista ihmistä ottaa mittaa toisistaan niin että kipinät sinkoilevat. Kaunis Elina sietää vielä Henrikin ja emäntäpiika Saara Riikoisen läheiset suhteet, mutta kun isäntä Tornion tuliaisina tuo Pohjolasta tumman ja tulisen Larissan, karkaa kaunis Elina yönselkään mukanaan Henrikin paras hevonen.

- Vasta monen katkeran erehdyksen kautta oppivat hento Elina ja muhkea Henrik rakastamisen taidon.

Romaanin taustana on jännittävät historialliset tapahtumat - tanskalaisten verinen ryöstöretki Turun kaupunkiin ja koko keskiajan värikäs Suomi, jonka pappeja ja ritareita, paheenpesiä ja omahyväisiä porvarispiirejä Kaari Utrio kuvaa aidosti ja verrattoman humoristisesti.

18. marraskuuta 2006

Musta ja arvokas

Vaihtoon Japaniin -blogissa (by Jaakko ja Kate) kerrotaan jännittävä tarina siitä, kuinka ainakin yksi suomalainen sai uuden PS3-pelikonsolin Japanissa - jutussa on suorastaan jännitystarinan piirteitä, ja kuten jännereihin kuuluu, siinä on ns. twist ending, yllättävä käänne lopussa.

79 999

Lähde: Vaihtoon Japaniin

Blogissa ollut kuva toi jotain mieleeni. Käärepapereiden päällä oleva musta pleikkari on aivan kuin musta Raamattu valkoisen pyhäpöytäliinan päällä.

Ks. myös Konsolisotaa - onko Xbox 360:n grafiikka parempi kuin PS3:n?

Pikku joululahja (1920)

Pikku Joululahja
Pikku_joululahja, originally uploaded by lurker_again.

Pikku Joululahja on Hilkka Finnen viehättävästi kuvittama lastenkirja vuodelta 1920. Tekstin on kirjoittanut Suonio. Hilkka Finne (1877-1964) oli Kiljus-kirjailija Jalmari Finnen sisar. Hilkan kuvitus on hyvin pikkutarkkaa ja niiden kautta voi kurkistaa, kuinka viime vuosisadan alkupuolella sisustettiin ja pukeuduttiin - siis jos oltiin herrasväkeä.

Ja uskomatonta kyllä: "Ensimmäinen suomalainen Hilkka, taiteilija Hilkka Finne (s. 1877) sai puolestaan nimensä sadun Punahilkalta. Alkujaan Hiljaksi kastettu tyttönen leikki niin innokkaasti Punahilkkaa, että häntä alettiin kutsua Hilkaksi. Myöhemmin tämä nimi merkittiin virallisesti kirkonkirjaankin." (Turun Sanomat 27.11.1999, Googlen välimuistissa).

Hilkka Finne kuului 1920-luvun lopulla Käsiteollisuus-lehden toimituskuntaan. Jo sitä ennen Hilkka kirjoitti lehteen artikkelin (3-4/1918) kansallispuvuista. Suomalaisten naisten pitäisi olla Euroopan itsenäisempiä, joten nyt tulisi näyttää, "että pystymme pukujemmekin suhteen luomaan jotain itsenäisestikin tarvitsematta aina pienimmissäkin seikoissa turvautua Pariisin ja Wienin nopeasti vaihtuviin muotoihin. …mieluummin omien kansallispukujemme pohjalle rakentaen.” (Käsityö – taide – teollisuus, Jyväskylän yliopisto. Pdf). Taisi olla myös vähän naisasianaisia tämä Hilkka.

Fennica-tietokanta tietää kertoa, että alkujaan Pikku joululahja, kuvilla varustettuja värssyjä (sepittäneet Suonio ja Samuli S.) on ilmestynyt jo 1878 Viipurissa.


Pikku_joululahja_kuvitus

Joutui joulu, toi hevosen,
toipa kultaisen kypärin,
tinamiekan terävän.
Ville Veikko ratsastaapi
röyhkeänä, pöyhkeänä,
aivan uljasna uroona.

Sisko pieni piloillansa,
koppas kynttilän kätehen,
ulos tuiskahti tuvasta,
oven lukkohon lujitti;
aivan uljahan urohon
pimeähän pilkkosehen.

Kuultihinpa huuto kohta,
kajahti paha parahdus:
"Auttakaa, armahtakaatte,
ovi auki auskaiskaatte!
Tääll' on pilkkosen pimeä,
mörkö nurkassa mörähti,
pöpö niskaani pörähti,
tonttu tukkaa tuivertaapi!"

Ovi auki aukaistihin,
tulta tuotihin tupahan -
tuossa tuo on sankarimme,
kellettävi kellellänsä,
silmät ummessa uroomme;
tohdi ei siirtyä sijalta,
eikä viereensä vilaista.

17. marraskuuta 2006

Mindstorms kallein Suomessa (2006)

Lego Mindstorms-robotti olisi oikein mukavan joululahja pojalle (ja vähän isällekin); se on kohtalaisen kallis, mutta ehkä Legon omasta nettikaupasta sen saisi halvemmalla. Katsotaan!

Tuote on siis aivan täsmälleen sama palikoita ja pakettia myöten ja eiköhän sitä jaella jostain keskusvarastosta ympäri Eurooppaa EU:n sisämarkkinoille, ilman tulleja ja taksoja. Ostajan maan voi valita sivulla olevasta alasvetovalikosta. Tulin kokeilleeksi. Yllätys, yllätys, Mindstorms Nxt -robotti oli kallein Suomessa ja Ruotsissa, ero oli enimmillään lähes 70 euroa.

Näitä hintaeroja ei arvonlisäverolla selitetä. Meillä nyt vaan on varaa maksaa ihan kaikesta... ylihintaa.

Hinnat ovat vasemmalta oikealle:
Suomi 319 €, Saksa 279 € ja Espanja 249 €.
© 2006 The LEGO Group.

Kurahousut miehelle (1960)


Miehille, originally uploaded by lurker_again.
AJANMIES OY

Hyvät naispuoliset PopuLAARIn lukijat, joulun aika on ovella ja varmasti olette jo ehtineet miettiä, mitä miehellenne lahjaksi. Tässä ehdotuksemme... AJANMIEHEN mallistosta vuodelta 1960.

Onko miehenne mopedisti tai traktoristi? Silloin pukinkonttiin sopisivat hyvinkin "Sampot", tekstiilimuovista valmistetut vihreät, oivalliset avohaalarit - lisäksi voitte laittaa mukaan myös erilliset suojalahkeet (kts. n:o 1105). Silloin miehenne ei "jäykisty kylmässäkään." Malleja on lisähintaan saatavina myös "paksuina".


Herra numero 1104
(käsi lepää miehekkään rennosti Tunturin kaasukahvalla)

16. marraskuuta 2006

Paavo Pesusieni pesee

Paavo pesee kaikki... paitsi amerikkalaisen jalkapallon.

USA:n maksuttomien kaapelikanavien katsotuimmat ohjelmat, viikko 45:

Ohjelma - Katsojamäärä

1 NFL Regular Season - 9 942 000

2 Paavo Pesusieni (elokuva) - 7 307 000

3 College Football - 6 244 000

4 Paavo Pesusieni - 6 150 000

5 Paavo Pesusieni - 6 658 000

6 Paavo Pesusieni - 5 073 000

7 Paavo Pesusieni - 5 706 000

7 Paavo Pesusieni - 5 562 000

10 Paavo Pesusieni - 4 848 000

10 Paavo Pesusieni - 5 476 000

Lähde: Nielsen Media Research

Via: TeeVee - tv-maailman uutiset

Maailmassa on paljon ihmisiä, joiden on pakko löytää "merkityksiä" ja "syntiä" kaikesta mikä sattuu olemaan suosittua: SpongeBob and Homosexuality.

LinkWithin

Hae tästä blogista: