Pillit pussiin

POPULAARI-BLOGIA EI ENÄÄ PÄIVITETÄ!
(EDIT: PAITSI AINA JOSKUS...)

Matti Mainio ja Jussi Juonio (28.10.1951)
Slapstick-huumoria!
"Mitä kysyit minulta tämän sarjan alussa, Matti?
Suu kiinni!"

Vaan nyt PopuLAARI pistää pillit pussiin! Menneisyysikkuna sulkeutuu. Aikansa kaikkea.

1,126 blogitekstiä marraskuusta 2005 lähtien. Erityisen paljon käsiteltiin Ami Hauhiota, Poika Vesantoa ja Maija Karmaa. Kävijöitäkin on ollut mukavasti. Älykkäitä ja asiantuntevia lukijoita. Kivoja kommentteja.

Tällä "musta pää kurkistaa kaivosta" -kuvalla PopuLAARI aloitti.

Tervetuloa PopuLAARIIN!Kuva © Hjalmar Löfving, yksityiskohta
Olli Pirteä -sarjakuvasta (Lähde: Sirkka 22 / 1933)

"Kaivossa kolisi ja rapisi, ja yhtäkkiä aukosta näyttäytyi musta pää."

Eipä tälle blogin lopettamiselle mitään erityistä syytä ole; mikään vai ei jatku ikuisesti...

Suosikkilaulajani Karen Carpenter saakoon viimeisenä lauluvuoron, aiheena sateiset päivät ja maanantait.

The Carpenters - Rainy Days And Mondays

Menneisyysikkuna » mainokset, » sarjakuvat, » kirjat, » lehdet...

Pätkis (1956)

Seuran kannessa 41/1956 on hauska spektaakkeli: "Pätkiksessä" (Hilkka Rosola). Pätkishän oli lastennäytös, jossa näytettiin piirrettyjä (joskus nonarina, eli nonstoppina). Aikuisten ilmeet katsomossa ovat onnettomia...

Televisiossa oli myös Pätkis-niminen ohjelma, jossa näytettiin lyhytanimaatioita niin lännestä kuin idästä.

Napsuja

Napsuja sieltä täältä...


Jari Tervon Troikka: Totta tarun takana (Hirvasnoro Net)

Ajatus nopeasta vallankumouksesta Suomessa sisällissodan tappiosta huolimatta oli todellinen, Tauno Saarelan tutkimus osoittaa. Bolshevikit väittivät koko Euroopan muuttuvan sosialistiseksi vuoden sisällä ja tämän optimismin omaksuivat myös suomalaiset pakolaiskommunistit.

Talk like a Pirate Day : Kansan karttuisa käsi, vai kärttyisäkö se oli? (Halo Efekti)

Tänään on Annual Talk Like a Pirate Day."Damn ye, yellow-bellied sapsuckers,
I'm a better man than all of ye milksops put together" - Blackbeard
Mutta ah, taas löytyi huolestuttavaa tietoa - erittäin huolestuttavaa...Huomasin Vihreiden blogista oudon epäilyn Kokoomuksen uudemmasta matematiikasta.

Viitatar ja Roosa Pippuri (Pois työpöydältä)

Edellisessä Aku Ankan taskukirjassa (344 Samassa veneessä) Iines Ankan superminä Viitatar (ex-naistaikaviitta) teki paluun. Uusimmassa tuplataskarissa Tähtihetki esitellään Taikaviikan historiasta Iinekselle uusi naamioasuhahmo, Roosa Pippuri.

Laulu seis, sanoi Mauri Sariola (1973)

Ennen vanhaan kirjailijoissakin oli tyyliä. Mauri Sariola on yo. kuvassa kuin yli-ikäinen teddypoika. Voideltu hiusvoogi ja puhakat pulisongit! Kuva ja otsikko on Katso-lehdestä alkuvuodelta 1973, jolloin lehdessä ilmestyi jatkosarjana "Laulu seis, sanoi Susikoski".

Simo Penttilä: Sonoran uni (1942)

- Niin, kuiskasi doña Estella.
Ja hänen silmänsä olivat niin suuret, enkä minä mielelläni katsonut niihin kauan, sillä minä olen hyvin terve mies.
- Bueno, minä suutelin hänen sormiaan. - Minä olen se caballero, johon te voitte luottaa.
- Ylhäisyys!

Lisää Poika Vesannon kansia: Simo Penttilän Sonoran uneen on taiteiltu näin upean yksityiskohtainen kansi, jonka hienous tulee oikeuksiinsa vasta kuvaa suurentamalla. Mitkä ilmeet, mikä viivan herkkyys! Ks. myös Gringon suudelma.

Simo Penttilä: Sonoran uni
Kenraaliluutnantti T. J. A. Heikkilän seikkailuja
(Otava 1942, kirjapaino Polytypos Turussa)

Ennen tietokoneita kirjan nimi taiteiltiin typografisesti kuin osaksi kuvaa, jopa ihan taiteilijan omin käsin. Ihmeellistä. Ja ihmeellisen hienoa oli sitten jälkikin, kuten yo. kannesta saamme huomata - siis sorvatuista o- ja a-kirjaimista.

Shine on... Richard Wright

Dick Parryn saksofoni Shine on You Crazy Diamondissa soikoon edesmenneen Pink Floyd -jäsenen Richard Wrightin kunniaksi.

Maija Karma: Kissa Kehrääväinen (1956)

Lasten Maailma 3/1956
Kansi: Maija Karma

Maija Karma taisi tehdä parhaat kuvituksensa Lasten Maailman kansiin. Aiheensa oli yleensä jokin tuttu satu, yo. numerossa tietenkin venäläisen kansansadun Kissa Kehrääväinen.

Haku PopuLaarista: >> lasten maailma

Juhani Markola: Mr. Lonely (1965)

Juhani Markola: Mr. Lonely

Tunteikas tulkinta... ja eleetön.

Naiset eivät osaa säästää (1954)

Toivottavasti en nyt menetä PopuLAARIn naislukijoita tämän mainoksen takia. Muistakaa, tämä Postisäästöpankin mainos vuodelta 1954 on aikansa kuva, heijastus menneisyysikkunassa. Mitenkähän tällaiseen mainokseen suhtauduttaisiin nykyään? Huomioarvo ainakin olisi hyvä...

Naisten säästäväisyys
tuulesta temmattua
- minä tunnen heidät

Minä tunnen monia naisia, vaimoni ja tuttavieni lisäksi, mutta en ole vielä tavannut sellaista, joka olisi edes yrittänyt säästää. Koskaan ei heillä ole rahaa, vaikka sitä syytäisi joka päivä heidän käsilaukkuunsa - itse olen kyllä ollut jo monta vuotta Postisäästöpankin uskollinen tallettaja.

Postisäästöpankki - jo 1275000 suomalaisen pankki

Ks. myös Kultapossukerhon Päämajan elektroniaivot.

Petetty petturi (1944)

John Rhode: Petetty petturi
Tammen jännityskirjoja n:o 5

Poika Vesanto on osannut tehdä näinkin tunnelmantäyteisen kannen: kasvoton mies! Petetty petturi (alk. The Robthorne Mystery) on John Rhoden Scotland Yard -dekkari. Takansitekstissä kirjaa mainostetaan todella sekavaksi! Brittiläisen kustantajan Collins Crime Club -sarjassa vuonna 1934 ilmestyneen kirjan alkuperäinen kansi löytyy täältä.

Verrattoman sekava väärinkäsitysten vyyhti

Lukija pääsee teoksen sivuilla kuuluisan Scotland Yardin miesten kerralla seuraamaan jännittävää huumausainekauppiaitten ajojahtia. (...) Rikolliset eivät häikäile käyttää hyväkseen mitään yhteensattumia, ja niinpä polisi joutuu tarkastelemaan niin auto-onnettomuutta ja itsemurhaa kuin maalaispappilaa tai hyvinvoivan liikemiehen kotiakin. Kun jutun päähenkilöinä lisäksi ovat eräät kaksoisveljekset, joista toinen yllättävissä olosuhteissa kuolee, on lukija loppuun asti ymmällään asian oikeasta laidasta kuin hänen oppainaan olevat kekseliäisyydestään ja kylmäverisyydestään tunnetut rikosetsivätkin.

Tammen jännityskirjoja n:o 5

John Rhode oli Cecil John Charles Streetin pseudonyymi; joskus hän käytti myös kirjailijanimeä Miles Burton. Rhode oli ilmeisen tuottelias ja kohtalaisen arvostettukin salapoliisikirjailija aikoinaan.

Pyhimys-sarjakuvalehti (1976)

Pitkään sen jälkeen, kun Pyhimys-televisiosarja oli Suomen televisiossa jo päättynyt, ilmestyi Pyhimys-sarjakuvalehti (1970-1984). Vaikka Pyhimyksellä oli monta piirtäjää, hahmon näköisyys oli peruja Roger Moorelta. Moore oli tuolloin myös James Bond -elokuvien tähti, joten sillä siivellä Pyhimys-lehtikin varmaan menestyi.

Lehden kakkossarjat olivat melkeinpä parempia kuin itse pääsarja. Numerossa 13/1976 seikkaili Mike Martin vastassaan hullu Septimus Creech, joka sai herätettyä vahahahmonsa eloon. The Waxer -sarja oli brittiläinen ja ilmestyi Lion-lehdessä 60-luvulla. Piirtäjinä olivat Reg Bunn ja Massimo Belardinelli.

Samaisessa lehdessä seikkaili myös Larry Trenton. Sarjakuvan päähenkilöt ovat liioitellun brittiläisiä, ja päähenkilön esikuva on helppo huomata: David Niven. Larry Trenton on argentiinalaista perua, ja se ilmestyi D'Artagnan -lehdessä.

Sarjakuvat lienee haalittu sieltä, mistä halvimmalla on saatu, mutta näin ajan kultaamina niissä on oma nostalginen viehätyksensä. Pyhimyksillä ei ole keräilyarvoa ja antikvariaateissa niiden hinta on 0,50-2,00 euroa.

Mykkäelokuvan Bat-Man (1920-luku)

YouTubessa käyttäjä terminalpictures on julkaissut ällistyttävän aidon oloisia "muussauksia" (mesh-up) vanhoista mykkäelokuvista, ja luonut sarjan 1920-luvun Bat-Man -elokuvia, joita ei koskaan tehty. Ei mitään uutta auringon alla. Batman, eli Yön ritari, käyttää yhä tätä samaa kuvastoa.

Tekijän haastattelu löytyy Geniusboy Firemelonin blogista, ks. 1920's Batman: Arkham After Midnight.

PS. Hieno muussaus on myös yhdistää Hornblower Queenin Bohemian Rhapsodyyn!

Teräsmies 3/1970

Teräsmies 3/1970 on yksi halutuimpia ja kalleimpia suomalaisia supersankarilehtiä. Siitä on huuto.netissä maksettu jo 219 euroa (28.06.2008). Innostuin, kun löysin tämän vanhasta pahvilaatikosta. Vaan joku idiootti on ampunut sen läpi ilmakiväärillä!! No, onhan ainakin lukukappale.

Lehdessä on hieno aukeama Teräsmiehen Yksinäisyyden linnakkeesta otsikolla "Tukikohdan ihmeellisyyksiä." Aika egosentrinen kaveri tämä kryptonilainen...

Murhan ratkaisu

Tässä eilisen murhapähkinän (Murhaaja pyytää apua) ratkaisu! Arvasitteko?

Huomasitteko myös, että viimeisessä ruudussa komissaari poimi revolverin hylsyä palotikkailta. Virhe!! Sillä eihän revolverista hylsyt lentele...

Big Brother muualla...

Big Brother 9 - Japanese Bunraku Puppet Task Performance

Briteissä Channel Four-kanavalla on Big Brother -ohjelmassa tällaisia tehtäviä... koska niinku Suomessa?

Ihmiskunnan historian suurin päivä: tänään!

Suuri Hadronitörmäytin (Large Hadron Collider eli LHC) on aloittanut tänään toimintansa puoli yhdeltätoista. Maailman (maailmankaikkeuden?) suurin LAITE on käynnistetty. Tämän jälkeen mikään ei enää ole koskaan niin kuin ennen. Tämä askel on paljon suurempi kuin askel Kuun pinnalla.

VAVISUTTAVAA!

Ensimmäiset protonien törmäykset tapahtunevat vasta noin kuukauden kuluttua. Lopullisesti LAITE on valmis vuonna 2010.

The Register on (tavalliseen tapaansa) ilonpilaaja.

Murhaaja pyytää apua (1945)

TÄSSÄ ON TAPAHTUNUT RIKOS!
MURHAAJA PYYTÄÄ APUA

Viikkosanomat 14/1945

Komissaari Paulo pidättää Leilan miehensä murhasta. Miksi? Rikospähkinän ratkaisu huomenna PopuLAARIssa!

Ks. myös Kokin kuolema (1944)

Merivaaran teräshuonekalustot (1934)

J. Merivaara myi hienoja teräshuonekaluja ja suomifunkkista. Mainos on vuodelta 1934. Nämä 30-luvun merivaarat ovat huuto- ja antiikkikaupoissa kovin haluttuja - eikä ihme, upeita ovat.

Merivaara perustettiin 1901 ja se myy yhä, varsinkin sairaalahuonekaluja.

Ks. myös Heteka (1938)

Aatami (1938) ja Aatami (1944)

Suomalaisessa sarjakuvassa on ollut kaksi Aatami-hahmoa! Suomen Kuvalehdessä seikkaili Gösta Thilenin herra Kerhosen jälkeen melko lailla samanlainen herra nimeltä Aatami. Sarjassa ei ollut signeerausta, mutta lähteet antavat ymmärtää piirtäjän olleen Olavi Vikaisen. Lähde on luotetettava sillä se on piirtäjä ite.

Pilajuttuja ja piirroksia lehdessa puolestaan Tauno Kunnaksen Aatami, joka edusti aivan eri tyyliä.

Vikaisen Aatami (yllä) on vuodelta 1938, Kunnaan Aatami (alla) on vuodelta 1944.

The Fixer

Syksyn televisiosarjojen anti näyttää sangen ankealta, mutta kaksi mielenkiintoista tarjokasta sentään löytyy: Ashes to Ashes (SubTV) ja The Fixer (YLE TV2). Kummatkin alkavat 15. syyskuuta. Maanantai-iltojen supercool brittiäksön näyttää siis turvatulta...

Katsokaa te vaan sitä tositeeveetänne! Minä en. Paitsi Selviytyjiä. Ja Idolseja. Niin ja joskus Kauhukeittiötä.

Mika Waltari: Portti pimeään (1947)

Lähde: Viikkosanomat 2/1947

Lasse Elo lavasti upeasti Mika Waltarin fantasistisen näytelmän "Portti pimeään" vuonna 1947 Kansanteatteriin. Arvi Kivimaa ohjasi. Viikkosanomien kuva-artikkelista päätellen näytelmän esillepano oli melkoisen upea!

Teatteri Jurkassa pyörii Waltarin satavuotisjuhlien merkeissä sama näytelmä.

Bill Melendez (1916-2008)

Bill Melendez, Tenavat-animaatioiden ohjaaja ja tuottaja, on poissa.

Kukko Korskea (1945)

Kukko Korskea (Viikkosanomat 14/1945)

Kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä Risto Mäkinen sekä kirjoittaja Raul Roine tunnetaan parhaiten aikoinaan hyvin suositusta Antti Puuhaarasta, jota tehtiin 30-luvulta saakka 50-luvun loppuun. He tekivät yhdessä myös muita satusarjakuvia (ks. Wikipedia) ja -kirjoja.

Kukko Korskea ilmestyi Viikkosanomissa.

Kaula kenossa, komeata hevosta taluttaen jatkoi Kukko Korskea matkaansa. Tulipa vastaan akka, joka talutti lehmää.

Koululainen-lehteen Mäkinen piirsi Kultamitalipoika-sarjakuvaa.

Google Chrome Beta on nopea!

Google Chrome Beta on nopea, siis todella nopea! Ero muihin selaimiin on hätkähdyttävä. Kyseinen ominaisuus on selaimen ergonomiaominaisuuksista varmaankin se tärkein.

Ladatessani Betan oletuskieli näköjään valittiin automaattisesti puolestani, sillä selvää suomen kieltä oli kaikissa asetusikkunoissa.

URL-osoitteen syöttö on niin intuitiivista ja avustettua, että käyttäjä hämmästelee tosissaan Chromen "tekoälyä." Kokeilkaa!

Bloggerin käyttö Chromella sujuu oikein mukavasti. Tosin editointitilassa ei pysty siirtämään kohdistusta kuvaan hiirtä klikkaamalla. Tätä ominaisuutta käytän usein, sillä editorin keskitä-painikkeella saa kuvan omaksi kappalekseen. Tällöin kuvatekstin lisääminen kuvan alle käy näpsäkästi, kun tekstin kirjoittaa ennen p(aragraph)-tagia.

Bloggerin linkki "tarkastele blogia uudessa ikkunassa" ei myöskään toimi vaan linkki avautuu samassa ikkunassa. Chrome ei näytä myöskään muistavan sisäänkirjautumista Bloggeriin, jos avataan kokonaan uusi selainikkuna.

Blogispotti-palvelun käyttö onnistui moitteetta.

Chromen ulkoasu on miellyttävän hailakka ja siisti. Erityistä painoa on laitettu myös tietoturvaominaisuuksiin ja niiden helppoon muokkaukseen. Verkkopankkia en silti vielä tällä selaimella käyttäisi, ennen kuin betasta on päästy tuotantoversioon.

Hotmail-verkkoposti varoitteli, että minun pitäisi päivittää selaimeni uudempaan. Mutta hyvin sekin toimi, ja nopeasti. 

Kirjasimet ja kielet -ikkunaan joku on kirjoittanut oletuskoodauksen otsikoksi Voi hitsi! Heh!

Selaus-tietojen poistaminen on sekin hyvin helppoa.

PS. Ja tästäkin selaimesta löytyy incognito-selausikkuna jälkiä jättämättömään netin "henkilökohtaiseen" käyttöön...

Hota (1934)

HOTA-pulveri poistaa tuskan ja kuumeen.

Hotaa mummut yrittävät varmaan vieläkin apteekista ostaa, niin tunnettu lääkemerkki se aikoinaan oli. Mutta ei se pelkää pulveria ollut, löytyi sitä linimenttiäkin.

HOTA käy käsiksi pahan alkujuuriin.

Mainokset ovat vuodelta 1934.

Pörröpää-Iivari on taitava (1934)

Lähde: Valistuksen lastenlehti 1/1934

Pörröpää-Iivari oli yksi suomalaisen pöhkösarjakuvan edustajista. Hahmo oli hyvin kummallinen hongankolistaja, jonka tukka oli kuin variksenpesä. Piirtäjä oli Hjalmar Löfving. Iivari oli yllättävän anarkistinen hahmo kristillissävytteisessä Valistuksen lastenlehdessä. Toisaalta hahmo oli niin pelottava ja outo, ettei kukaan lapsi taatusti samaistunut häneen.

Turun keksiä (1925)

Nyt PopuLAARI suorastaan tihkuu keksiä... tällä kertaa Turun keksiä. Erinomaisia, saatavana kaikkialla.

Kun oikein mainosta tihruttaa, kekseistä erottaa ainakin nämä: Suomi, Finlandia, Fennia, Albert, Cream Cracker, Cream Sandwiches ja Marie.

Mainos on vuodelta 1925.

Sappitatti

Aamuisella kävelyretkellä koiran kanssa innostuin, kun löysin herkullisen näköisiä tatteja. Sienirisotto oli jo mielessä. Nam. Vaan... voi, voi. Tarkempi tutustuminen sienikirjaan paljasti, että kyseessä olivatkin sappitatit. Yksikin pala sitä pilaa koko ruoan.

Nyrkki (1960)

Enää ei tällaisia lehtiä ilmesty. Nyrkki oli aikamiesten aikakauslehti.

Nyrkki, maailman hurjimpia tosielämän seikkailuja.

"Oikea antifilatelisti" sanoi vääpeli Ryhmy (1943)

Kansi: Aarne Nopsanen

Kariston 20 markan sarjassa ilmestyi aika liuta Ryhmyjä ja Romppaisia. Armas J. Pullan "Oikea antifilatelisti" sanoi vääpeli Ryhmy -kannessa (5. painos, 1943) on kaikki sarjan klisheet kuin tiivistettynä: roikutettavaa ryssää myöten. Ks. Wikipedia.

Emily ei ole totta

Lifelike animation heralds new era for computer games
Times Online

Realistinen ihmisanimaatio on aivan nurkan takana... Emily on jo melkein totta. Hirviöiden laaksosta päästään kohta pois.

Tapion Sarvi (1925)

Uudet HANGON KEKSIT,
Radio, Tapion Sarvi ja Kaura
ovat laadultaan voittamattomat.
SUOMALAIS-ENGLANTILAINEN BISCUIT-TEHDAS O.Y. / HANGON VAIHDE

Hangon keksien mainokset olivat spektaakkelimaisia ja usein hyvin sotaisia aiheeltaan. Mainos on vuodelta 1925.

Robin Hoodin punaiset sukkahousut (1959)

Robin Hood (Kirja-mono 1957-1971) oli yksi pitkäikäisimmistä ja suosituimmista sarjakuvalehdistä Suomessa, vaikka nyt se on jo lähes täysin unohdettu - divareistakin se on katoamassa hyvää vauhtia. Julkaisu perustui brittiläisen Thriller Picture Libraryn Robin Hoodeihin. TPL:stä olivat peräisin myös mm. Korkeajännityssarjan Battler Brittonit ja Jet-Ace Loganit.

Kerrotaan, että Spede käytti lähdemateriaalina tätä sarjakuvaa elokuvaansa Noin seitsemän veljestä. Ainakin punaiset sukkahousut ovat samat!

Clark Kent hakee töitä (1949)

Klassinen Teräsmies-sarjakuvaruutu jos mikä, Clark Kent (tunnetaan myös nimellä Lauri Kenttä) hakee töitä Päivälehdestä! Valiolehdet mainosti tehokkaasti Sarjakuvalehteä ("Kaikkien lehti") koko sivun mainoksin. Ao. mainos on vuodelta 1949 Seuran takakannesta.

Sarjakuvalehden sarjat ovat monipuolisia. Tarjolla on jännitystä, huumoria,
romantiikkaa jne. - jokaiselle mieleistään! Sarjakuvalehti on sekä nuorten että
vanhojen lehti!

Lois Lane, joka näyttää vielä olevan sihteeri eikä toimittaja, huomaa heti, että tässä miehessä on enemmän kuin päälle näyttää...

Valiolehdet julkaisi myös Seikkailusarjat-sarjakuvalehteä, joka keskittyi pojille suunnattuihin villin lännen -juttuihin. Seikkailusarjat oli enemmänkin koko perheen lehti, jonka sarjoista osa oli suunnattu aikuislukijoille.

Codesan (1958)

Kohta ne syysyskät taas saapuvat. Muistan hyvin tuon Codesan-pullon korkin. Kilpaileva tuote oli Expigen. Hauska mainoskuva, mies pullossa!

Ota hakkaavaan syysyskään CODESAN - sisältää kodeiinia. Vaikuttaa
nopeasti tehokkaan kokoomuksensa ansiosta.

Risto Reipas

Taas on tullut syksy!

Koti-lehden (Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja, Söderström 1912-1964) kannessa lapset ovat syksyn tultua joutuneet vankilaan - kouluun! Lehden päätoimittaja oli Aarre Lauha, joka toimitti toistakin koti-alkuista lehteä, nimittäin Kotimaata.

Sarjakuvan harrastajat tuskin ovat älynneet tätä lehteä selailla, josta yllätyksekkäästi löytyy mukavia suomalaisen sarjakuvan makupaloja. Ami Hauhion (Jylhänevan asukkaat) lisäksi Kotiin piirsi ainakin myös Hjalmar Löfving. Hjalmar tapasi piirtää samaa poikasankariaan eri nimillä, tällä kertaa otsikkona on Risto Reipas. Nimi on tutun kuuloinen...

[klikkaa kuva isommaksi]

Risto Reipas ja hänen ystävänsä tiedemies Pukinparta ovat juuri palaamassa
huimalta seikkailumatkalta, kun heidät yht'äkkiä yllätti meteorisade.
"Kauhistus", huudahti Pukinparta. "Mikä harmin paikka", puuskahti Risto.
"Huomenna alkaa koulu - on ennätettävä kouluun."

Tupla-Aho

Ex-pääministeri Esko Aho on viime aikojen äärimmäisiä esimerkkejä siitä miten yhteen ihmiseen luotetaan. Viime vuosina hän on tehnyt EU:n innovaatiostrategian, kansallisen innovaatiostrategian, toiminut Sitran yliasiamiehenä ja nyt Nokiassa.

Miten pärjäisimme ilman Esko Ahoa? Se on se pelottava ajatus.
Kauppalehti, Uutisblogi 19.8.2008

Aho ja Kanerva epämieluisimmat ehdokkaat

Kaikkein epämieluisimpia presidenttiehdokkaita olisivat kyselyn mukaan Esko Aho (kesk.) ja kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.). Heidät asettaa viiden vähiten mieluisan joukkoon joka kolmas vastaaja.
YLE uutiset 20.08.2008

Hih!

Miehen koko elämä

Herra Kerhonen (1934)

Mestaritaiteilija Gösta Thilén pystyy kertomaan Herra Kerhosen neljällä ruudulla miehen koko elämän: arjen, juhlan, haaveet, pettymykset.

Yleistä hyvää tarkoittava herra (1928)

Kansi: A. Tawitz ("Keksintö likinäköisille")
Pilajuttuja ja piirroksia 109 (1928)

Saikohan Ola Fogelberg ideansa Avulias Aatu -sarjakuvaansa A. Tawitzin "yleistä hyvää tarkoittavasta herrasta"? Aatu aloitti seikkailunsa 1930, ja ainakin Pilajuttuja ja Piirroksia -lehden numerossa 109, joka ilmestyi vuonna 1928, käytettiin tätä samaa teemaa ao. sarjakuvassa.

Veli Giovanni -näyttely

Huomio, huomio! Kansalliskirjastossa, Rotundassa, on pikkuruinen näyttely Veli Giovanni (1889 - 1949) Suomalaisen pilalehdistön, sarjakuvan ja lehtien ajanvietesivujen pioneeri 5. marraskuuta saakka. Käykää katsomassa.

* * *

Pannaanpa erinomainen näyttelyteksti talteen, koska se varmaankin näyttelyn päätyttyä häviää...

Veli Giovanni (oik. nim. Hillari Johannes Viherjuuri, 1889–1949) on suomalaisen lehti- ja kirja-alan pioneeri, jonka tuotanto on laaja-alaisuudessaan kiinnostava. Hän muun muassa keksi sanan sarjakuva, toi sanaristikot Suomeen (Suomen Kuvalehden ajanvietesivulle 1925) ja toimitti sekä 1920–40-lukujen tärkeintä pilalehteä (Pilajuttuja ja piirroksia) että vuosisadan alkupuolen merkittävintä kotimaisen sarjakuvan antologiaa (vuosittain ilmestynyt Kalle Viksari)!

Veli Giovanni toimitti Pilajuttuja ja piirroksia -lehteä poikkeuksellisen pitkään, kolmisenkymmentä vuotta. Kustannus Tikan julkaisu (1919–50) löysi innoituksensa ruotsalaisista, saksalaisista ja ranskalaisista pilalehdistä. Myös osa lehden materiaalista oli niistä peräisin. Valtaosa 178 numeron verran ilmestyneen lehden piirroksista oli kuitenkin kotimaista tuotantoa. Pilajuttuja ja piirroksia avustivat muun muassa Asmo Alho, Eeli Jaatinen, Rudolf Koivu, Topi Vikstedt, Alexander Tawitz ja Pauli Soisalo. Veli Giovanni keksi vitsien aiheita itse, mutta myös lukijat osallistuivat lähettämällä materiaalia lehteen.

Pilajuttuja ja piirroksia -lehden ohella Veli Giovanni toimitti muitakin pitkäikäisiä julkaisuja. Kerran vuodessa ilmestynyt Joulukärpänen (1924–67) sisälsi hauskoja kertomuksia, pila- ja sarjakuvia sekä erilaista ajanvietettä. Kalle Viksari (kerran vuodessa 1924–50) puolestaan oli ensimmäinen suomalainen säännöllisesti ilmestynyt sarjakuva-antologia. Veli Giovannin käsikirjoittamia tarinoita piirsivät muun muassa Alexander Tawitz, Olavi Vikainen, Poika Vesanto ja Hele Malisto. Kalle Viksarit, Joulukärpäset ja lukuisat ajanviete- ja tehtäväkirjat (mm. Poikien oma kirja) olivat Otavan julkaisemia, koska Viherjuuri/Giovanni toimi pitkään Otavan mainostoimittajana ja kustannusjohtajana.

Kirjojen ja lehtien lisäksi monipuolinen Viherjuuri käsikirjoitti sarjakuvia Suomen Kuvalehteen (ja myöhemmin Uuteen Suomeen), jonka ajanvietesivua hän toimitti. Tunnetuin Viherjuuren sarjakuvista lienee Herra Kerhonen, joka ilmestyi viikoittain Suomen Kuvalehdessä 1930–1936. Sarjakuvaa julkaistiin myös muissa lehdissä ja albumeissa kuten Uuden Suomen sunnuntailiitteessä, Kalle Viksarissa ja Joulukärpäsessä aina vuoteen 1950 saakka. Ensin Gösta Thilénin ja myöhemmin Olavi Vikaisen sekä Asmo Alhon piirtämä pyöreäpäinen ja -vatsainen herrasmies Kerhonen lukeutuu suomalaisen sarjakuvan unohdettuihin suuruuksiin. Siitä julkaistiin aikoinaan vain yksi kokoelma-albumi, ja myöhemmin sarjakuvaa on nähty vain antologiassa Laikku 05: Kotimaiset kuvasarjat 1900–1945.

Muun muassa Oscar Jacobssonin Adamsonista ja Akseli Halosen Herra Pulliaisesta vaikutteita ammentanut sarjakuva oli aikoinaan niin suosittu, että Arabia valmisti muun muassa Herra Kerhonen -säästölippaita. Lisäksi sarjakuva oli erilaisten lukijakilpailujen aiheena. Jäänteenä vanhasta maineesta Helsingin Mechelininkadulla toimii edelleen Ravintola Kerhonen.

Toinen tunnettu Veli Giovannin luomus on Junnu, joka ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 1927–1934. Junnu oli parisuhdesarjakuva, joka kuvaa kiinnostavalla tavalla 1920–30-lukujen Suomea, sekä yleisiä aatteellisia virtauksia että kaupunkilaista arkea. Junnun suosiota voisi verrata myöhemmin radiossa ja elokuvissa hurmanneeseen Suomisen perheeseen: Suomen Kuvalehden lukijat virittyivät samalla tavalla kerran viikossa seuraamaan, mitä Junnulle ja Allille nyt kuuluu. SK järjesti myös useita sarjaan liittyviä lukijakilpailuja, jotka herättivät valtakunnallista huomiota. Erityisesti 1920-luvulla Junnu oli erittäin suosittu, ja sitä käytettiin jopa suorasukaisestikin myynninedistämiseen.

Lisätietoja Veli Giovannista ja hänen urastaan tarjoaa syyskuussa ilmestyvä Sarjainfo-lehden numero 2/2008, joka on taiteilijalle omistettu teemanumero.

Näyttelyn on suunnitellut toimittaja Ville Hänninen yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran ja Kansalliskirjaston kanssa. Esillä oleva materiaali on muutoin peräisin joko Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta tai Hännisen omista kokoelmista, mutta Junnu- ja Herra Kerhonen -originaalit on saatu lainaan sarjakuvakeräilijä Jyrki Vainiolta.

Suvikulta (1965)

Marja-aikana on meidän äidin ja Teidänkin äidin hauska leipoa - silloin saa hyvää helposti.

Juhlavehnäs ja Suvikulta -mainos vuodelta 1965
MEIDÄN ÄITI oli siis keksitty mainoksiin jo tuolloin!

"Ennen pantiin mirrit multaan,
nyt ne pannaan Suvikultaan,
mutta voi on aina voita
ilman sorkkia ja kavioita."

Näin ikävästi runoiltiin silloin ennen, kun margariiniin kerrottiin laitettavan kissanraatoja Uudessa Kuvalehdessä. Jutun teki Ilmari Turja vuonna 1961. Lehti pantiin mainosboikottiin ja margariinin imagoa kohotettiin edelleen yo. kaltaisilla mainoksilla. Mutta huhu elää sitkeästi ja monet luulevat (ainakin netin keskustelupalstoilla) kissoja yhä käytettävän margariinin raaka-aineena...