31. heinäkuuta 2007
Kiuru (1947)
Sisällöltään lehti oli yllättävänkin konservatiivinen ja perinteinen. Numerossa 1/1947 on juttu Oma satusetämme - Topelius, josta lainattakoon pieni ja hento ote:
"Maamme suuri runoilija, joka ensimmäisenä ymmärsi lastenkirjallisuuden merkityksen, muisti kuolinhetkellään nuorisoa. Viimeisinä sanoinaan tyttärensäpojalle hän lausui: 'Vie terveisiä kahdenkymmenennen vuosisadan nuorisolle!"
Olivatko nuo todellakin Topeliuksen viimeiset sanat? Siinä tapauksessa sangen ylevää...
Alla olevaa lehden tehtävää on varmasti moni pioneeri "pää punaisena" yrittänyt ratkaista. Löydätkö sinä kaikki 18 eri esinettä?
30. heinäkuuta 2007
Ben Casey (1965)
Sattumalta mökillä osui käsiin vanha Pirkka-lehti (n:o 7/1965), ja kas, siinä oli koko sivun värisarjakuvana samainen sankarilääkäri. Piirtäjänä oli Neal Adams, joka on tunnetumpi supersankarisarjakuvistaan. Adams kertoo tosin saaneensa tyyliinsä vaikutteita erityisesti Stan Drakelta, joka piirsi Juliet Jonesin sydäntä (tunnetaan Suomessa myös nimellä Eeva ja minä).
- PS. Kesälomat ovat ohi, joten PopuLAARI alkaa taas päivittyä säännöllisemmin.
28. heinäkuuta 2007
Lego-Ferrari
27. heinäkuuta 2007
Adamson melkein kuin Homer
Adamson innoitti myös suomalaisia sarjakuvapiirtäjiä, ks. Fogelberg ja Adamson (1925) ja Rymy-Eetu ja Adamson (1932). Eiköhän Matt Groening ole hänkin "lainannut" Jacobssonilta, sillä Adamson oli hyvin suosittu myös Yhdysvalloissa.
23. heinäkuuta 2007
Minisodit tulevat!
19. heinäkuuta 2007
Vielä Prahan kuvia...
Pragae - mater urbium, maapallo pyörii Prahan ympärillä.
Friisit löytyvät vanhalta rautatieasemalta.
Uusi rautatieasema onkin sitten modernimpi ja siellä on oma "Estetika".
Tsekin kielelle käännetään paljon sarjakuvia, mutta sieltä löytyy myös omaa tuotantoa kuten alahyllyn Oidipus Rex.
Vahamuseon vierellä olevan Corto-ravintolan logo on tuttu sarjakuva Corto Maltesen lukijoille.
Prahalainen ruoka on tuhtia tavaraa, lisukkeena on melkein aina nöödeleitä - ja kurkku huuhdellaan erinomaisella oluella. Prahassa tuoppi maksaa usein jopa 80 korunaa, maaseudulla joskus vain 12 korunaa (1 euro on 30 korunaa).
Siinä sitten olivatkin matkakuvat Prahasta.
18. heinäkuuta 2007
Praha, Juutalainen hautausmaa
Prahassa mainostetaan kaikkialla Nicolas Cagen uutta elokuvaa Next. Futuristinen mainos on melkoinen kontrasti ympäristölleen.
17. heinäkuuta 2007
Tsekki, Adrspach
Male Svatanovice - fossiileja
16. heinäkuuta 2007
Kaarlensilta, Praha
Prahan Vltavajoen ylittävää Kaarlensiltaa reunustavat upeat veistokset. Rihkamakojujen sijaan patsaita kannattaa tutkiskella vähän tarkemmin, sillä ne ovat täynnä yksityiskohtia. Käärinliina, nopat, kukko - tämäkin patsas kertoo tuttua tarinaa.
6. heinäkuuta 2007
Kiikkujat-patsas (1964)
5. heinäkuuta 2007
Haapaperhonen hakeutuu löyhkääviin paikkoihin...
...joka luonto-oppaan mukaan oli haapaperhonen. Selosteessa luki myös, että se hakeutuu haiseviin, suorastaan löyhkääviin paikkoihin. Olisikohan huussiremontilla ollut yhteys tämän kaunottaren ilmestymisessä pihapiiriin.
* * *
Osmo Poliitti on muistellut sarjakuvalukemisiaan menneiltä vuosiltaan. Hömpän helmet parantaa kuin sika juoksuaan, siellä mm. Mies tunnustaa: Hilja Valtosen kirjat porttina naisten maailmaan. Hiljasta miehetkin tykkää. Parnasson blogia lukiessani aloin jo miettiä, voiko kommentteja joskus olla jopa liikaa. Uutisointi mediassa virheellistä ja otsikot valheellisia tule, vaisuus toteaa, ja perustellusti.
Tämä oli vain nopea piipahdus PopuLAARIssa. Kävin päivällä vaihtamassa euroja korunoiksi, matkakuume nousee...
* * *
Tässä vanha klassikko (kesäuusintana), joka on julkaistu aikaisemmin Kvaakissa.
Timo Ronkainen on jo käsitellyt Seikkailusarjat-lehteä ansiokkaasti Divarin helmet - hämärän rajoilla -artikkelissaan, mikä kaikille tiedonjanoisille kerrottakoon.Tämän lehden (n:o 2/1954) ensimmäisellä jutulla on aivan loistava otsikko: Tex Ritter ja lasisilmä huoneessa 13. Kyseisellä esineellä on tärkeä osansa tarinassa ja murhan selvittämisessä. Tarina on klassikko, joten jaan sen teidän kaikkien kanssa. Kas niin...
Tex on pidättänyt Halloway-liigan viimeisen jäsenen ja saa lomaa. Hän lähtee lähimpään hotelliin. "Muutaman yön uni tekee hyvää." Läheisessä kaupungissa sheriffi varoittelee konnia tappamasta muuatta Maccoyta, joka on tullut Kaliforniasta omaisuuttaan myymään. Toisella konnalla on lasisilmä. Konnat keksivät, että tappavat Maccoyn toisessa kaupungissa. He yhyttävät kohteensa erämaassa, mutta tämä eksyttää heidät. Maccoy päättää hänkin yöpyä hotellissa. Hän saa huoneen numero 13; sattumalta hän kuitenkin kuulee konnien utelevan huoneensa numeroa. Hän saa vaihdettua huoneensa Tex Ritterin kanssa, jolla oli numero 9. Rosvot hiipivät yöllä huoneeseen, mutta... "preerian mies herää pieneenkin ääneen." Konnat lyövät Ritterin tainnoksiin, huomaavat erehdyksensä ja hiipivät alas katsomaan varauskirjasta oikean huonenumeron. Tex havahtuu ja menee huonepalvelijan kanssa katsomaan asiakasta huoneessa 9. Kuollut! Vaan lattialla... "Mikä tuo on? Lasisilmä!" Tästä todisteesta huolimatta Tex toteaa: "Jos mies ei ole kaupungista, hän voi olla mistä tahansa! Tämä ei ole helppoa!" Huoneesta löytyy kuitenkin sanomalehti Elbow Creekin sanomat. Sankarimme toteaakin, että koska jonnekin on lähdettävä, hän lähtee sinne. Kaupungin rajalla ensimmäisellä vastaantulijalla on silmälappu. "Teenpä tuttavuutta!" Mies on väärä, mutta kertoo Texille että kaupungissa asuu lasisilmäinen Hatch. Tex menee pyssy ojossa Hatchin puheille ja kertoo tälle, että mies on kadottanut jotakin. Mitä? Lasisilmäsi! Toinen rosvo hiipii kuitenkin Texin selän taakse ja ampuu. Klik! Pyssy ei toimi. Tex komauttaa konnat ketoon. "Pääsette sheriffin luo! Näin loman jälkeen voin minäkin palata työhön!" Ja tämä kaikki vain 12 sivulla.
Lehden toinen tarina on Hopalong Cassidy ja tulikosto. Näissä yksinkertaisissa (ja vähän hölmöissäkin) sarjakuvissa on oma viehätyksensä. Myös niiden kerronta on sivujen vähäisyyden takia aivan ällistyttävän nopeaa - tuleen ei todellakaan jäädä makaamaan.Lehti oli aika pitkäikäinen ja koska sen kansikuvissa oli aina kuva suositusta filmicowboysta, lehti sai varmasti lukijoita lännenelokuvien ystävistä - jollaisia kaiketi kaikki 50-luvun pojat olivat. Lehtiä on vielä paljon liikkeellä ja niiden hinta pyörii yleensä vitosen alapuolella, joten kukkarokin kestää niiden keräilyn.