31. toukokuuta 2007

Tulevaisuus on nyt

Microsoftin Surface on sellainen tieteistieteen toteuma, että alkaa olla pakko uskoa tulevaisuuden nyt koittaneen. Tämä laite on an sich tulevaisuusikkuna!

Ehkä tämä nyt julkaistu innovaatio (joka tulee tuotantoon vuoden lopulla) on juuri se tuote, joka tekee tietokoneesta todella ja aidosti ubiikin. Blogimaailma kuhisee. Bill Gates saattoi osoittaa tänään, miltä tulevaisuus näyttää... ja hienointa upean käyttöliittymän lisäksi on se, että kaapelit ja johdot häviävät.

Suomen kouluihin suunnitellaan hankittavaksi kaikille oppilaille tietokoneet. Ehkä kannattaisi vielä vähän odottaa ja hankkia jokaiseen luokkahuoneeseen tällainen tietokonepöytä, sen mahdollisuudet opetusympäristössä ovat aivan valtavat. Tästä keksinnöstä olisivat terralaisetkin kateellisia!

Taitaja (1965)

Taitaja-lehtiTaitaja 6/1965

Taitaja-lehti ilmestyi 1960-1968 ja se kuului samaan lehtiperheeseen kuin Tekniikan maailma ja Vauhdin maailma. Päätoimittaja oli Alpo Autio.

Lehden kohderyhmä käy hyvin selville takakannen mainoksesta (ks. alla). Numerossa 6/1965 kansikuvan aiheena oli kahden pienoisautoradan testaus. Testijutut olivat monta sivua pitkiä yksityiskohtaisine piirrustuksineen!

Taitaja testaa - Stabo Car pienoisautorata ja SRM-Minit, toinen
pienoisautorata.
Käsiteltiin lehdessä myös vähän "isompia" aiheita, kuten maailman ensimmäistä atomikäyttöistä Jäänmurtaja Leniniä - vaan jutun lopussa oli tietenkin mallipiirros sen pienoismallin tekemiseksi.

Märklin-junarata -mainos Vesan ja Villen pienoisjunaharrastus on riistäytynyt käsistä...

Taitaja-niminen lehti ilmestyy taas, mutta nyt se keskittynyt posliinimaalaukseen ja tiffany-töihin...

30. toukokuuta 2007

Me hirviöt (1964-1966)

Me hirviöt on kauhuklisheillä hassutteleva 1960-luvun puolivälin sitcom-televisiosarja, joka on saanut ikuisen elämän (kuten sopivaa onkin) televisiomaassa. Nyt saamme nauttia Munsterin perheen toilailuista MTV3:lla perjantai-aamuisin klo 1.20 - vai onko se vielä torstai-iltaa...

Sarja oli teknisesti varsin edistynyt, siinä käytettiin paljon liikkuvaa kameraa (mikä tuon ajan televisiotuotannossa ei ollut ollenkaan yleistä) ja lavasteisiinkin satsattiin.

Iskä ja äiskä...

Terra, Maan kaksoisplaneetta (1953)

Lentävät lautaset tulevat tietenkin Terralta, Maan kaksoisplaneelta, joka kiertää Aurinkoa samalla radalla mutta täsmälleen vastapäätä, niin ettei sitä koskaan nähdä Maasta...


Terran futuristinen työsema
Terran futuristiset työasemat ovat ergonomisesti erinomaisesti muotoiltuja.

Tieteissarjakuva Terran arvoitus (engl. Twin Earths) alkoi Suomessa ilmestyä Apu-lehdessä n:o 20/1953. Sitä edeltävässä numerossa kuitenkin julkaistiin sarjakuvaa esittelevä "mainossivu", Terran arvoitus, jossa kerrottiin taustoja tuleville seikkailuille. Sarjakuvaa kirjoitti Oskar Lebeck ja piirsi Alden McWilliams. Seikkailuissa keskityttiin enemmänkin tieteiskuvitelmiin ja jännittäviin keksintöihin kuin aikaisempien scifi-sarjakuvien (Flash Gordon, Buck Rogers) tapaisiin pulp-tyylisiin seikkailuihin. Kurvikkaista avaruusneitosista ei tosin ollut pulaa tässäkään sarjakuvassa...

Mitä "lentävät lautaset" ovat? Mistä ne tulevat? Kukaan ei ole pystynyt antamaan tyydyttävää selitystä. Uuden sarjakuvamme tekijä käsittelee kysymystä sangen mielenkiintoisella tavalla. - Maapallollamme on kaksoisplaneetta Terra, joka kiertää aurinkoa Maan radalla. Tälle salaperäiselle planeetalle johtavat seikkailun tapahtumat meidät ja saamme tutustua monenmoisiin ihmeellisyyksiin. Joudumme tekemisiin aineiden kanssa, jotka ovat täysin vailla painoa. Jotkut niistä vetävät energiaa puoleensa, toiset taas karkoittavat sen. Tutustumme antennilaitteisiin, joiden avulla voidaan ottaa energiaa suoraan ilmasta, sekä muihin, Terran korkean sivistyksen aikaansaannoksiin.

Terran on tekijä kuvitellut naisten hallitsemaksi, joka sekin on omiaan tekemään sarjan tapahtumat tavallista mielenkiintoisimmiksi. Kun nämä Terran tyttäret lisäksi ovat kauniita ja vartaloltaan hyvin kehittyneitä, tulemme varmasti viihtymään heidän maailmassaan ja seurassaan.

Lentävät lautaset olivat aidosti 1950-luvun ja kylmän sodan kuvastoa, ehkä suorastaan koko silloisen zeitgeistin symbolinen peruskuva, jonka Steven Spielberg lopulta muutti tieteistieteestä mystiseksi new age -hömpäksi.

Teksasilainen poika, Punch, "jäniksenä"
lentävällä lautasella.

Art © United Feature Syndicate

29. toukokuuta 2007

Tieteistiede

Tieteistiedettä (olenko keksinyt uuden sanan?):

Lentävä lautanen

Seuraavassa viestissä selviää lentävien lautasten arvoitus!
Ne tulevat...

Kirja?

Heikkoja signaaleja -blogissa oli viestiä kirjaprojektista Yritys 2.0. Tuo projekti pisti pohtimaan, että mikä se "kirja" oikein on... kyllähän minä tiedän, mikä kirja on, mutta kun joku sitä minulta kysyy, en osaa sitä selittää.

Tällaisia kommentteja kirjoittelin, ja laitan ne talteen tännekin, mikäli joskus tulee palattua aiheeseen:


Tätähän on pohdittu muuallakin, mutta jotkut blogit muistuttavat ällistyttävän paljon kirjoja. Elina Hiltusenkin blogi on mielestäni kuin hakuteos: "Heikot signaalit - viestejä Sinulle". Sivujakin siinä on jo kunnioitettava määrä... ja niitä tulee lisää joka päivä.Mikä on kirjan tulevaisuus? Ks. www.futureofthebook.org/blog/

Ja mikä yleensäkin on "kirjan" määritelmä? Kirjallisuushan alkoi puheena, kertomuksina, jotka olivat riimimuotoisia jotta ne pystyi muistamaan ja välittämään näin uusille sukupolville. Sitten tulivat savitaulut, papyrukset, pergamentit, lumppupaperi jne. Ehkä "kirja" on taas muuttunut joksikin muuksi kuin paperiksi ja pahvikansiksi.

Kaleva ja sen tarinat olivat tavallaan kirjoja jo ennen kuin ne tallennettiin paperille, ja Homeroksen Odysseia.Kirjahan voi levitä suullisena perinteenä. Ray Bradburyn Fahrenheit 451:ssä kirjat siirtyivätkin paperilta takaisin puheeksi, jotta ne voitaisiin säilyttää, tai oikeastaan kukin ihminen muuttui valitsemakseen kirjaksi.

Sähköinen kirja on myös siinä mielessä erikoinen, että jos sitä ei lukita, se voi koko ajan kasvaa ja muuttua ajan myötä. Ehkä tässä mielessä ollaankin oikeastaan palattu vanhaan, sillä tuskin Kalevalan tarinatkaan olivat "kiveen hakattuja" vaan ajan mukana muuttuvia.

No, tämä nyt on vain tällaista ajatusleikkiä.

Kuka uskaltaa ensimmäisenä pyytää blogilleen ISBN-tunnuksen?
"ISBN annetaan kaikille teoksille, jotka sisällöltään vastaavat kirjaa ja ovat tarkoitetut julkiseen käyttöön. Sen vuoksi sillä, missä fyysisessä muodossa sisältö esitetään tai välitetään, ei ole merkitystä. Fyysinen muoto voi olla painettu kirja, audiovisuaalinen tai elektroninen tallenne."

[Kommenteissa Visa tietää kertoa, että blogille voi saada ISSN-tunnuksen! Hmm, pitäisiköhän anoa...]

Fahrenheit 451: Somewhere Montag Belongs
(YouTube)


28. toukokuuta 2007

TouchGraph

TouchGraph Google Browser on Javalla käyvä selainsofta, joka paljastaa verkkosivujen väliset yhteydet Googlen "related sites" ominaisuuden avulla (kiitos vinkistä matrixx2.01). Varmista, että sinulla on Java asennettuna (asennuslinkki löytyy TouchGraphin sivulta).

Pakkohan sitä oli kokeilla... Tulos oli hyvin mielenkiintoinen.

[Klikkaa kuva isommaksi]

Yllättävää, kuinka hyvän seuran keskellä sitä internetin tietomeressä kellutaankaan. Erityisen tyytyväinen olen yhteyksistä Wikipediaan.

Tulta! (1927)

Haluatteko luopua öljykannusta ja rasvaruiskusta huolettomana siitä, ettei niitä enää tarvita?

Näin mainostettiin Chandler-autojen Keskus-rungonvoitelujärjestelmää Hakkapeliitta-lehdessä vuonna 1927. Hakkapeliitta on yhtä lailla aikansa kuvastin kuin Tulenkantajat-lehtikin, molemmat olivat erinomaisesti toimitettuja ja palavan innon läpitunkemia. Yhteistä oli myös "koneromantiikka", joka Hakkapeliitassa tosin suuntautui hurjimmillaan jopa futuristisiin tieteiskuvitelmiin hirveistä joukkotuhoaseista (ks. A. Karimo: Kohtalon kolmas hetki).

Hakkapeliitan mainokset olivat usein räätälöity ja kohdistettu suoraan lehden lukijoille. Chandler-mainoksessa on myös osattu käyttää hyvin modernia sarjakuvamaisuutta puhekuplineen kaikkineen. Yritys on muuten yhtä olemassa, vaikkakin valmistaa nykyään ruuveja.

Chandler-auto -mainos vuodelta 1927 Aarno Karimo oli selvästi lehden kantavia voimia ja hänen kansitaiteensa on ehkä suomalaisen aikakauslehdistön parasta A-sarjaa kautta aikain. Kauniisti laveeratussa maisemassa yleensä tykit jyskyvät, tankit vyöryvät tai pommikoneet kaartavat kauniissa kuviossa sinitaivaalla... joskus toki kannessa saattoi olla ihan puhdaskin maisemakuvaus.

Hakkapeliitta 29/1927Tulta!
Hakkapeliitta 29/1927
Kansi: A. Karimo

27. toukokuuta 2007

Collin Wilcox (1974)

Collin Wilcox: Murhaakin pahempi, Manhattan 110 (Vaasa Oy , 1974) - kannen yksityiskohta Kun halpa pokkari lojuu divarin 50 sentin laarissa muiden kaltaistensa seurassa, se näyttää nuhruiselta ja halvalta - mitä se kaiketi onkin. Vaan kun sen poimii sieltä käteensä ja ottaa erilleen, kirja saa jotenkin aivan uuden auran. Kansikuva (joka tässä tapauksessa on sangen rohkea) saa aivan uusia ns. tulkinnallisia ulottuvuuksia ja pienen googletuksen jälkeen käy usein ilmi, että pokkarisarjassa julkaistu teos voi olla jopa oman alansa pieni "klassikko".

Niin kävi nytkin tämän Manhattan-sarjan pokkarin kanssa... Manhattan-sarja oli peräisin Ruotsista, mutta Suomessa kirjat julkaistiin eri numeroilla.

Collin Wilcox (1924–1996) on kuin onkin arvostettu rikoskirjailija, ja hänen kirjansa Murhaakin pahempi (Manhattan 110, alk. Dead Aim) on kolmas osa San Franciscoon sijoittuvasta Frank Hastings -sarjasta. Wilcox kirjoitti myös televisiosarjaan Sheriffi McCloud perustuvia romaaneja, joita on julkaistu suomeksikin TV-Dekkari -sarjassa. Erityisen mielenkiintoiselta vaikuttavat hänen Stephen Drake -kirjansa, joiden haamudekkari on varustettu yliluonnollisia ilmiöitä erottavalla vaistolla. Ks. Wilcoxin bibliografia.

Collin Wilcox: Murhaakin pahempi, Manhattan 110 (Vaasa Oy , 1974)
Collin Wilcox: Murhaakin pahempi
Manhattan kirja 110 (Vaasa Oy , 1974)

26. toukokuuta 2007

Tulenkantajat (1929)

tulenkantajat
ei ole ohjelma. Tulenkantajat on uusi elämäntunne.

Tulenkantajat on uusi optimismi, uusi elämänusko.

Tähän asti on Suomessa vallinnut vain yksi hengensuunta: eripuraisuus. Jokainen suomalainen, joka tekee jotakin, joka uskoo jotakin, joka tahtoo luoda uutta, on yleisen viisauden mukaan häikäilemätön egoisti. Tähän pessimismiin on tukahutettu elämänilo ja luomisen riemu.

Pessimismi on häpeäksi kulttuuri-ihmiselle.

Me julistamme uutta aikaa, uutta ihmistä.

Hän on sydämeltään nöyrä. Hänen tahtonsa on terästä.

Yksilö ei merkitse mitään, yhteisö on kaikki.

Vain yhteisön kautta, vain sen osana voi yksilö toteuttaa sisintä olemustaan.

Luolaihminen oli vapaa yksilöllisyydessä. Kulttuuri-ihminen on vapaa vain silloin, kun hän koneenosana pyrkii toteuttamaan suurta kokonaisuutta, uutta aikakautta, ihmiskunnan yhteisyyttä.

Johtajia ovat ne, joilla on usko ja rohkeus. Kulttuuri-ihmisen aatelismerkki on se, että hän yksilöllisen itsekkyytensä tukahuttaen palvelee niitä päämääriä, joiden tarkoitus on vain yhteisön onni ja kukoistus.

Uuden ajan subjekti ei ole Minä vaan ME.
(Tulenkantajien julistus Tulenkantajat-lehden numerossa 3/1929)

Alvar Aalto, Turun teatteri pienoismalli
Kansikuva: Alvar Aallon pienoismalli Turun teatterin katsomosta.

Tulenkantajat oli aikansa populaarikulttuurilehti, vilkas ja nopea, joka oli tuskaantunut hitaaseen ja jähmeään korkeakulttuuriin... Lehden päätoimittaja oli Erkki Vala, ja kustantajakin oli Tulenkantajain osakeyhtiö (joka kustansi myös kirjoja kuten Edith Södergranin Levottomia unia). Lehti ei ollut kovin pitkäikäinen, ja kuinka se sitä ajan hengen ilmentäjänä olisi edes voinut ollakaan, ja se ilmestyi vain vuosina 1928-30.

Ks. myös Itseä etsimässä: tulenkantajien kasvutarina

HALLO! HALLO! Estonia, Latvia, Lithuania, Poland, Tshekoslovakia, Hongary! Here is Young Finland! We greet you from the shores of Arctic Ocean and the Baltic Sea. We seek contact with you. Long live Young Europe!

25. toukokuuta 2007

Trabant Limousine (1959)

Trabant Limousinen mainos on vuodelta 1959...

Kauan odotettu - vihdoinkin Suomessa!
Trabant henkilöautouutuus
Mitä tahansa vaadittekaan pikkuautoilta,
Trabant täyttää kaikki toiveenne - ennenkaikkea
hinta: n. 397.000:- radiolla n. 427.000:-

Teknilliset tiedot:
Ilmajäähdytteinen 2-syl./2-tahtinen 500 sm2 moottori. 18 hv/3750 kierr/min.
4 vaihteinen vaihteisto, peruutusvaihde ja vapaakytkin. Etupyöravetoinen. Edessä poikittaiset lehtijouset.
Takana nousujohteiset poikittaiset lehtijouset.
Jokaiseen pyörään erilliset teleskooppi-iskunvoimentajat.
Hammastanko-ohjaus, nestejarrut.
Suurin nopeus n. 90 km/t.
Renkaat: 5,20 X 13.
Polttoaineen kulutus n. 6 l/100 km.
Neljän hengen Trabant Limousinen kiistämättömät edut ovat: kiihtyvyys, nousukyky, pieni polttoaineen kulutus ja erinomaiset ajo-ominaisuudet.
Kaupunkiliikenteessä nopeakäänteinen, pitkillä matkoilla kestävä. Itsekantava kori, jossa on pohjalevyyn hitsattu teräspeltikaaristo, merkitsee pientä painoa ja suurempaa vankkuutta.
Ulkopinnan muodostaa tuhansia kertoja erilaisissa ilmastollisissa olosuhteissa kokeiltu duroplast-korinrakennusaine.
Tasorungolla yhdistetty etupyörien vetolaitteisto voidaan muutama pultti irroittemalla ja koria nostemalla irroittaa yhtenä kokonaisuutena.
Kääntyvät ja siirrettävät etuistuimet tekevät mahdolliseksi mukavan sisään- ja ulosastumisen.
Erittäin suureen Trabantin matkatavaratilaan saatte mahtumaan pitkienkin matkojen vaatimat suuret matkatavaramäärät.

Lännensarja (1959)

Nyt on näytillä harvinaisen komeita ja aika lailla taiteellisiakin Villin lännen -aiheisia kansia Lännensarja-lukemistolehdistä (n:ot 12/1959 ja 2/1963).

Jii-haa! "Go West, young man, and grow up with the country."


Roy Terry: Tapa - tai tule tapetuksi...


Ernest Haycox: Tähtiyön ratsastaja


Ylimmäiseen kanteen liittyy mielenkiintoinen yhtymäkohta Tex Willeriin... lisää Kvaakissa.

24. toukokuuta 2007

Suezin sulttaani (1957)

Pekka Lipponen on varmasti Suomen kaikkien aikojen suosituin seikkailusankari, vaikka hänen maineikas uransa lukemistolehdissä, radiokuunnelmissa ja romaaneissa alkaakin jo hävitä uusien sukupolvien mielistä. Sarjakuviinkin Lipponen pääsi, ks. Prinssi Lipponen ja Kenraali Korkki (1950).

Näin mainostettiin uutta Pekka Lipposen seikkailuja -lehteä Iltasanomissa n:o 8/1957:


KAIKENIKÄISET LUKEVAT NYT PEKKA LIPPOSEN SEIKKAILUJA

Ensimmäinen sarjakirja "Suezin sulttaani" sisältää huimanjännittävän kertomuksen Pekan ja Kalle-Kustaa Korkin ihmeellisestä seikkailusta Egyptissä ja Suezin kanava-alueella.

90 MARKALLA 96 SIVUA! Nyt lehtimyyjillä ja kirjakaupoissa kaikkialla!

Seuraava nide "Casa Rojasin salaisuus" ilmestyy 1 pnä helmikuuta


Lehteä julkaistiin vuoteen 1964 saakka ja niitä löytää yhä antikvariaateista, mutta nyt jo keräilyhinnoin.

23. toukokuuta 2007

Google Trends - Googlen trendikäyrät

Google on tuonut markkinoille Google Trends -haun, joka näyttää aikajanalla hakujen määrän.

Tein huvikseni vertailutrendit sanoille books, comics, movies, art. Näistä kaksi sanaa olivat selviä voittajia...

Netin pääasialliseksi käyttötarkoitukseksi Google Trends paljastaa lisätiedon hakemisen American Idols ja Tanssii tähtien kanssa -ohjelmien esiintyjistä ja musiikkikappaleista.

Ja PopuLAARI on päässyt mukaan suosittuun Makupalat-portaaliin.

Antti Puuhaara (1951)

Antti Puuhaara on taatusti yksi pitkäikäisimmistä suomalaisista seikkailusarjoista. Yhteishyvä-sanomalehdessä sitä ilmestyi vuosina 1938-1954 satojen sivujen verran.

Raul Roine toimi sarjakuvan käsikirjoittajana, piirtäjinä olivat ensiksi Aarne Nopsanen ja sitten Risto Mäkinen. Roine meni naimisiin Aarne Nopsasen vaimon siskon Elsa Nousiaisen kanssa, mutta liitto päätyi eroon jo kolmessa vuodessa (ks. Raul Roineen pienoiselämäkerta). En tiedä, oliko erolla vaikutusta siihen, että piirtäjänä Nopsanen vaihtui sotien jälkeen Mäkiseen...

Roine piti nuorempana hyvin paljon Tarzan-kirjoista ja niiden "fantasistinen" vaikutus näkyy Antti Puuhaarassakin. Aluksi toki seikkaillaan suomalaisten ihmesatujen perinnön mukaisesti, mutta hiljalleen siirrytään ulkomaille kadonneisiin kaupunkeihin ja jopa muinaispetojen maailmaan (ks. Antti Puuhaara jättiläisten maassa).

Antti Puuhaara, Yhteishyvä 21/1951

Antti Puuharan seikkailuissa oli myös selviä lainoja muistakin satufantasioista, kuten Tuhannen ja yhden yön tarinoista.

22. toukokuuta 2007

Yhdeksästoista askel (1948)


Kari Suomalainen on (oli) tunnettu pilapiirtäjä, mutta hänen uransa alkuvaiheisiin kuuluivat myös seikkailutarinoiden kuvitukset ja sarjakuvat. Hänen ensimmäinen julkaistu piirroksensa ilmestyi vuonna 1937 Lukemista Kaikille -lehdessä tarinan Tarkastaja Wilson-parka yhteydessä, tarinakin oli muuten Karin omasta kynästä.

Näin Kari itse kertoo haastattelussaan Lukemista kaikille -lehden numerossa 8/1955:
"Piirtelin myös yhteen aikaan Seikkailun kansia. (...) Olen nykyään melko pikkutarkka töissäni, mutta "Ilmarisen" aikaan olin suorastaan ylipikkutarkka. Kirjoitin jokaisen juttuni ensin käsin. Senjälkeen kirjoitin ne vielä musteella puhtaaksi. Tämän jälkeen vasta aloin puhtaaksikirjoittamisen koneella, ja jos liuskalle pujahti yksikin lyöntivirhe, aloitin aina uudestaan puhtaalle liuskalle. Samoin piirrustukseni tein monenmonituiseen kertaan. En koskaan vetänyt päälle tai pyyhkinyt pois, vaan aloitin piirrustuksen alusta puhtaalle paperille."

Kari kuvitti lisäksi poikien seikkailukirjoja. Ao. varsin ilmeikkäitä hahmoja sisältävä kuva on kirjasta Yhdeksästoista askel (Poikien seikkailukirjasto 114), kirjoittanut Jasper. Ja eiköhän yo. kansikuvakin ole Karin.

Kari viittaa haastattelussaan tuttavallisesti Seikkailuun, jolla hän tarkoittaa Seikkailukertomuksia-lehteä.

Ilmarinen julkaisi ainakin viittä eri suomalaista "pulp-lehteä", joita kansa ahnaasti luki iltojensa iloksi ennen television tuloa. Näin Ilmarinen mainosti:

Mikä tahansa Ilmarisen lukemisto
tuottaa iloa ja nautintoa
nuorille ja vanhoille!

Viikonloppu - tosikertomuksia. 3 mk.
Jännityslukemisto - Jännäri. 2 mk.
Seikkailukertomuksia - Seikkari. 2 mk.
Yllätyslukemisto - 100 sivua. 5 mk.

Ja tietysti tämä
Lukemista Kaikille - yliveto. 3 mk.

Kaikissa kuulu kolmio kannella
ILMARISEN
LEHTI.

21. toukokuuta 2007

Mandrake

Ei ääntä, ei koneita!
Kuinka se liikkuu?

Se on
elävä olento -
se ui avaruuteen.

Mandrake Taikuri (Uusimaa 25.7.1972, alk. 22.8.1968)
© King Features Syndicate, Inc.

Mandrake-sarjakuva (tunnetaan myös nimellä Taika-Jim) sisälsi usein aivan mahdottomia tieteiskuvitelmia - kuten eläviä liskorobottiavaruusaluksia. Eihän sellaisia voi ikinä olla...

Vaan kuinkas ollakaan. Salamanteri-robotti ryömii maan pinnalle ottaen evolutionäärisen askeleen. Tästä se alkaa...

Salamander Robot The EPFL Salamander Robot walks down to the waters of Lake Geneva.
(Credit: Photograph by A. Badertscher, courtesy Biologically Inspired Robotics Group, EPFL)

Aivot ulkoavaruudesta (korvasieni se olikin)

Mökkiloma keskeytyi ikävästi, sillä jouduimme ilmeisesti Venus-planeetalta saapuneiden häijyjen hirviöaivojen hyökkäyksen kohteeksi! Niitä oli kaikkialla.

Lopulta pelastin neuvokkaasti perheeni, kun keksin niiden "akilleenkantapään". Ne piti keittää kaksi kertaa kiehuvassa vedessä, huuhtoa, paistaa pannulla ja syödä. Hellittämättömällä sisulla teimme niistä selvää jälkeä!

Yksi aivoista väijyi aivan mökkipolun varrella.
Olento aikoi juuri käydä kimppuun
kuvaa ottaessani.
Korvasieni

Tämä yksilö kätkeytyi ovelasti kanervien joukkoon.
Sitä oli suorastaan vaikea huomata...
Korvasieni ja kanerva

Invaasio on ilmeisesti ollut laajamittainen, sillä havaintoja on lähes kaikkialta Suomesta.

20. toukokuuta 2007

Paula-tyttö (1959)

Paula-tyttö kansallispuvussaan (Sääksmäki) ja pakollinen kahvipannu kädessään oli ennen ihan yhtä tunnettu suomalainen kuin nykyiset "missi ja tissi"-julkimot.

Ensimmäinen Paula-tyttö valittiin vuonna 1950. Sinikka Kekki muistelee, kuinka sotien jälkeisessä Suomessa korviketta keitelleet kansalaisemme eivät enää osanneet keittää kunnon kahvia vaan kuka mitäkin sumppia vanhoista poroista.

Emäntien suut ovat ompeluseurassa ns. messingillä
kun Paula-tyttö kaataa kaffetta...

Mainos on vuodelta 1959.

"Myös Armi Kuusela haki Paulaksi, mutta ei tullut valituksi. Hakijoita oli paljon, sillä voittaja sai kaksi kiloa kahvia", kertoo Uusi Lahti.

19. toukokuuta 2007

Mayakeisarin kruunu (1968)

Carl Barks Suomessa
kesäkuussa 1994
(kuva: Wikipedia, Some Rights Reserved)

Carl Barks tunnettiin Suomessa ensiksi nimikkeellä "se hyvä Aku Ankka -piirtäjä" ennen kuin hänen oikea nimensä paljastui. Sanoma Magazines on nyt aloittanut Suomessa Carl Barksin koottujen julkaisun; sarjassa ilmestyy Barksin koko Disney-sarjakuvatuotanto kovissa kansissa ja viimeisen päälle toimitettuna.

Itselleni kelpaavat kuitenkin oikein hyvin nämä, jo vähän haalistuneet, Aku Ankka -lehdessä aikoinaan ilmestyneet tavattoman jännittävät seikkailutarinat. Kellastuneet sivut tuovat niihin juuri sopivan nostalgialisän.

Erityisen hyvin muistan vuonna 1968 ilmestyneen Mayakeisarin kruunun, jossa vanhasta uhrikaivosta löytyvät suunnattomat kulta-aarteet (ks. kuva alla). Tarina sekoittui mielessäni samoihin aikoihin hartaasti moneen kertaan lukemaani Karl Mayn intiaanitarinaan Hopeajärven aarre, jossa löytyi samanlainen kätkö. Sitä samaa tarinoihin eläytymisen ja kokemisen huumaa tosin ei voi enää milloinkaan aikuisena kokea...

Aku Ankka 14/1968 - Mayakeisarin kruunu
© The Walt Disney Co

Barks haki usein innoituksensa näihin pitkiin seikkailutarinoihinsa National Geographic Magazinesta. Hänellä oli tätä lehteä monta hyllymetriä kotonaan.


  • PS. Kvaakissa ovat nokat lähes taukoamatta lonksuneet siitä, ovatko Carl Barksin kootut tarpeeksi laadukkaat niiden hintaansa nähden.

18. toukokuuta 2007

Teräsnyrkki (1985)

Teräsnyrkki (Steel Claw) on hänkin yksi brittiläisen Albion-universumin supersankareista. King Kongin tapaan Teräsnyrkki seikkaili Suomessa omassa albumissaan 1974-1975 ja lisäksi ainakin Mustanaamiossa ja Sarjakuvalehdessä. Britanniassa Teräsnyrkki aloitti seikkailunsa jo 1962 Valiant-lehdessä.

Louis Crandell pystyy muuttamaan itsensä näkymättömäksi, kunhan saa sähköiskun teräksisen robottinyrkkinsä kautta.
Voima tekee minut näkymättömäksi. Uuuh! Kuka tahansa toinen kuolisi tällaisesta.

Sähköisku sai Crandellin näkymättömäksi, mikä oli tietysti piirtäjän kannalta mukavaa koska päähenkilöstä ei tarvinnut kuvata muuta kuin ruudussa leijuva teräsnyrkki.

Yo. kuvat ovat tarinasta Vankilakaappaus (Mustanaamio 8/1985). Siinä (moraaliselta taustaltaan hieman epämääräinen ja psykologisesti epävakaa) Crandell on taas kerran ryhtynyt yksityisyrittäjäksi eikä ole enää Varjoyksikön salainen agentti. Brittiläiset supersankarit eivät todellakaan olleet niin puhtoisia pulmusia kuin vastineensa Atlantin toisella puolella Yhdysvalloissa.

Teräsnyrkkiä piirsi pitkään Jesus Blasco, jonka on tunnustanut esikuvakseen kuuluisa brittiläinen sarjakuvataiteilija Brian Bolland.

Totta ja Tarua - Bulmer & Blasco: The Steel Claw
The Steel Claw

17. toukokuuta 2007

Tommy Steele (1958)

Tommy Steele oli monen tytön (ja pojan) ihanne 1950-luvun lopulla. Steele oli Britannian ensimmäinen popidoli, kertoo englanninkielinen Wikipedia. Steelen imago oli jännittävä sekoitus cockney-öykkäriä ja kiiltokuvapoikaa.

Ajan Sävel 22/1958

Ajan Sävelessä julkaistiin lehtikokoon muokattuja varsin laadukkaita sanomalehtisarjakuvia kuten
Mary matkalla maineeseen (Mary Perkins on Stage)
ja Tuomari Parker (Judge Parker).



Ajan Sävelestä löytyi nostalgisia muisteloita herättänyt Jive-mainos.

16. toukokuuta 2007

Punainen Neilikka -televisiosarja

Punainen neilikka (The Scarlet Pimpernel) on paronitar Emmuska Orczyn luoma romaanisankari, englantilainen aatelismies, joka pelastaa aatelisia Ranskan vallankumouksen kynsistä. Punainen Neilikka onkin oikeasti Percy Blakeney, ja häntä pidetään usein ensimmäisenä salaisen henkilöllisyyden omaavana supersankarina. Hän on siis sangen tärkeä hahmo populaarikulttuurissa. Apunaan hänellä on usein "liigansa" ja joskus myös vaimonsa Marguerite, joka pääsee selville miehensä salaisuudesta. Vastapelurina on inhan luihu Chauvelin.

FST yllättää jälleen (siis positiivisesti) ja esittää uusintana London Filmsin ja BBC:n 12-osaisen Punainen Neilikka -televisiosarjan. Pääroolissa on vallan mainio Richard E. Grant, joka on kuin luotu osaansa. Sarjassa on jonkun verran "modernisoitu" romaaneja nykyaikaisempaan makuun, mutta ajankuvan ja seikkailun tuntu on onnistuttu säilyttämään hienosti.

Ensimmäinen jakso esitetään helatorstaina 17.5.2007 kello 20.25. Virittäkää digiboksien ajastimet kohdalleen (ja muistakaa asettaa oletustekstitys joko suomeksi tai ruotsiksi).

Punaisesta Neilikasta on tehty myös suosittu musikaali, jonka kappaleen Into the Fire videotaiteilija Lacecravat (A Lace Cravat Production) on ympännyt televisioelokuvasta tehtyyn koosteeseen. Tämä on luovaa. Nauttikaa... Toki tarjolla on myös Mustan Kyyn käsitys mokomasta pellestä.

Ks. myös Punaisen Neilikan urotyö.

Jive (1959)

Nyt on Jive muutakin kuin kiva tanssi!

Helen kyseli King Cola -viestin kommentissa, että muistaako kukaan jotain sellaista colantapaista juomaa, 70-luvun alkuvuosilta, jonka repäisykorkin alla oli filmitähtien kuvia? Jive, Live tms?

En silloin muistanut, mutta kuinka ollakaan, selaillessani vanhaa Ajan Säveltä vuodelta 1959, ao. mainos osui silmiini. Joten, Helen: "Have a Jive".


Jo tänään tapaat baarissa uuden JIVEN - nasta juoman, jonka maku on syksyn yllätys! Vain JIVE maistuu niin pirteältä - yhtä "tummalta" kuin sen värikin - ihan erilaiselta kuin muut! JIVE ei lopu pullosta heti - samasta riittää sekä Sinulle että Hänelle. Ja vielä yksi hieno juttu: jokaisen JIVE-pullon korkissa on jonkin filmitähden kuva!

PYYNIKKI

Kirka muistelee Apu-lehdessä, Tää on mun juttuni, kuinka "Pietarinkadun ja Huvilakadun kulmassa majaili nimittäin prätkäjengi, oikea vanha kunnon moottoripyörälössi, ja ne kävi siinä baarissa kahvilla ja limsalla, Jive-limsa oli kova sana." Kovikset siis joivat Jiveä.

Aiotko kirjailijaksi? (1935)


MIKA WALTARI (1908-1979) opettaa kuinka kirjailijaksi tullaan. WSOY:n mainos on vuodelta 1935, jolloin kirjakin ilmestyi, joten kovin nuori ja tietäväinen oli Waltari vielä itsekin...

Mika Waltari johtaa uudessa, mainion hauskasti pakinoivassa ja terävästi leikkaavassa teoksessa lukijan kirjallisen elämämme kulissien taakse ja paljastaa asioita, joista tavallisella ihmisellä ei ole aavistustakaan.

AIOTKO KIRJAILIJAKSI? on omistettu ennen kaikkea aloitteleville kirjailijoille. Siinä selostetaan helppotajuisesti vasta-alkajain tavalliset virheet ja erehdykset, opetetaan oikealla tavalla laatimaan käsikirjoitus ja asettumaan yhteyteen toimittajien ja kustantajien kanssa, neuvotaan tyylitaitoa ja runojen, novellien, aikakauslehtiproosan, romaanien, näytelmien, kuunnelmien, jopa elokuvakäsikirjoitusten sommittelutekniikkaa, - selitetään kustannussopimukset, kirjailijan oikeudet ja kirjoituspalkkiot.

Tavallinen kirjallisuutta harrastava lukija viehättyy seuraamaan tätä huvittavin esimerkein ja usein jyrkästi persoonallisin kannanotoin valaistua pakinaa, jossa Waltari muuten esiintyy ensi kerran humoristinakin.

AIOTKO KIRJAILIJAKSI sisältää 216 sivua ja maksaa 32:-. sid. 45:-.
Aiotko kirjailijaksi? oli kirjoitusopas, jolla oli hyvin suuri vaikutus aikoinaan, vaan on siitä otettu painoksia tähän päivään saakka.

Kalle Päätalo on kertonut, kuinka tärkeä merkitys hänen uransa alkuun oli tällä Waltarin oppaalla jonka hän tilasi Helsingistä saakka.

Ks. myös NVL: "merkkimiehiä" ja Valtari ja Havin partavaahdoke.

15. toukokuuta 2007

Koulu-TV

Kuten YLE:n Director General Mikael Jungner taannoin jossain lehtijutussa totesi, televisio-ohjelmat siirtyvät muutaman vuoden sisällä nettiin. Yleisen tunnepohjaisen muutosvastarinnan hänen piti perua todet puheensa... mutta kehitystä ei voi estää.

Koulu-TV siirtyy nettiin kokonaan vuoden sisällä. Sivut löytyvät täältä: http://opettajatv.yle.fi/

Tekijänoikeuksista on pystytty neuvottelemaan niin, että ohjelmia voi katsoa yhtä aikaa yhteiseltä ruudulta luokassa. YLE:n hienon Elävän arkiston ohjelmia kaikkien oppilaiden täytyy katsoa yhtä aikaa omilta eri näytöiltään. Muistelen, että meidän koulussa Koulu-TV:tä ei katsottu koskaan, sitä pääsi katsomaan vain jos jäi sairaana kotiin. Netistä ne voi katsella silloin kun sopii, kuten vaikkapa ohjelmat Eläinten sopeutuminen kaupunkiin tai Historia: sota-ajan Helsingin kasvot.

Juuri nyt (15.5.) YLE:n sivut eivät toimi kunnolla tai ollenkaan, sillä ne ovat palvelunestohyökkäyksen kohteena. Tulevaisuudessa, jos televisio tosiaankin on netissä, hakkerit voivat estää ohjelman katselun. YLE:n verkkosivut ovat myös valtion kriisiajan tiedotusväline, joten tällainen hyökkäys on luonteeltaan tietenkin hyvin vakava.

Sheriffi (1955)

Kapteeni Miki vasemmalla ja Windy oikealla intiaanin nuoli lakinreuhkassaan.

Rami kirjoitti viestin Gordon Jim kommentteihin: "Kapteeni Miki on näistä vanhoista liuskalehdistä ollut aina meikäläisen suosikki. Olin mielissäni kun Kaukoranta ja Kemppinenkin totesivat klassikkokirjassaan Sarjakuvat, että se on hyvin piirretty ja hauska. Tohtori Salasso knalleineen ja omalaatuisine oivalluksineen oli ehdoton suosikkini lapsena."

Liuskalehti Kapteeni Miki oli tosiaankin lasten ja nuorten makuun; siksi se ei ehkä kestänytkään aikaa samalla tavalla kuin Tex, joka on ehkä enemmän myös aikuiseen makuun. Lukijat kasvoivat...

Tähti-Sarjat julkaisi monta eri lehteä; Gordon Jimin numeron 18 takakannessa (kuva yllä) mainostetaan näin:
Tässä ne ovat, vanhat tutut TEX, KÄDET YLÖS! sekä GORDON JIM, joka nyt vuodenvaihteessa saa uuden nimen: VILLI LÄNSI, ja lopuksi KILROY, johon jo varmaan myös olet ehtinyt tutustua. Ja pojat, ensi vuoden alussa tulee kauppaan vielä kaksi uutta: SHERIFFI ja TÄHTI-SARJAT!

Keräilijöille kerrottakoon, että Sheriffissä ilmestyi varsin laadukas sarjakuva Kersantti York (piirtäjä oli ilmeisesti Roy D'Amy, vaikka alla oleva näyte on kovasti Hugo Prattin tyylinen).

Kersantti York (Sheriffi n:o 14, 2. vsk, 1955, ks. kuva viestin yläosassa)

14. toukokuuta 2007

Freetime (1979)

Nuorille suunnattua Freetime-lehteä (tie vapaa-aikaan) ei ilmestynyt kuin pari numeroa vuonna 1979. Ehkä ei ollut kaikkein paras ajatus valita Mikko Alataloa kansikuvapojaksi ensimmäiseen numeroon...

...ja takakannessa mainostaa näin ylimageita kuteita. Hei, tytöllä on kainalossaan Curious George eli Utelias Vili.

Vaan nyt on Alatalon Mikko eduskunnassa, jo toista kautta. Itse hän luonnehti itseään joskus "Suomen viimeiseksi protestilaulajaksi", ja mikä muu olisikaan ollut noin poliittiselle henkilölle oikea paikka kuin kansanedustajan penkki.

13. toukokuuta 2007

Euroviisut (2007)

Hienosti Hanna veti biisinsä (katso ja kuuntele alla), kitarasaundikin oli jotenkin parempi kuin ennen, räjähtävämpi. Hyvää rokkia. Ruotsi ja Islanti antoivatkin pienelle Suomelle täydet pisteet.

Mikäli läntistä Euroopppaa olisi ollut enemmän mukana, Hannan sijoituskin olisi ehkä ollut parempi. Mutta itäiset viisumaat ovat tuoneet aivan uudet, virkistävät tuulet Euroviisuihin. Meidänkin perhe äänesti Bulgariaa (ja Ruotsia).

Tänä vuonna kansakunnat tykkäsivätkin balladista, ja mikäs siinä, vaihtelu virkistää. Onnittelut voittajalle, Serbialle. Aina välillä tällaiset uskonnolliset kappaleet keräävät äänet; Molitva tarkoittaa rukousta. Marija Serifovic uskoikin, että Jumala antoi hänen voittaa...

Lapualaismorsian - Kristiina Halkola (1967)


Sinisilmät...
klikkaa kuva isommaksi niin
saat selville, kuka on kuvassa.
Nuori lapualaismorsian vuosimallia 1967Hopeapeili 35/1967
Kristiina Halkola

Hyvää äitienpäivää!

12. toukokuuta 2007

Kreivi (1968)

Unta jokainen katsoo,
kaikki tähtiin kurkottaa...

Pertti Ylermi "Kreivi" Lindgren on varsin hämmentävä hahmo suomalaisten "paperitähtien" maailmassa. Tämä hurjapäisenä naistennaurattajana tunnettu hahmo oli aika rivosuinen, pyylevä herra, jonka naiset vain jostain kumman syystä näkivät ruusunpunaisten silmälasien läpi. Kreivi näytteli itseään Peter von Baghin ohjaamassa dokudraamassa.

Apu 46/1968 kertoo, kuinka Kreivin seitsemäskymmenesviides (tai ehkä seitsemäskymmeneskuudes) kihlaus johti lopulta häihin Gull-Brittinsä kanssa. Bestmanin virkaa toimitti sen ajan megamanageri Jorma Weneskoski. Häävieraina olivat mm. Anita Hirvonen, Erkki Pohjanheimo, Seppo Hanski, Markku Veijalainen, Reijo Salminen ja Timo T. Kaukonen.

Illanvietossa sulhanen vitsailee:
- Koskas se ensimmäinen
Ruotsinlaiva lähte...
Ja tottahan se olikin, sillä sinne Kreivi lähti ja jätti Suomen. Rouva tosin ei tainnut päästä mukaan.
Paperitähtiä...Kreivi Lindgren ja morsian
...ja paperinukkeja
(paperinukke Lenita Airisto).
Paperinukke Lenita Airisto

1960-luvun loppu ja oikeastaan koko 1970-luku olivat suomalaisten aikakauslehtien julkkisten elämän ikkuna vieläkin suuremassa määrin kuin nykyään. Lehtien jutut menivät todella lähelle kohteitaan, ja nämä tekstit olivat monta sivua pitkiä eivätkä ollenkaan niin kuvapainotteisia kuin nykyään. Tässä samaisessa lehdessä julkisuusuransa aloittaa myös juuri Syksyn Sävelen kappaleella Näin on voittanut Kristian. "- En toivo uraltani mitään erikoista, on vain mielenkiintoista nähdä, mihin tämä kaikki vie, miettii Kristian." Ja tähän se vei jo seuraavana vuonna.

Juice Leskisen laulu "Paperitähdet" kiteyttää täydellisesti tuon ajan. Eihän paperitähdet oikeasti sammu pois...

11. toukokuuta 2007

Spottaa!

Blogispotti on mielestäni kätevä blogien lukemista edistävä ja auttava palvelusivusto.

Uudet Spottaa!-nappulat on julkaistu. Valmista koodia, jonka voi kopioida ja liitää oman blogin templateen, löytyy edellisestä linkistä.

Rekisteröitykää palveluun ja spottailkaa omat viestinne etusivulle. Suomessakin olisi jo aika saada Digg!-tyyppistä elämää bloggailuun. Olen itse yrittänyt lisätä Blogispottiin uusia, hyviä blogeja, jotka mielestäni ansaitsevat näkyvyyttä (ja niitä kävijöitä).

Mainoksia Blogispotissa on hyvin hillitysti ja linkitkin laadukkaita.
[Olen Blogispotin kumppani]
  • PS. Edellinen Hitchcock esittää, Herra Blanchardin salaisuus, oli itsensä mestarin ohjaama ja sarjan toiselta kaudelta. Hitchcock ohjasi kaiken kaikkiaan vain kaksikymmentä sarjan 450 jaksosta. Blanchard-jakso oli parodia Takaikkunasta ja siinä ei lopultakaan tapahtunut yhtään mitään (mieleen tuli myös Tintti-albumi Castafioren korut), vaikka vihjeitä vaikka mistä kauheuksista annettiin.

    Tiedot sarjasta ja jaksoista löytyvät
    TV.Comista.

King Kong (1975)

Alan Mooren (sekä hänen tyttärensä Leahin ja vävypoika John Reppionin) kirjoittama Albion on englanninkielinen sarjakuva-albumi, jossa herätetään henkiin vanhat brittiläiset supersankarit ja -roistot. Selailin tätä sarjakuvakirjaa kaupassa ja päätin sen itselleni ostaa, koska albumista löytyi yllättävän paljon tuttuja, nostalgisia hahmoja...

...kuten tämä King Kong, jonka nimi oikeasti oli tosin Mytek the Mighty. Mikäli jättiläisgorillat kiinnostavat, kannattaa lukea Kvaakin artikkeli aiheesta. Tämä hillittömiä juonenkäänteitä ja unen logiikkaa sisältävä pokkarisarjis oli hyvin suosittu oppikouluaikoinani 1970-luvun alkupuoliskolla ja vaihtelimme sarjan kirjoja ahkerasti keskenämme. Näitä pokkareita muuten löytyy yhä runsaasti divareista, joten ovat niistä pitäneet muutkin kuin meidän koulun pojat (kävin siis poikakoulua).

King Kongin pääkonna oli "katala kääpiö" Gogra, joka rakensi jättiläisrobotteja lisää parikin - yhden myös omaksi kuvakseen. Sankarit hän uhkaa tuhota brittiläisen humoristisesti jättimäisellä krikettimailalla kuten voimme alla olevasta kuvasta todeta!

Laatusarjakuvaa!

10. toukokuuta 2007

Alfred Hitchcock esittää (1955-)

Alfred Hitchcock esittää taas kerran Suomenkin televisiossa niitä oikeita, vanhoja 1950-luvun mustavalkoisia jaksoja, nyt Nelosella. PopuLAARI suosittelee. Myöhäisen ajankohdan takia kehotan käyttämään tallentavaa digiboksia, sitä paitsi uni ei ehkä tulekaan jos näitä juttuja katselee kahden aikaan yöllä...

9. toukokuuta 2007

Ismo Alanko (1982)

Här kommer Pippi Långstrump,
tjolahopp tjolahej tjolahoppsansa,
här kommer Pippi Långstrump,
ja här kommer faktiskt jag.

Ismo Alanko ja lettiMen oj då, det är ju inte Pippi men faktiskt finska pop idol Ismo Alanko tjugofem år sedan (Back Beat 1/1982). Och samma på finska, ja sama suomeksi...

Tabloidkokoinen musiikkilehti Back Beat ilmestyi harvakseltaan (joka toinen kuukausi) vuosina 1980-1983. Sisältö oli ennakkoluuloton yhdistelmä progea, heavyä ja uutta aaltoa.

King Cola (1966)

King Cola oli kuningas! Vai oliko... en muista koko juomaa.

1960-luvun mainoksissa asetelma, jossa tyttö kuuntelee levyjä lattialla maaten kannettavasta levysoittimesta, oli sangen yleinen. Oheisessa kuvassa levari on kyllä sangen vanhaa mallia, suorastaan veivattava grammari, ja musiikkikin näyttää olevan operettia...

KING
COLA
COLA-JUOMIEN KUNINGAS
LÄHTEENRAIKAS
LAHTELAINEN
King Cola -virvoitusjuoma
EI OO LAHDEN VOITTANUTTA


Tämä on PopuLAARIn 666. viesti!

LinkWithin

Hae tästä blogista: