Rautaparta - suomalainen supersankari (1976)

Suomen sarjakuvaseura myönsi vuoden 2018 Puupäähattu-palkinnon Martti Sirolalle. Valinta oli erinomainen.

Sirolan Apassit-sarjan kolmas osa Rautaparta (1976) suhtautui ironisesti, oikeastaan lähes pilkallisesti, ja aikansa mukaisesti myös rasittavan kriittisesti ulkomaiseen rappioviihteeseen, kuten supersankareihin. Sarjakuva ammensi silti arvostelunsa kohteen kuvakielestä ja sisälsi lähes marvelmaisen iskeviä ruutuja – harvinaista silloisessa suomalaisessa sarjakuvassa.

Onnittelut Martti Sirolalle! (Wikipedia).

Lasten figuurit

 

Lapset eivät enää vanhoilla figuureilla leiki. Nyt ne ovat yksin laatikon pohjalla. Jotenkin ne ovat ihan outoja, kun ne on jätetty omilleen. Lelut tarvitsevat leikkiä, jotta ne näyttäisivät luonnollisilta. Nyt ne ovat melkein pelottavia...

Nuorta suomalaista sarjakuvaa (1926)

"Varjele meitä ystävistämme!" (Lähde: Nuori Voima 13-14/1926)

Varhaista suomalaista sarjakuvaa... Nuori Voima -lehdessä harrastettiin kovasti radiorakentamista ja  jonkin verran sarjakuviakin. Tämä paikalle osuva ystävä on kovin tutun näköinen: Charlie Chaplin! Tekijän signeerauksesta ei ota millään selvää, vaikka yritin sitä suurentaakin.

Nasta (1957)

Nasta 9/1957

Nasta oli eri nasta lehti, ja logossakin oli nasta! Perinteitä vaalinut kotimaisen Lasten Maailma -lehden viimeiseksi numeroksi jäi 8/1957 (ks. Maijan Karman kaunis kansi). Seuraavassa numerossa (9/1957) lehden nimeksi oli vaihtunut Nasta. Lehti muuttui värikkäämmäksi ja vauhdikkaammaksi.

Aku Ankat ja Nakke Nakuttajat olivat muuttaneet ajan hengen... Kotimaisin voimin lähes kokonaan yrittänyt nuorille suunnattu Nuoli-lehti ei pitkään jaksanut. Nastakin muuttui lopulta kokonaan sarjakuvalehdeksi nimeltä Nastasarjat.

Tintti-vaikutteet Mikissä (Mickey Mouse and Tintin, 1946)

© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney 

Jälleen kerran näyttää siltä, että Hergé on käyttänyt Mikki-tarinoita innoittajanaan, mutta, mutta... tällä kertaa kaikki onkin toisinpäin.

Rakham Punaisen aarre (Le Trésor de Rackham le Rouge), josta tuo Tintin sukelluskohtaus löytyy, on 12. Tintti-seikkailu. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1943 Le Soir Jeunesse -lehdessä. Mikki-sarjakuva on vuodelta 1946 (Sunken Treasure, ks. Inducks), eli Mikin on täytynyt saada vaikutteita Tintiltä! Plot thickens...

Tässäpä meillä mysteerin, jonka joku nerokas salapoliisin Tintin ja Mikin tyyliin voisi ratkaista? Onko tällä kertaa kyseessä ollut jokin yhteinen inspiraation lähde? Ehkäpä Jules Vernen kirjojen kuvitukset?

Wikipedian mukaan Casterman julkaisi The Secret of the Unicornin englanniksi vasta 1959, ja Tintti oli muutenkin lähes täysin tuntematon hahmo Yhdysvalloissa. Kanadan ranskankielisillä alueille Tintti toki tunnettiin. Disneyllä oli jo tuolloin runsas referenssikirjasto täynnä eurooppalaista kirjallisuutta ja taidetta, kuten Walt Disney ja eurooppalainen taide näyttelyn yhteydessä on kerrottu. Hergé otti itsekin yhteyttä Disneyyn ja lähetti tälle jopa albumeitaan, mutta se tapahtui vasta vuonna 1948, kaksi vuotta tämän Mikki-stripin julkaisun jälkeen. Mitä ihmettä?!?

© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney 

Hergé kävi ilmeisesti suht' harvoin elokuvissa, mutta kävi kuitenkin. Hän piti Chaplinista (tietenkin!) ja John Fordin elokuvista.(lähde: Assouline - Ruas). Ehkä hän näki myös Cecil B. DeMillen ohjaaman ja John Waynen tähdittämän Kun myrsky raivoaa (1942) -elokuvan. Ainakin sukelluspuku on kovasti tutun näköinen. Gottfredson otti ehkä sitten mallia samasta filmistä (vaikka Mikin kypärä muistuttaa enemmän vaunulyhtyä). Sitä paitsi siinä elokuvassa oli taistelukumppanina mustekala, ei haikala... Ja voiko tuo ruutu, jossa haikala nappaa arkun suuhunsa, olla sattumaa. Muutenkin nuo ruudut ovat Mikissä aivan samankaltaisia kuin Tintissä, tosin kaikki peilikuvina. Me olemme astuneet Peilimaailmaan kuin Liisa aikoinaan. Mikä mysteeri!

John Wayne sukeltajana elokuvassa
Kun myrsky raivoaa

English Summary:  And now everything goes topsy turvy! Earlier I have demonstrated how Gottfredson influenced Hergé (1, 2 and 3). This time we also have almost identical panels, but... it's Mickey Mouse that's copying Tintin! 

Red Rackham's Treasure (Le Trésor de Rackham le Rouge) was serialised 1943 in the Belgian newspaper Le Soir. Mickey Mouse and the Sunken Treasure was published from May to June in 1946 (Inducks).

Hergé proposed to collaborate with Walt Disney on an animated Tintin series and sent some albums to Walt. However, that didn't happen until 1948! Could it be, that both Hergé and Gottfredson have seen Cecil B. DeMille's Reap the Wild Wind -movie in which John Wayne was diving for a treasure and fighting with the octopus. But really... that one panel, in which the shark takes treasure into its mouth... Can it be just a coincidence? I doubt it.

Haddock muuttuu gorillaksi (Tintin and Mickey, 1932)

Merikarhu muuttuu gorillaksi!
Old sailor turns into gorilla!
© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney 

Nyt onkin sitten Tintti ja Mikki vertailussa luvassa suoranainen taikatemppu: Haddock muuttuu gorillaksi ja sitten taas takaisin ihmiseksi! Mikki aarresaarella seikkailussa Mikki on joutunut samaan jollaan gorillan kanssa. Välillä gorilla on ystävällinen, välillä agressiivinen. Vene keikahtaa lopulta ympäri ja sitten istutaankin jo pohjan päällä. Kuulostaako tutulta?

Kultasaksinen rapu -albumissa Tintti joutuu täsmälleen samaan tilanteeseen juoppohullun Haddockin kanssa. Ruutujen rytmi ja sommittelu on niin sama, että ne voi limittää keskenään.

Mikki-strippi on päivätty 25.7.1932. Kultasaksinen rapu ilmestyi jatkosarjakuvana ensimmäisen kerran vuonna 1941. Tämän idean Hergé otti takuuvarmasti Gottfredsonilta. Tekikö hän sen tietoisesti vai ei, sitä voi vain arvailla. Hauska sattuma on, että suomennoksessa Haddock haukkuu Tinttiä hiirulaiseksi!

Hergé käytti samaa Mikki-kohtausta myös Faaraon sikarit -albumissa. Tällä kertaa seilattiin sarkofageissa Miloun kanssa. Pankaa merkille, kuinka samanlaisia aallot ovat. Faaraon sikarit ilmestyi 1932-1934. Mikki-seikkailu meren armoilla jäi selvästi hyvin voimakkaasti Hergén mieleen.

EDIT: Fiksu kommentoija huomautti, että yhteinen innoittaja on saattanut olla Hokusain kuulu piirros "Kanagawan suuri aalto". Tosin sekä Hergé että Gottfredson ovat kääntäneet aallon tulemaan oikealta, se ei tule vasemmalta kuten Hokusailla. Sarjakuvassa toiminta kulkee useimmiten vasemmalta oikealle, ja on haluttu antaa vaikutelma siitä, että nyt mennään aaltoa päin.

English Summary: Now we have a comical magic trick for you!  I photoshopped the panels so that Haddock seems to turn into gorilla and then back to human form. In Mickey Mouse sails for a Treasure Island (Inducks) Mickey gets into exactly same situation with the gorilla than Tintti with Haddock in The Crab with the Golden Claws. Panels are so similar that you can sequence them with each other. This one Hergé got most certainly from Gottfredson. The Crab with the Golden Claws was first published in serial comic strip form in 1941. Mickey Mouse strip was published in 25 July 1932. Hergé used this same Mickey sequence also much earlier in the Cigars of the Pharaoh, which appeared as a black and white comic strip serial between December 1932 and August 1934 in Le Petit Vingtième.

Ks. myös Tintti ja Mikki ja hippo (1930) ja Tintti ja Mikki (Tintin and Mickey).

Tintti ja Mikki ja hippo (Tintin and Mickey, 1930)

Tintti ja Mikki virtahevon päällä hyppimässä
Tintin and Mickey jumping on a hippo.© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney 

Mikki-tarinan Lost on a Desert Islandin nopeasti rytmitetyt gagit villieläinten ja alkuasukkaiden kanssa ovat häkellyttävän samanlaisia Tintti Kongossa kerronnan kanssa. Gottfredsonin stripit (ks. Inducks) ovat ilmestyneet aivan vuoden 1930 alussa, Hergé piirsi Tinttiä Kongossa  vuosina 1930-1931. Ajallinen yhteys on siis erittäin läheinen.

Yhtäläisyydet on hyvinkin saatettu huomata aikoinaan ja Tinttiä on pidetty Euroopan omana Mikkinä. Tintti ilmestyi mustavalkoisena jatkosarjakuvana ennen kuin se piirrettiin, siistittiin ja väritettiin uudestaan. Alkuperäisen mustavalkoisen Tintin yhteydet Mikkiin ovat saattaneet olla vielä ilmeisemmät.

Ks. myös Tintti ja Mikki (Tintin and Mickey), jossa lisää Tintin ja Mikin kohtalonyhteydestä!

English Summary: Mickey's Lost on a Desert Island adventure is full of fast gags and confontrations with the wild animals and natives, just like Tintin in Congo. Gottfredson's daily strips  (Inducks) were published in the beginning of 1930, Tintin au Congo was serialised in Le Petit Vingtième from 5 May 1930 through to 11 June 1931. So the chronological connection is very close. In those early years Tintin was black and white magazine strip just like Mickey Mouse, so the similarities could have been even more obvious!

Tintti ja Mikki (Tintin and Mickey)

Melkoista ilmailuakrobatiaa!
Kyseessä on Tintti-albumi Mustan saaren salaisuus ja Mikki-strippi 22.5.1933.
© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney

Tinttiä on usein sanottu Belgian Mikki Hiireksi. Sanonnassa on perää enemmän kuin luulisi. Lukiessani Fantagraphicsin Mikki-kirjoja huomasin, että hyvin monet ruudut vaikuttavat perin tutuilta. Kas, Tintti-albumeista löytyy samoja vitsejä, kuva-aiheita ja jopa muutamia lähes yhtäläisiä ruutuja!

Näitä varhaisia Mikki-seikkailuja julkaistiin ranskaksi lehdissä, joita Hergén tiedetään lukeneen (mm.  Le Petit Parisien, ks. viite Hergéen). Hergé oli hyvin luova ihminen, mutta hän haki kuvilleen aina referenssejä muualta. Uskoisin, että hän on tallettanut näitä Mikki-strippejä talteen leikekirjastoonsa ja käyttänyt niitä tuon tuosta inspiraation lähteinä.

Postitan näitä yhtäläisyyksiä lisää. Yksi voisi olla sattumaa, mutta useampi ei... Ks. myös Tintti ja Mikki ja hippo (1930)

English Summary: Tintin has often been called Belgium's own Mickey Mouse. Indeed so. I’ve been reading Fantagraphic Book’s excellent Mickey Mouse Volumes by Floyd Gottfredson. Many of the gags and panels felt really familiar. And I found out that I’ve seen them before in the Tintin albums! There are so many similarities. There are more to follow than this one aerial acrobatics example above from The Black Island (first version published in 1937); matching Mickey Mouse strip was published in 22 May 1933 (The Mail Pilot).

Pupu Pirteä (1957)

Pupu Pirteä (lähde: Nasta-9/1957)
Tarina: George Stallings Piirrokset: Riley Thomson (lähde: Inducks)

Walt Disneyn Pupu Pirteä on se sama "Brer Rabbit" (Veli Kani), joka eli Yhdysvaltain etelävaltioiden orjien tarinoissa. Ne koottiin Remus-sedän kertomuksiksi ja Disney teki niistä elokuvan Etelän laulu . Tunnetuin juttu on Tervapöpö (ks. Kari Rydmanin blogi). Disney toki valkopesi (heh!) jutut, mutta hauskoja ne olivat sarjakuvinakin.

Fingerporin "kaikuluotain"

Viimeisen kuukauden aikana alla olevilla hakusanoilla on löydetty PopuLAARIin.

Kieku ja Kaiku -viestiä on luettu viime aikoina satamäärin. Syyksi en keksi mitään muuta kuin Fingerpori-sarjakuvan tämän stripin. Jarlan Haavisto-stripit ovat nekin olleet suuren kiinnostuksen kohteena.

• jarla haavisto
• pietari
• kieku ja kaiku
• neekeri
• martta wendelin
• lenita airisto
• mikki hiiri
• saimaa tupakka
• paperinukke
• pupu

Ks. myös Asmo Alho

Sarjakuvakannustuksia Haavistolle

Kuka on pelkääjän paikalla?

Kakkoskierros on kokoelma Pekka Haaviston presidenttivaalikampanjan yhteydessä syntyneitä pila- ja sarjakuvia. Albumi on arvosteltu Kvaakissa.

Kokoelmaan ovat ottaneet osaa Ville Ranta, Timo Ronkainen, Anne Lehtola, Juho Juntunen, Heta Happonen, Pertti Jarla, Mari Ahokoivu, Jouko Pukkila, Tommi Musturi, Jupu Kallio, Ninni Aalto, Aino Sutinen, Miia Vistilä, Toni Tirri, Muura Parkkinen, Timo Kokkila, Tuuli Hypen, Pau Norontaus ja Heidi Savilaakso.


Ks. myös Haavisto vastaan Niinistö Googlessa.

Pertti Jarlan Haavisto-sarjakuvat huutokaupattiin

Pertti Jarlan Pekka Haaviston presidentti-kampanjaa varten tehdyt Fingerpori-sarjakuvat huutokaupattiin, ja hyvällä hinnalla! Rahat menivät Haaviston vaalikassaan.

1. "Aina vaihtoehtona on kakkonen" 401.00 €
2. "Sun äijäsi täällä esittelee nousevaa käyräänsä." 360.00 €
3. "Uskoisin pärjääväni paremmin toisella varvilla." 360.00 €
4. "Kakkonen, kakkonen, kakkonen..." 540.00 €

Huuto.netistä löytyvät linkit suljetuista huudoista.

Mikähän mahtaa olla näiden alkuperäisten strippien arvo tulevaisuudessa, jos Haavistosta tulee presidentti? Tällä kertaa arvokkaimmaksi osoittautui juuri se sarjakuva, jossa ei ollut mitään roisia.

Väyrysen mukeja ja Haaviston sarjakuvia; eivät ihan tavallisia kampanjatuotteita suomalaisessa presidenttikisassa. Varmasti jäivät monen mieleen...

Felix-kissa (1963)

Kuka muistaa Felix-kissan? Helsingin Sanomat alkoi julkaista 19.3.1929 Suomen ensimmäistä päivittäistä sarjakuvaa, Felix-kissaa (ks. lisätietoja Kun Mikki tuli Aamulehteen -artikkelista Kvaakista).   Felix oli aikoinaan hyvin suosittu sarjakuva (ja animaatio-hahmo) myös Suomessa, mutta se unohtui hiljalleen ja jäi varsinkin Aku Ankan ja Mikki Hiiren varjoon. Oheinen näyte on sarjakuvalehdestä MASI (5/1963). Felix-kissa ilmestyi myös 50-luvun Sarjakuvalehdessä.

Robin Hood (1964)

Robin Hood 11/1964

Robin Hood, tuo uljas saksi, taisteli normanneja vastaan joka kuukausi omassa sarjakuvalehdessään. Hiljattain julkaistiin uusi kokoelma näitä jousisankarin uljaita kertomuksia.

Lehdessä julkaistiin 50-luvulla hyvätasoisia brittiläisiä tarinoita, mutta 60-luvulla materiaali saatiin Ranskasta ja taso laski selvästi.

Robin Hood 12/1966

Aku Ankan Kesäkaruselli (1956)

Aku Ankka 5B/1956 Kesäkaruselli

Kellarissa oli paha vesivahinko kesällä, paljon tavaraa piti heittää pois. Pahvilaatikot eivät ole järkevä tapa säilyttää vanhoja lehtiä ja kirjoja. Nyt on viisastuttu. Kellarin lattialla on ritilä ja paperitavara on muovilaatikoissa. Onneksi sentään tämä pelastui, Aku Ankan Kesäkaruselli.

Päätarinassa Aku on vuoripoliisi (Aku vuoripoliisina, alk. Donald Duck Gets A Job With The Mountain Police). Sana ratsupoliisi ei kaiketi sitten vielä ollut tuttu suomentajalle, vaikka tokihan Ratsupoliisi King oli seikkailut jo tuolloin sekä Seura-lehdessä että Kippari Kalle -sarjakuvalehdessä. Phil DeLaran Daniel Brancan piirtämässä tarinassa Roopella on musta, vuorikauluksinen takki.

Don Rosa (2011)

Don Rosa Helsingin kirjamessuilla 2011

Aku Ankan -tekijä par excellence, Don Rosa, vieraili Helsingin kirjamessuilla 2011. Nöyränä hän otti vastaan sen valtavan suosion, jonka kohteena hän täällä Suomessa on. Norjassa hän tosin kertoi käyneensä useammin kuin Suomessa...

Rosa on kuin Richard Harris... kaksi marjaa.

Kova-Kalle

Sexton Blake ja ihmeellinen rautapallo (ks. sarjakuva pdf-muodossa).
Lähde: Blakiana

Sarjakuvalehdessä julkaistiin aikoinaan sarjakuvaa nimeltä Kova-Kalle. Sarjan alkuperää pohdittiin aikoinaan täällä PopuLAARIssakin, eikä sitä silloin selville saatu (ks. kommentit). Vaan Blakiana-sivustolta kävi ilmi, että Kova-Kalle oli peribrittiläinen dekkari Sexton Blake.

http://www.sextonblake.co.uk

Kimmo ja Touhukas Maija (1946)

Suomalaisen sarjakuvan ja kuvituksen klassikko Ami Hauhio (klikkaa haku) on PopuLAARIn suuria suosikkeja, jo moneen kertaan esitelty, mutta lisää tulee... Kimmo-lehdessä ilmestyi Hauhion huumorisarja Touhukas Maija. Ami osasi siis tehdä muutakin kuin seikkailusarjakuvaa. (Ks. Kvaakin Ami Hauhio -keskustelu).

Touhukas Maija ja lumiukko, piirtäjä Ami Hauhio

Ami Hauhion kansikuva Kimmo-lehteen 2/1946

MRRR -- VAKOOJA!!

TV:n PARHAAT (1963)

TV:n PARHAAT 12/1963

YKSINÄINEN RATSASTAJA

Yksinäinen ratsastaja oli suosittu sankari Suomessakin. Hän seikkaili  TV:n PARHAAT -sarjakuvalehdessä (Tähti-sarjat, 1962-1963). Sitä aikaisemmin The Lone Ranger, kuten nimi englanniksi kuuluu, ratsasti ainakin Sarjakuvalehdessä. Vieläkin myöhemmin, aina 1970-luvulle saakka, tuo sinipukuinen hattuherrasmies karautti konnien kimppuun Texas-sarjakuvalehdessä (Kustannus Williams, 1972-1973).

Bang! Blam! Bang! Hurjaa menoa villissä lännessä...

Sirkka 1/1938

On lunta tulvillaan nyt Helsinki. Sen kunniaksi talvisia kuvia...

Sirkka-lehti alkoi julkaista uutta Olli Pirteä -seikkailua vuoden 1938 alusta: "Olli Pirteä löytöretkeilijänä." Olli ja Jussi Metkanen leikkivät lumessa ennen lähtöään Tulimaahan vähän seikkailemaan. Olli Pirteää piirsi Hjalmar Löfving.

Talvisen kannen tekijä ei ole suomalainen. Aikani signeerausta tihrustettuani ja googlailtuani päädyin siihen, että kansitaiteilija on norjalaissyntyinen Harald Jordan (1875 - 1955).