Merivaaran teräshuonekalustot (1934)

J. Merivaara myi hienoja teräshuonekaluja ja suomifunkkista. Mainos on vuodelta 1934. Nämä 30-luvun merivaarat ovat huuto- ja antiikkikaupoissa kovin haluttuja - eikä ihme, upeita ovat.

Merivaara perustettiin 1901 ja se myy yhä, varsinkin sairaalahuonekaluja.

Ks. myös Heteka (1938)

Kaarlensilta, Praha

Satunnainen matkailija ottaa valokuvia...

Prahan Vltavajoen ylittävää Kaarlensiltaa reunustavat upeat veistokset. Rihkamakojujen sijaan patsaita kannattaa tutkiskella vähän tarkemmin, sillä ne ovat täynnä yksityiskohtia. Käärinliina, nopat, kukko - tämäkin patsas kertoo tuttua tarinaa.

Kauneimmat lastauslaiturimme

Tässä blogissa, Kauneimmat lastauslaiturimme, kappale sitä kauneinta Suomea...

Siltamäen ostoskeskus

(...) suljetussa lastauslaiturissa maanläheisten punaisten joukossa yksi poikkeama luo mielenkiintoisen aksentin rivistöön.

• PS. Tänään oli sitten se päivä, kun ilmastonmuutoksen "hyväksyminen" löi läpi yhtäkkiä kaikkialla suomalaisessa mediassa. Jorma Ollila, muutoksentekijä... niinpä.

Pietari huomenna

PopuLAARIssa eletään näköjään vaihteeksi tulevaisuutta menneisyyden sijasta muutaman viestin ajan...

BLDGBLOG (via William Gibson) esittelee alunperin Der Spiegelin artikkelissa ruodittuja eri arkkitehtitoimistojen visioita siitä, millainen Gazprom Cityn konttori Pietariin rakennetaan vuoteen 2010 mennessä. Ja rahaa on. Paljon. Mahdottoman paljon. Pietari tulee ansaitsemaan Gazpromista pelkästään verotuottoina, jutun mukaan, lähes kuusi miljardia euroa joka vuosi. Putin tukee rakennushanketta, joten se todennäköisesti toteutuu.

Gazprom City

Mahtaisiko Pietarilla tämän projektin jälkeen olla varaa rakentaa se jätevedenpuhdistamo loppuun? Sehän on ollut rempallaan monta vuotta...

Teräsmiehen poika ja Baabelin torni (1965)

Teräspoika-tarinassa Terässankareiden Itsemurharyhmä kuvataan THROON-planeettaa, jolla on vain yksi jättiläiskaupunki jossa kaikki asuvat. Throonilaiset ovat äärimmäisen itseriittoisia ja vihaavat koko maailmankaikkeutta käsittämättömässä omahyväisyydessään.

Maan asukkaiden olisi varmasti käynyt samoin, ellei Jumala olisi pistänyt loppua koko projektille kielten sekoittamisella. Alla on ruutu Curt Swanin piirtämästä Terasmiehen pojasta 1/1965 ja Allain Manneson Mallet'n Baabelin torni 1600-luvulta rinnakkain, verratkaa. Yhtäläisyydet ovat ilmiselvät.


Teräsmiehen pojatkin ovat syvällistä luettavaa, kun sen oikein oivaltaa...

1. Moos.11:1-95. Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, 6. ja sanoi: "Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. 7. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta."

Julkaistu aiemmin Kvaakissa.

• PS. Googlen Blog Search on jotekin niin ison Googlen varjossa, että olen älynnyt käyttää sitä itsekin kunnolla vasta aivan viime aikoina. Suosittelemme.
• LEGOista vielä, tässä LEGO-liekinheitin...
• Muistatteko Pikku Lulun (>> Wikipedia) ja Dick Tracyn (>> Wikipedia)?

Hakkapeliitta n:o 30 (1927)

Hakkapeliitta_30_1927, tallentanut lurker_again.
Kansikuva: A. Kotilainen

Helsingin ympäristöhistoria -blogin artikkelissa Luonto helsinkiläisten lähiökuvauksissa kerrotaan, kuinka monissa lähiöissä (Kontulassa, Kannelmäessä, Pihlajamäessä ja Vuosaaressa) lasten leikkiympäristöön kuuluivat ensimmäisen maailmansodan aikaiset juoksuhaudat ja osittain sortuneet bunkkerit.

Oheisessa Hakkapeliitta-lehden kannessa (30/1927) on kuva tällaisesta bunkkerista: "Maailmansodan muistoja Helsingin lähistöllä".

Vuodesta 1971 näitä bunkkereita on pidetty muinaismuistolain mukaisina kiinteinä muinaisjäännöksinä (paljon kiinteämmäksi ei muinaisjäännös voi tulla) eikä niitä saa kaivaa esiin, tai sen puoleen peittääkään, ilman Museoviraston myöntämää lupaa (ks. Kiinteiden muinaisjäännösten hoito-opas.pdf).

Technorati tags: Cover Art, Old Magazines, Finland, Helsinki, World War I

Porin maauimala, Yrjö Lindegren (1957)

Kesääni kuuluu käynti vuonna 1957 valmistuneessa Porin funkkistyylisessä maauimalassa, joka on suurelta osin säilytetty alkuperäisessä asussaan (eniten muutoksia on pesutiloissa; ja lapset pitivät paljon uudesta vesiliukumäestä).

Mäntyisen luonnonmaiseman muotoja mukailevat matalat rakennukset ovat arkkitehti Yrjö Lindegrenin (1900-1952) piirruspöydältä (työ valmistui vasta hänen kuolemansa jälkeen). Lindegrenin kuuluisin työ (Toivo Jäntin kanssa) on tietenkin Helsingin Olympiastadion.

Kuvassa on tattimainen ulkosuihku.

Kunpa myisivät uimalan kahvilassa vielä niitä vanhanaikaisia pohjaltaan kolmion mallisia Trip-mehuja...

Peli SALOON

Porissa Jazz-kadulta (oikeasti Pakkahuoneenkatu, joka virallisesti muuttaa nimensä Jazz-kaduksi festivaalisen ajaksi) löytyi tuttu näky suomalaisista kesätilaisuuksista: Kiertävä Peli SALOON. Huomioni kiintyi kylttien ja pelivaunujen hienoon kuvitukseen.

Aina voittaa!

Lapset voittivat pallonheittokojusta puristeltavan pallon, josta pullahtaa esiin limaisia ötököitä ja ison, Suomen lipulla koristellun ilmavasaran. Las Vegasmaisen tunnelman täydensi läheisellä lavalla keikkansa aloittanut Mikko Leppilampi, joka kajautti ilmoille Elviksen kappaleen Burning Love. Hunka-hunka!

Kaksi Saulia ja ilmasaksofonin takana piilossa Rauli.

Runebergin koti, Kirkkokatu, Porvoo

Koska nyt on runebergintorttujen aika, laitetaanpa näytille vanha, (vähän liiankin) kauniisti käsinväritetty postikortti kansallisrunoilijamme kotitalosta. Talo rakennettiin 1844 - 1845.

Kts. runeberg.net