Pinocchio (1942)

Niin sitä vain sota-aikana katseltiin Suomessa Pinocchiota. Disney-elokuvan ensi-ilta oli Capitol'issa ja Savoy'ssa. Aukeaman kokoinen mainos julkaistiin Elokuva-Aitan numerossa 24/1942.

"Tämä satu pienestä puunukesta, josta tulee oikea poika, on yksinkertaisesti elämys! Mutta niinpä se myös on oikea filmi, joka kaikkien 5-95 ikävuoden välillä olevien lasten on ehdottomasti nähtävä" --- sanoo Ruotsin kuuluisa pakinoitsija Kar de Mumma.

Ks. myös Pinocchio hirressä.

Keräilyerät-blogi

Alkuperäispakkauksessa, esittelee Keräilyerät.

Keräilyerissä esitellään kertynyttä tavaraa, hauskojen tekstien ja kuvien kera. PopuLAARI suosittelee.

http://tienausmaa.net/blogi/jaripetri/

Vaasan leipää (1934)

Haluatko nähdä lisää menneiden vuosien mainoksia PopuLAARISTA? >> KLIKKAA TÄSTÄ!

Tässä on varmasti Suomen reklaamihistorian tylyin leipämainos! Vaasan leipää.

Voi, ku' Kall' istuu (1934)

Samalla merkkijonolla on tässä pilapiirroksessa viisi eri merkitystä sanavälien ja heittomerkkien avustuksella. Voi, ku' Kall' istuu. Heh. Poika Vesanto on lähes varmasti piirtäjä. Piirros on jostain Suomen Kuvalehden numerosta vuodelta 1934.

Etelästä pohjoiseen (2004)

YLE Teemalla uusitaan parhaillaan televisiosarjaa Etelästä pohjoiseen (North and South, BBC 2004). Se on Elizabeth Gaskellin romaaniin perustuva sarja, "joka kertoo brittiläisen luokkayhteiskunnan nurjasta puolesta, uhrautumisesta ja raja-aitoja kaatavasta rakkaudesta." Se kertoo myös puuvillatehtaasta ja koneista. Romaani ilmestyi alunperin vuona 1855.

Puuvillatehtaan omistaja John Thornton mainitsi ensimmäisessä jaksossa Richard Arkwrightin keksinnön. Tuo keksintö oli vesivoimaa käyttävä kehruukone. Yllä oleva kuva on peräisin Gustav Bangin suurteoksesta Nykyaika (WSOY 1908). Vesivoiman jälkeen keksittiin höyryvoima. Bang kertoo: "...ja sillä oli kehitys pumpuliteollisuuden alalla loppuunsuoritettu; vanhanaikainen käsityö katosi kuin kaste auringonpaisteessa ja tehdastyö tuli itsevaltiaaksi."

John Thornton - teollisen vallankumouksen sankari
ja sankarittaren levottomien tunteiden kohde
pumpulisateen keskellä synkistelemässä.

RIKSIN SARJA (1959)

Ah, Riksin sarja! Sarja alkoi kunnianhimoisesti Balzacilla, mutta pian siinä julkaistiin suuret määrät Agatha Christieta, Zane Greyta, P. G. Wodehousea ja J. O. Curwoodia (ks. Wikipedia). Lukijat ottivat edullisen sarjan suosioonsa ja sitä myytiin monin painoksin hirvittävät määrät, sillä Riksin sarjaa löytyy yhä kaikkialta.

Freeman Wills Croftsin Grootepuiston murha (WSOY 1959, 2. painos) on, täytyy sanoa, aika puisevaa luettavaa, mutta Eeli Jaatisen kansi on tunnelmaltaan täydellinen. Verinen vasara on erityisen hieno!

Mainittakoon vielä, että Crofts oli Detection Clubin jäsen. Kyseinen dekkariklubi, johon kuuluivat mm. Agatha Christie ja Dorothy L. Sayers sopi kirjailijajäsentensä kesken kunniasäännöstä, että lukijalle on annettava reilusti tarpeeksi vihjeitä siitä, kuka murhaaja on.

Valentin ja Saimaa-tupakka (1934)

PopuLAARI jatkaa kulttuurihistoriallisella aiheella: "Pakinoitsijat ja mainokset vuonna 1934". Ollin jälkeen vuorossa on Valentin eli Ensio Rislakki (ks. Wikipedia). Saimaa-tupakka-mainos lainaa runonpätkää Valentinin kirjasta Ei pidä ajatella.

Yhtenä iltana marraskussa

astelin heilini kotiin.

Lakkini vinossa, Saimaa suussa,

harppasin lemmensotiin.

Nämä Saimaa-tupakan ...sanoi isäntä -mainokset olivat pitkä mainoskampanja. Niistä julkaistiin jopa oma albumi! Väitettiinpä näissä mainoksissa, leikkimielisesti, Saimaan sisältävän jopa vitamiineja. Kröhöm, että sellaista.

Mustapartainen mies herättää pahennusta (1934)

Mustapartainen mies herättää pahennusta - mutta mitä ihmettä, kyse ei olekaan tällä kertaa Ollin tutusta pakinahahmosta vaan Havin partavaahdoke -mainoksesta! Mainos on vuodelta 1934.

Ensimmäinen pakinakokoelma Mustapartainen mies herättää pahennusta julkaistiin tosin jo 1921, mutta siltikin... olisiko Olli napannut ideansa reklaamista? Mainostiko Havi jo aikaisemmin tällä iskulauseella? Hmm. Sehän olisi aikalaisten mielestä ollut varmasti hyvinkin vitsikästä kaksoismerkityksineen kaikkineen.

Havi-ajo - 'huvi-ajo!'

Mainittakoon, että myös Mika Waltari, tai siis tuohon aikaan Mika Valtari, mainosti Havin partavaahdoketta.

Myrsky-Ulvinen (1959)

Vilho Myrsky - Arvo Ulvinen: Oma maanosamme

Maantietoa kansakoululaisille II

WSOY 1959

Ennen koulukirjoista puhuttiin usein tekijän tai tekijöiden mukaan. Harvoin on näin hyvät nimet olleet koulukirjakirjailijoilla: "No niin, lapset, ottakaapas esiin Myrsky-Ulvinen."

Myrsky-Ulvisen etukansiaukeama on sykähdyttävän upea. Siinä on "leikkeinä" 50-luvun lopun sanomalehtien nimiä.

Vanhat koulukirjat olivat ennen tuote, jota antikvariaatit eivät ottaneet edes vastaan. Nyt niitä näyttää olevan tarjolla. Nostalgia puree.