2008

Seura 1/1951
Kansi: O. Melkka

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

PopuLAARI kiittää lukijoitaan
ja pitää parin viikon lomatauon.

Mister Seefeld (1964)

Urheilun kuva-aitta, talvikisanumero 1964

Morjens, minä olen Mister Seefeld, Eero Mäntyranta, kaksinkertainen olympiavoittaja!

Pilajuttuja ja piirroksia (1945)

Silloin kun talvet olivat vielä talvia...

Pilajuttuja ja piirroksia 1/1945 (n:o 183)
Kansi: Pauli Soisalo

Kun joulupukki oli tuonut purjeveneen Heikille.

Ks. myös Veli Giovanni, Pilajuttuja ja piirroksia n:o 2 (1944)

Joulukärpänen (1930)

PopuLAARIa on purrut joulukärpänen, ei vaan Joulukärpänen!

Tulkaa Agepetuksen ja Veli Giovannin struntfaartin... Joulukärpänen 1930.

Veli itse näyttää olevan ratissa.

Eeli Jaatinen piirsi ao. pilapiirroksen:

Nykyajan nainen: "Nämä kaikki minä olen valmis uhraamaan tullakseni Sinun kaltaiseksesi, oi laihuuden ja luisevuuden jumalatar."

Joulukärpänen (1955)

Kenestä presidentti, arvuuttelee Joulukärpänen vuonna 1955. Ehdokkaina mm. Tuomioja, Kekkonen, Fagerholm, Rydman... Jaa, mitenkähän siinä sitten oikein kävi?

Ks. myös Joulukärpänen (1945).

Kimmo (1949)

Kimmo 12/1949
Kansi: Ami Hauhio
Joulukuusen hakija kohtaa yllätyksen
talvisessa metsässä: JOULUPUKIN!

Kimmo-lehti ilmestyi vuosina 1945-1952 (Lehtiyhtymän kustantamana). Tämän nuorten lehden maskotti oli Kimmo-koira, jolla oli lehdessä ihan oma sarjakuvansakin.

Koiraystävämme ilmestyi myös lehden mainoksiin... ennen otettiin aika rennosti tämä toimituksellisen ja mainoksellisen sisällön sekoittaminen.

Oma LOMPAKKO tekee pojasta miehen!

Rexona (1964)

Tuntui kuin toiset olisivat karttaneet minua...

[klikkaa mainos isommaksi]

Suihkunraikkaana joka tilanteessa, siis jos käyttää Rexonaa. Voi että, että tätä saippuaa mainostettiin aikoinaan. Tämä mainossarjakuva on vuodelta 1964.

David Balfourin seikkailut (1955)

Jousi-sarja 6
R.L. Stevenson: David Balfourin seikkailut
(WSOY 1955) Kansi: Ami Hauhio

Lisää Jousi-sarjaa! Robert Louis Stevensonin David Balfourin seikkailut sisältää itse asiassa kaksi teosta: Kidnapped ja Catriona. Edellinen oli ilmestynyt aikaisemminkin suomeksi nimellä Ryöstölapsi.

Ja mikä aloitus...."Kertomus seikkailustani alkaa eräästä aikaisesta kesäkuun aamusta armon vuonna 1751. Silloin vedin avaimen viimeisen kerran isäni talon ovesta." Skotlannin historia tulee tutuksi seikkailujen aikana, ja viimeinen jakobiittien kapinayrityshän tapahtui juuri mainittuna vuotena.

PS. Anna Amnell kertoi kommenteissaan tehneensä oman "Luostari ja kotiliesi" -löytönsä Hietalahden kirpputorilla. Kyseessä oli alkuperäinen suomennos vuodelta 1923.

Pez tuli Suomeen (1961)

Pez ei rapise teatterissa... Tuollaista alkuperäistä Pez-lipasta en ole ikinä edes nähnyt!

PEZ-LIPASPASTILLI TULI SUOMEEN

Lähde: Apu 39/1961

Jousi-sarja (1954)

Charles Readen Luostari ja kotiliesi (The Cloister and the Hearth) on yksi maailman kuuluisimmista historiallisista romaaneista. Se julkaistiin Suomessa nuorisolle tarkoitetussa Jousi-sarjassa. Tälle kohderyhmälle julkaiseminen tarkoitti totta kai myös sitä, että ne olivat "nuorisoa varten lyhennettyjä". Sarjaa julkaistiin vuosina 1954-1960. Sisältö oli silkkaa klassikkoa ja Jousi-sarjaa on helppo kerätä, kirjojen hinnat divareissakin ovat vain parissa eurossa.

1. Taistelu Roomasta - Dahn, Felix
2. Rosvolaakson tytär - Blackmore, R. D.
3. Engelbrekt Engelbrektinpoika historiallinen romaani - Starbäck, C. Georg
4. Pompeijin viimeiset päivät - Bulwer-Lytton, Edward
5. Metsäsissi - Ferry, Gabriel
6. David Balfourin seikkailut - Stevenson, Robert Louis
7. Valkopukuinen nainen - Collins, Wilkie
8. Luostari ja kotiliesi kertomus keskiajalta - Reade, Charles
9. Musta tulppaani - Dumas, Alexandre vanh.
10. Saharan sissit - Wren, Percival Christopher

Ed McBain: Käsi (1972)

Ed McBain: Käsi (Tammi 1972)

Ed McBainin poliisiromaanin Käsi kansitaide on lajityyppinsä "klassikko". Onko tämän kannen tarkoitus saada potentiaalinen lukija peräti ostamaan tämä kirja?

Kansilehdelle on kuulakärkikynällä kirjoitettu: "Isille jouluna -72 , Maija."

Lehtihuone

Yle on uusinut sivunsa! Ja kun oikein etsii, sieltä löytyy lehtihuone...

Mukava paikka netin lukuhetkiin. Oikeastaan kyse on vain linkkikokoelmasta, mutta tästä voi vielä kehittyä vaikka mitä. Kyllä se Jungner osaa.

Mäntysuopa (1960)

Suomalaisista suomalaisin saippua... Sinisen pilvitaivaan alla rouvat ahkeroivat mattolaiturilla mäntysuovalla mattoja hinkaten. Mattolaitureita ollaan poistamassa, koska matonpesu rehevöittää vesistöjä. Mennyttä maailmaa se on siis kohta tämäkin.

Mattopyykkiin
MÄNTYSUOPAA.

Kesä on mattopyykin aikaa. Ja matot puhdistuvat parhaiten käyttämällä Mäntysuopaa. Mäntysuopa on alhaisen lämpötilan saippua, se vaahtoaa runsaasti sekä kovassa vedessä että merivedessä.

Mäntysuopa maksaa vain 50 mk puolen kilon paketti. Ja kuitenkin se sisältää hintaansa nähden enemmän tehokasta pesuainetta kuin mikään muu pesuaine. Tosipuhdas pyykki maksaa vain Mäntysuopa-paketin ja se taas maksaa vain 50 mk:n kolikon.

Vanha hyvä konsti on parempi kuin pussillinen uusia

ENSO-GUTZEIT OSAKEYHTIÖ

Lähde: Uusi Kuvalehti 32/1960

Poika Vesannon Junnu (1934)

Junnu Kivanen oli suuri suomalainen sarjakuvasankari, silloin ennen. Sarjaa piirsi yleensä Alexander Tawitz mutta silloin tällöin myös Poika Vesanto. Vesanto toi kuviin myös puhekuplat ja muutenkin hänen versionsa oli paljon modernimpi. Junnu tosin muistutti melkeinpä enemmän Lauri Kenttää kuin aikaisempaa minäänsä....

Yo. näyte on vuoden -34 alkuvuodesta (Suomen Kuvalehdestä); se oli minulla erillisenä leikkeenä, joten tarkkaa numeroa ei ole tiedossani.

Spottaa hyvä blogijuttu

Täytyy taas vähän kehaista Blogispottia. Etusivu on selvästi aikaisempaa vilkkaampi ja spotit monipuolistuneet. Vaan kovin vähäistä on tällaisen palvelun käyttö verrattuna Diggeihin sun muihin ulkomaan ihmeisiin. Suosituimmat-listan kärkeen pääsee neljällä pisteellä! Mutta täällä on tarjolla ainakin suomalaista juttua suomalaisille...

Kuvablogissakin tulee silloin tällöin käytyä klikkailemassa. Se vain tuntuu vielä jotenkin sillisalaattimaisen sekavalta. Toki se voi olla ihan tarkoituksellistakin.

Hesarin blogit on yllättävän laadukas lista ihan luettavia blogeja, joista Pallo hukassa pitää käydä aina katsomassa.

Meikäläisestä blogisfääristä saa parhaan kuvan Mari Koolta, joka on paitsi asiallinen niin myös hauska.

Ja sitten ihan vaan kivaa lukemista löytyy blogista Pop! Poof! Ping!

What’s Next: Top Trends -blogista löytyy seuraavan puolen vuosisadan historia: Extinction timeline (.pdf). Googlen sukupuuttoon kuolemista povataan vasta vuodelle 2050.

Kippari-purukumi (1972)

Uudet pitkät Kipparit

Chymoksen purukumeja Piparminttu-Kipparia ja Hedelmä-Kipparia mainostettiin kovin Jenkkimäisellä venyy ja paukkuu -sloganilla. On rautanen purkka.

Mainos on samasta Nakesta kuin Nokian PALLO-kengät -viestissäkin.

Tulilahden murhat (1959)

Koko Suomen suru

EINE NYYSSÖSEN

JA

RIITTA PAKKASEN

JÄRKYTTÄVÄN

KUOLEMAN

JOHDOSTA

Pääkirjoituksessa "Tulilahden murhan johdosta" kirjoitetaan, kuinka Jyväskylän tyttöjen kammottava kohtalo on järkyttänyt miljoonien suomalaisten mieliä. Se on esimerkki kaikille siitä, kuinka huonoon suuntaan Suomen ennen niin hyvässä maineessa ollut oikeus- ja yhteiskuntajärjestys on menossa. Kysymys näyttää olevan koko yhteiskunnan rappeutumisesta. Tapainturmelus on yleinen. Suomen kansan on nyt herättävä. Ja puhdistus on aloitettava.

Näin siis "vanhoina hyvinä aikoina".

Tyttöjen murhaajaa ei ikinä saatu selville ja murhaajaksi epäiltykin hirtti itsensä. Ks. Tulilahden kaksoismurha – Wikipedia.

Media tuntuu reagoivan väkivallantekoihin kovin samalla tavalla vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen...

Vaaroja päin (1949)

Nuorten lehti Kimmo, No 8-9 1949

Kari Suomalaisen Henkensä kaupalla -viestissä oli linkki Sarjainfon artikkeliin, jossa kerrotaan: "käsikirjoituksen tekoakin hän [Kari] kokeili kirjoittamalla juonen Martti Viitalan piirtämään lastensarjaan, joka julkaistiin Lasten Maailmassa neljäkymmentäluvun lopulla."

Minulle tuli tästä lauseesta heti mieleen Viitalan historiallinen seikkailusarja "Vaaroja päin", jota Viitala teki nuorten lehti Kimmoon 40-luvun lopulla. Ettei Kari vain olisi tarkoittanut sitä?

Vaikka Vaaroja päin -sarjakuvan hahmoissa onkin tiettyä jäykkyyttä, Viitala on onnistunut jopa koko sivun sommittelussa ja toiminnan rytmityksessä. Syvyysvaikutelmaa on kuviin saatu taitavalla perspektiivin käytöllä ja varjostuksilla. Hän on selvästikin piirtänyt sarjaa varsin kunnianhimoisesti, ja Jaakko Jaakonpojan ja Tynnörin seikkailut ovat myös juonellisesti "jännää" luettavaa. Laivarakenteet on nekin piirretty tarkkaan ja asiantuntevasti. Kuvatun aikakauden mukaista tunnelmaa luo myös koristeellisesti tekstattu alkuruutu. Martti Viitala piirsi nimimerkillä Will Martin Buffalo Bill -lehteen.

Korkeatasoista seikkailusarjakuvaa on siis Suomessa julkaistu useammankin tekijän (mm. Suomalainen, Viitala, Hauhio) taholta - vaan unholaan ovat jääneet.

Ace-kannet

Ace Books perustettiin 1953 ja siitä lähtien se on julkaissut Yhdysvalloissa valtavat määrät tieteiskirjallisuutta ja fantasiaa näihin päiviin saakka - ja useimmiten pokkareina.

Pokkareita ostetaan kansien perusteella. Yo. kuvassa on kaksi kantta. Oikealla on 50-lukua edustava Frank Frazettan taistelukuvaus ja vasemmalla 60-lukulainen Leo & Diane Dillonin lähes abstrakti teos. Upeita molemmat, omalla tavallaan, ja heijastavat hienosti ajan henkeä. Näitä kirjoja kelpaa kerätä ihan vain kansienkin perusteella.

Ks. myös Ace Books - Wikipedia.

HALVA-lakritsia (1966)

Pojat lakritsipiippua imemässä... Ennen toteutettiin porttiteoriaa makeisista tupakkaan todella tehokkaasti. Lapsille oli tarjolla myös lakritsisavukkeita, jotka olivat kopioita aikuisten tupakoista. Täytyy myöntää joskus kyllä itsenikin tuoneen lapsilleni tuliaisina laivamatkalta lakritsipiippuja. Ne ovat niin kivoja!

Meillä on HALVA-lakritsia!

Star Trekin hirviöitä

Televisio oli ennen paljon laadukkaampi... varsinkin se klassinen Star Trek.

Wired: Star Trek's 10 Cheesiest Classic Creatures

Nokian PALLO-kengät (1972)

Nokiakin voisi taas vaihteeksi keskittyä avaintuotteisiinsa. Muistatteko nämät?

Nappulaliiga luottaa Nappiksiin.

Menevä meininki. Pallo pyörii ja jalka vilkkuu. Pistä sinäkin jalkaasi tutut Nappikset - aidot Nokian PALLO-kengät. Ne pitävät pelissä ja antavat kunnon potkut. Muista matala kärki, kestävä kangas ja ne nappulat.

Henkensä kaupalla (1944)

Kari Suomalainen piirsi myös realistisia seikkailusarjakuvia. Ja hyvin piirsikin Alex Raymondin tyyliin. Paitsi että hän hallitsi erittäin hyvien kokonaisten sivujen sommittelun, hahmot olivat ilmeikkäitä ja hauskoja. Yo. esimerkki on sarjasta Henkensä kaupalla (lähde: Lukemista Kaikille 5-6/1944).

Ks. myös Kari Aunuksen rintamalla (.pdf).

Anki

1945-2007
...pois kesän kukkaset syksy vie.

Ks. myös Anki Lindqvist Ajan Sävelessä (1963)

Repe tarjoilee (1967)

Nakke 7/1967

Ennen väripainatuksessa sattui usein, etteivät ne värit ihan kohdalleen osuneet. Tätä vahingossa syntynyttä efektiä on sittemmin käytetty poptaiteessa ihan tarkoituksellisestikin. Ja kyllä yo. Repe Sorsa tarjoilijana poptaiteestakin kävisi.

Aatamin makupalat (1949)

Aatamin makupalat n:o 1/1949
Kansi: Tauno Kunnas

Aatamin makupalat (1945-1950) oli pikku pilalehti, joka sisälsi pikkutuhmia vitsejä. Se oli ilmeisesti miestenlehti Aatamin (1944-1954) kylkiäinen.

Pilapiirrokset olivat enimmäkseen kotimaista ja aika vaatimatonta tuotantoa. Onneksi ainakin tässä numerossa joku Davis-niminen piirtäjä on vallan loistokas; lienee brittiläinen, koska yhdessä kuvassa tytöt ovat rannalla korkeiden kalkkikallioiden alla.

"Vaatturi väitti, ettei hän voi yksin kirjoittaa laskua sellaiseksi, että se tyydyttäisi minua."

Ks. myös Aatami, Tauno Kunnas (1944)

Kenen piirros?

Löysin divarista tämän kiehtovan vesiväritetyn alkuperäispiirroksen (eurolla). Näyttää jonkin tarinan kuvitukselta. Mitä kuvassa oikein tapahtuu? Tunnistaako joku piirtäjän? Signeerauksesta on suurennos alhaalla. Päiväys näyttää olevan 5.8.1936.

Satusarja

Sagoserien 5

Edellisen Pellefantti-viestin kommentoija kyseli, että eikö Pellefantti alkanut alunperin ilmestyä suomeksi Satusarja-lehdessä?

Ymmärtääkseni kyseessä olivat "sisarlehdet", jotka mainostivat toisiaan takakansissaan. Ja ruotsalaista alkuperäähän ne olivat. Saapasjalkakissa oli Satusarjan viides numero, omista arkistoistani se löytyy på svenska - kuvitettuja klassikkoita kilteille lapsille.

Pellefantti

Pellefantti n:o 6 (ei vuosilukua)

Pellefantinsininen on mielestäni tietty sinisen sävy...

Yo. kannessa on Pellefantti ja kumppanit, uusi lasten lukemisto -lehdessä (Kuvajulkaisut 1966-1970) seikkaillut veturi Tuff-Tuff.

Ks. Pellefant - Seriewikin

Hurma, ja Huuli (1980)

Teppo Nättilän toimittama Hurma oli pienlehtien kermaa. Siinä ilmestyi punkjuttujen lisäksi aivan erinomainen artikkelisarja underground-sarjakuvasta. Kirjoittaja oli M.T., joka avustajalistan mukaan oli varmaankin Martti Tiainen.

Vuonna 1977 loppui u-sarjakuvaa suomeksi julkaisseen Huuli-lehden tarina. R-kioskeilla sitä ei enää nähty. Syy selitään Hurmassa (n:o 1/1980) julkaistussa kirjeessä.

Kirje on päivätty 4.11.1977


Olemme saaneet julkaisemastanne Huuli-lehdestä lukuisia valituksia sekä jälleenmyyjiltämme että vähittäisasiakkailtamme. Lehden on väitetty olevan sisällöltään ala-arvoinen ja saattavan jopa aiheuttaa lapsilukijoidensa mielissä vaikeasti sulatettavia ja myöhempään persoonallisuudenmuodostukseen haitallisesti vaikuttavia elämyksiä. Tämän lienette itsekin tiedostaneet painamalla lehden kanteen "Ei lapsille". Tosin ao. kiellolla lienee pikemminkin yllyttävä kuin estävä vaikutus.

Tutustuttuamme lehtenne viimeisiin numeroihin voimme suurelta osin yhtyä meille kantansa ilmaisseiden asiakkaidemme ajatuksiin.

Huuli-lehden pitäminen myynnissä vahingoittaa kiistattomasti yrityskuvaamme ja toimintaamme, ja niin muodoin katsomme oikeaksi lopettaa lehden myymisen. Tulemme tekemään nyt myynnissä olevasta numerosta loppupalautuksen, emmekä ota seuraavia numeroita vastaan.

Rautakirjan toimintaperiaatteisiin kuuluu perustuslain turvaaman sanan- ja painovapauden kunnioittaminen. Tällä tarkoitetaan sitä, että Rautakirja ei voi ottaa itselleen julkiselle vallalle kuuluvaa lehtien sisällön valvontatehtävää. Viitaten siihen, mitä edellä on sanottu Huuli-lehden sisällöstä, emme kuitenkaan voi katsoa nyt tekemämme päätöksen olevan tämän periaatteen kanssa ristiriidassa.

RAUTAKIRJA OY
Tukkuryhmä

Olli Laiho

Ks. myös Kvaakista Sarjakuvalehdistön vaiheita Suomessa - osa 2

Hilse (1980)

Hilse oli suomalaisten pienlehtien "suurin", painokset olivat tuhansia kappaleita ja lehteä sai kioskeistakin. Vaan kun uusi aalto hiipui, loppui lehtikin. Ulkoasussa kiinnittää erityistä huomiota se, että kaikki teksti on käsin tekstattua!

Vuonna 1980 lehden lukijoiden mielestä parhaat ulkomaiset bändit olivat Clash, Ramones ja Stiff Little Fingers. Lehdessä kauhisteltiin Pink Floydin paluuta myyntilistoille. Niinpä.

Venyy ja paukkuu! (1955)

Lehden julkaisussa on sellainenkin tärkeä sääntö, että toimituksellista ja kaupallista aineistoa ei saa sekoittaa keskenään - kummankin pitää erottua selvästi.

Näin ei tosiaankaan ole ollut yo. tapauksessa. Kuvassa on sarjakuvasivu 50-luvun Suomen Kuvalehdestä (n:o 16/1955), Jenkki-mainos ja Matti Melkonen ovat iloisesti rinnakkain!

Jenkki-purukumi venyy ja paukkuu, ja voittaa!

Mainossarjakuvat ovat kivoja. Minne ihmeeseen hävisivät ne Alepan hauskat sarjakuvat lehdistä?

Atlas-alusvaatteet (1935)

Suomen Trikoo
Lähde: Suomen Kuvalehti 5/1935

Kuinka cool mies voi olla pitkissä kalsareissa? Katso itse...

Toinen hirviöiden laakso

Hirviöiden laakso on löydetty, mutta mitä on sen takana: The Second Uncanny Valley! Kyse on tällä kertaa ihmisistä, joilla on "laajennettuja" kykyjä, jotka poikkevat ihmisen nykyisestä ns. vaihteluvälistä. Kyse ei ole sarvista päässä tai siivistä selästä, toiseen hirviöiden laaksoon pääsyyn riittää vaikkapa pelkästään tavallisuudesta poikkeavat eleet ja toimintatavat.

Outoja ovat transhumaanit, tai jopa posthumaanit.

Lähde: Open the Future via beyond the beyond.

Transformers-hahmot

Transformers-hahmoja on saanut myös MacDonaldsin Happy Meal -lastenaterioiden mukana. Yo. kuvassa niitä on kaksi kappaletta, en nyt muista hahmojen nimiä, mutta hienot ne ovat! Taitavat olla parin vuoden takaa.

Transformers tulevat aina välillä uudestaan mediamarkkinoille, viimeksi rymistelevän liveaction-leffan kera. Kävikö sitä kukaan katsomassa?

Pallo hukassa

Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa (2005) sai meikäläisenkin hiljaiseksi... ajatus ilmastonmuutoksen lähitulevaisuudessa tuomasta ihmiskunnan tuhosta (maailmanloppua se ei toki merkitse) alkaa olla jo liiankin todennäköinen.

Isomäki pitää nyt Helsingin Sanomissa omaa blogia, Pallo hukassa. Teksti ei ole tuhon ennustamista vaan siinä pohditaan keinoja, joilla tuo tuho voitaisiin estää.

Jokin aika sitten minä äkkiä tajusin, että meidän kaikkien ei ehkä sittenkään tarvitse kuolla karkuunpäässeen ilmastonmuutoksen takia. Ymmärsin, että meillä on edelleen ihan todellinen mahdollisuus selviytyä.

Helsingin kirjamessut (2007)

Tulipahan käytyä Helsingin kirjamessuilla. Akateemisen lavalla Rauni-Leena Luukanen-Kilde kertoi ufojuttujaan ja viereisellä Otavan lavalla Riitta Väisänen selluliittijuttujaan. Pakenin äkkiä Antikvaarisille kirjamessuille ja sieltä Viini ja ruoka -messuille. Viimeisessä paikassa sai niin paljon ilmaista espressoa kuin jaksoi juoda!

Voi kirja, mitä sinusta on tullut...

Rauni-Leena selittää, kuinka mikrosiruja on
istutettu ihmisiin jo 50-luvulta saakka.

Waltari-pilakuva (1930)

Kuvallista kirjallisuuskritiikkiä vuodelta 1930.... Tekstikorjaus ei ole minun vaan latojan.

Lähde: Joulukärpänen 1930
Piirtäjä: Eeli Jaatinen

- Ennen syytettiin naisia, että he tekivät rahaa rakkaudesta, mutta nyt sitä tekevät miehet.
- Kuinka niin?
- No katso nyt Mika Waltariakin. Joka suhteesta novelli...

Ks. myös Valtari ja Havin partavaahdoke.

Törsälä ja Tarkkala (1951)

- Katsoppas, ostin
papukaijan. Se on niin
hauska lintu ja osaa
sanoa: Kalle kulta.

Mainossarjakuva oli ennen hyvinkin suosittu formaatti, jota joskus tapaa vieläkin - tosin harvemmin.

Törsälä on mennyt tuhlaamaan rahansa papukaijaan, vaikka Tarkkala tietää että paras paikka rahoille on Säästöpankki. (Lähde: Seura 44/1951)

Yhdyspankin mainosmaskottina oli vanha kunnon Muumipeikko.

Ks. myös Neekeri Jenkki (1956) ja Yhdyspankki ja Nukkumatti (1954).

Brigitte Bardot (1959)

Elokuva-Aitta 8/1959
Bee Bee

En ole varma, tekikö Brigitte Bardot ainoatakaan katsottavaa elokuvaa, koska hänen elokuvissaan ei ollut muuta katsottavaa kuin Brigitte Bardot.

Vesa Vekkuli (1951)

Vesa Vekkuli (engl. Snookums) oli George McManusin Vihtorin ja Klaaran sunnuntaisivun "topper". Vanhoina hyvinä aikoina sunnuntaisarjakuva oli niin iso, että se täytti kokonaisen sivun (ks. Kuvakertomuksia) . Pääsarjan yläpuolella julkaistiin usein saman tekijän kakkossarjakuvaa, Geo McManusilla se oli tämä Vesa Vekkuli (joka alkoi ilmestyä jo 1904 nimellä The Newlyweds). Suomessa sarjakuvaa julkaisi erillisenä Seura-lehti 1950-luvulla.

Vesa kasvoi vuosien varrella. Ylempi kuva on vuodelta 1951 ja alempi vuodelta 1955. McManus kuoli vuonna 1954, jonka jälkeen hänen sarjakuviensa tekemistä jatkoivat Frank Fletcher ja Vernon Greene. Esimerkit ovat 1950-luvun Seuroista.
McManus oli "selkeän viivan" mestari, josta ottivat mallia monet kuten vaikkapa Tintti-sarjakuvia piirtänyt Hergé.

Deborah Kerr (1921-2007)

Deborah Kerr
30.9.1921-16.10.2007

Täältä ikuisuuteen, Teetä ja sympatiaa (ai siitä se Lipton keksi mainoslauseensa!), Liskojen yö...