8. lokakuuta 2006

Rakas Henrietta (1977)

Kaari Utrion kirjojen takakansi- ja lievetekstit ovat niin kertakaikkisen herkullisia, että kirjaa on melkeinpä turha lukea. Samaten Aimo Virtasalon herkkä, viherkeltainen kansi, on hienosti onnistunut tavoittamaan Rakkaan Henriettan (Tammi 1977) romanttisen herkkänä väreilevän tunnelman. Historiallinen viihderomaani sisältää myös Kai Linnilän kirjoittaman hienon teksti- ja kuvaliitteen Henriettan Helsinki (kuvat ovat Kaupungin museosta). Ks. myös Rakas Henrietta uusissa vaatteissa.

Utrio_Rakas_Henrietta

↑Paina minua!↑
Markiisi ojentaa ruusua Henriettalle.
Päällys: Aimo Virtasalo

Kaari Utrio on jo käsite kotimaisen historiallisen romaanin ystäville - viehkeän viihteen kuningatar, jonka nimi takaa virkistystä, vauhtia ja kiihkeitä ihmiskohtaloita.

Niin on tässä uusimmassakin romaanissa: se on kepeä, romanttisen tunnelmallinen tarina vanhasta Helsingistä, sen hienoimmista ja rikkaimmista aatelispiireistä, bulevardeista, salongeista ja tanssisaleista, joiden parketilla tunteet leiskuvat.

(...)

Henrietta uhmasi sovinnaisia tapoja ja ikävystyttäviä kosijoita. Loputtomat turhanpäiväiset tanssiaiset tympäisivät häntä, hän olisi tahtonut päästä jonnekin suureen maailmaan pois pikkukaupungin juorujen ulottuvilta.

Onneksi Henriettalle Helsinkiin saapui salaperäinen markiisi Richard de Maury, jonka maailmanmiehen käytös ja charmi sulattivat jopa Henriettan sydämen. Vai sulattivatko? Miksi Henrietta vaikeasta taudistaan toipuessaan perheen maatilalla toivoi naapuritilan isännän vierailua yli kaiken. - Vaikka tämä on karkea, hyvistä tavoista ja muodista piittaamaton erakko, tutkimusmatkailija Fabian Adlercrantz, joka tuskin koskaan veisi Henriettaa seurapiirikerman tanssiaisten pyörteisiin...


3 kommenttia:

  1. Hei,
    uudehkona blogisi lukijana kiinnostaisi tietää oletko jo kertonut aiemmin Aimo Virtasalosta? Miehen kansitaide on jäänyt mielen 70-luvulla julkaistuista, alunperin tanskalaisista Kim-nuortenkirjoista. Ja muitelen, että Virtasalo on kuvittanut yhden Väinö Riikkilän kirjan, olisiko ollut "Repa ja Väiski".

    VastaaPoista
  2. Aimo Virtasalo (1932-1982) saa hänkin varmasti vielä vuoronsa PopuLAARIssa. Hei, muistan nuo Kim-kirjat!

    VastaaPoista
  3. Huom! A.Virtasalon oikea kuolinvuosi on 1992.

    VastaaPoista

LinkWithin

Hae tästä blogista: