Joulutonttu (1947)

Martta Wendelin on luopunut tässä joulun hulina-aiheista, joita usein näissä lasten joululehtien kansissa oli: Joulutonttu 1947. Nyt on tullut aika hiljentyä jouluun, istua alas ja antaa rauhan tulla sydämeen pitkävartista piippua poltellen. Kolmihaaraisen joulukynttilän tonttu on varmaankin itse valanut. Onneksi ei sentään ole olkia lattialla!

POPULAARI TOIVOTTAA
KAIKILLE LUKIJOILLEEN

RAUHAN JOULUA!

Joulutonttu (1945)

Arvo Kotilainen on taiteillut kanteen varsin vanhakantaisen pukin, jolta ei puutu kuin pukinsarvet päästä! Pukkihan oli muinaisaikoina aika piru mieheksi. Tontut ilakoivat ympärillä hiippalakit liehuen kuin missäkin pakanamenoissa. Ja lehti on Joulutonttu 1945, toimittanut Aukusti Salo ja julkaissut Koulutarpeiden keskusliike Oy.

Joulutonttu (1939)

Reipas nuoriso vetää joulukuusta kotiin reellä: Rudolf Koivu ja Joulutonttu 1939. Pojalla on jalassa pieksut ja tytöillä yllään nätit talvimekot, rusetilla vielä.

Joulutonttu (1936)

Tässä Rudolf Koivun kannessa on joulupukilla tuohikontti eikä mikään säkki: Joulutonttu 1936. Nukke kurkistaa kivasti kontista.

Joulutonttu (1935)

Martta Wendelin teki lukemattomia lehtikansia. Tässä on Joulutonttu 1935. Pukki oli usein vielä harmaassa nutussa näissä vanhoissa kuvissa, mutta tässä on jo vähän modernimpi punavalkoinen puku. Portailla on räsymatto, tietty.

Triffidit palaavat, siis televisioon

SCIFI Wire tietää kertoa, että BBC:n uusi kaksiosainen Day of the Triffids tulee telkkarista jouluna.

Koska meillä?

Pikkuväen joulu (1935)

Ketkäs ne sieltä kinoksesta kurkistaa?

Jos nyt vähän joulun odotuksen tunnelmaa tänne PopuLAARIinkin. Laitan pienen sarjan vanhojen joululehtien kansia, kun ne ovat niin herttaisia. Tässä Pikkuväen joulu 1935, johon kannen teki Rudolf Koivu.

PS. Käykääpä katsomassa hienoja vanhoja valokuvia Kuopiosta (klikkaa tästä).

The Muppets: Bohemian Rhapsody

Koko netti näyttää levittävän tätä videota, niin minäkin...

Ilmailu (1944)

ILMAILU

SUOMEN KANSAN ILMAILULEHTI
1/1944

Onko amerikkalaisilla puute hävittäjäkoneista? Kaikesta päättäen Euroopan rintamilla, kun viisisakarainen tähti komeilee alasammutussa alkuperäisessä englantilaisessa Supermarine "Spitfire V":ssä.

Egon Meuronen vastasi lehden sarjakuvasta, joka oli Asarias Ahtopaine. Asiaraksen tyyli ja touhut muistuttivat kovasti Rymy-Eetun vastaavia, mutta tässä tapauksessa tietty taivahalta tehtyinä.

Ilmailu-lehti oli komeasti kuvitettu ja tietoja tapahtumista saatiin eri rintamilta.



llmailu ilmestyi vuodesta 1937 sodan lopuun. Se oli "Suomen vapaaehtoisen ilmapuolustustyön ja siviili-ilmailun äänenkannattaja". Kustantajana toimi Suomen ilmapuolustusliitto.

Markus-setä: Taikatiuku (1948)

Markus-setä oli tuttu radiosta, totta kai, mutta on häneltä kirjallistakin tuotantoa. Kokoelmasta Taikatiuku (Otava 1948) löytyy "kuunnelmasatuja", joita lienee esitetty hänen Lastentunnillaan.

Kuvittajana on ollut Anneli Warén. Hänen piirroksensa satuihin ovat parempia kuin sadut...

Olli vuodelta 1938

Ollin pakinakokoelmasta "Kokkahuilu" (Otava 1962) löytyy sisäliepeestä Erkki Koposen piirros Väinö Nuortevasta eli Ollista (ks. Wikipedia). Salskea herra! Piirros on vuodelta 1938.
Ks. myös Hyvää, sanoi mustapartainen mies, päivää.

Mayne Reid

Tämä lienee yksi tylyimmistä kansista koskaan...

Mayne Reid: Lakeuden laki, Kariston nuortenkirjoja 106

Mayne Reidin romaanit 7, Karisto 1933

(The Headless Horseman III)

Mayne Reidin seikkailuromaaneja on suomennettu yllättävän paljon, joten suosiota lienee riittänyt aikoinaan. Kirjailijasta itsestään aika jätti jo 1883, joten tekijänoikeuksiakaan ei tarvinnut maksaa. Tuo irlantilaisherra kärsi "akuutista melankoliasta", jota hän mahtoi hoitaa kirjoittamalla valtavan määrän romaaneja. Elämäntavoiltaan hän oli myös sangen tuhlailevainen, joten tuloja tarvittiin.

Kariston nuortenkirjasarjassa ilmestyi Reidin lisäksi mm. Jules Verneä, Edgar Rice Burroughsia ja Kapteeni Marryatia.

Chymos - Tähtisuklaa (1957)

Klikkaa kuva isommaksi, niin näet, ketkä filmitähdet ovat suklaamainoksessa...

Chymoksen Tähti-suklaa on tyttöjen ihastus. Se maistuu ihanalta ja jokaisessa kotelossa on kauniisti kehystetty filmitähden kuva.

Ks. myös Voimasuklaa sekä Tummaa ja vaaleaa.

Kettupartiolaiset

Lasten Maailma 6/1954

Kansi: Maija Karma

PopuLAARIssa ei olekaan pi-i-i-tkään aikaan esitelty Maija Karman ihastuttavia Lasten Maailma -lehden kansia. On siis korkea aika! Kettupojat nuotiolla lättyjä paistamassa... partiolaisia ovat selvästi.

Haku blogista: lasten+maailma (klikkaa!)

Vitsi-motti (1946)

VITSI-MOTTI (Kustannus Säilä, 1942-1948) jatkoi ilmestymistään jonkin aikaa vielä sotien jälkeenkin, vaikka nimi kovin sotainen olikin. Numerossa 2/1946 on ajankuvainen kansi:

- Yhyy! Isä itte leikkaa rahoja, mutta antaa mua selkään vanhan albumin takia...

31. joulukuuta 1945 julistettiin "setelinleikkauspäiväksi". Setelinvaihdosta ilmoitettiin Valtioneuvoston radiotiedotuksella, jonka luki ministeri Uuno Takki (ks. Wikipedia).

Vitsilehdissä oli satunnaisesti sarjakuvia, niin tässäkin: Kaaleppi Kahju (piirtänyt H. Nieminen).

Pekka Puupää (1961)

Fogeli från Ogeli oli tekijämiehiä.

Pekka Puupää 19 (Julkaisija Laura Fogelberg 1961, © Ruth Kaila)

Sotien jälkeen ilmestyi Suomessa jouluksi aina Pekka Puupää -albumi. Ola Fogelberg (1894 - 1952) piirsi Puupäitä vuosina 1925 -52 ja hänen taiteilemiaan albumeja ilmestyi 11 albumin verran.

Suosittua albumisarjaa jatkoi tytär Toto Fogelberg-Kaila vuoteen 1975 asti. Albumeita tuli vaakamuotoisina (ks. yllä) yhteensä 32 kappaletta; sen jälkeen on ilmestynyt vielä juhla-albumeja ja uusintapainoksia.

Leslie Ragan

Leslie Ragan oli tunnettu juliste- ja mainostaiteilija aikoinaan.

Yksi hänen julisteistaan tuntui jotenkin erityisen tutulta. Se on selvästi ollut inspiraation lähteenä Polar Express -elokuvajulisteen tekijälle...

Luutnantti Romuluu (1969)

Edgar Wallace: Luutnantti Romuluu (engl. Lieutnant Bones)
Gummerus 1969

Edgar Wallacen Sandi-kirjat julkaistiin 1960-luvun lopulla uusilla moderneilla kansilla. Kansitaiteesta vastasi Matti Louhi. Nyttemmin Sandi-kirjoista ei enää ole otettu uusia painoksia, mitä ilmeisimmin niiden rasistiseksi käsitetyn sisällön takia.

Kesälaidun kutsuu...

PopuLAARI hiihtelee kesälomille! Syksyllä strumffataan. Tai ehkä jo aikaisemminkin...

Kävijämäärä on ylittänyt 200 000:n rajapyykin. Tänks!

Kansikuva: Koululainen 5/1979 (Katriina Viljamaa-Rissanen)

Univormumerkit (1973)

Rautasia univormu merkkejä pusakassa?

Keräsiköhän joku kaikki 286 erilaista univormumerkkiä?

Mainos on Texas-sarjakuvalehden takakannesta vuodelta 1973.

Kalpea Kamala (1938)

Kansi: Poika Vesanto (Otava 1938)

Simo Penttilän Kalpea Kamala oli maailmalla seikkaileva suomalainen fascisti, Francon kätyri. Hän tappoi armotta konnia, bolsevikkeja ja sekarotuisia. Ja kuten hän itse totesi tulevaa uutta maailmanjärjestystä enteillen: kohtahan niistä päästään.
Kalpea Kamala oli oikealta nimeltään Martti Karras, suomalainen kersantti ja sittemmin Espanjan muukalaislegioonan kivääri n:o 141113 ja karkuri. Kaikenlaista muutakin oli tullut maailmalla puuhattua...

- Minä olen ollut Persiassa, Iranissa siis, poliisina, Karras kertoi. - Minä olen ollut Russell-passan apulaisena Egyptissä taistelemassa heroiinikauppiaita vastaan. Minä olen Afganistanin emiirin majuri, Etelä-Afrikan rajavartioston kapteeni, paraguaylainen eversti -

Penttilän muut sankarihahmot kuten T.J.A. Heikkilä ja Punavyö jatkoivat seikkailujaan vielä toisen maailmansodan jälkeen, mutta Kalpea Kamala sai loppunsa, kun sitä uutta järjestystä ei tullutkaan. Luojan kiitos.

Sotien jälkeen Kalpeat Kamalat olivat kiellettyjä kirjoja.

Seikkailujen maailma 2/1955

Seikkailujen Maailman kannessa 2/1955 viimeisen päälle pulp-henkinen sukelluskuva, helmenkalastaja tuntee yhtäkkiä lonkeron puristuksen... Kansikuvatarina on W. Glynne-Jonesin"Matu Haon helmet", ja sisäsivuiltakin löytyy lisäkuvitusta (ks. alla). Ahneuden riivaama kapteeni pakottaa alkuasukkaat helmenkalastukseen, kunnes sukeltaa itse hakemaan kannelta pudonnutta jättihelmeä.

Slug hapuili heikosti turvaköyttä, kun mustekala painautui hänen päälleen. hän tunsi kylkiluittensa rusentuvan.

Torvimainen nokka tuli yhä lähemmäksi ja lähemmäksi. Slug näki pedon pahansuovat silmät aivan edessään. Niiden katse tuntui tunkeutuvan polttavana suoraan hänen aivoihinsa. Hän huusi kauhusta...

Tämä on kunnon kesälukemista. Huonostihan siinä sitten kapteenille kävi. Meri piti omansa.

Seikkailujen Maailmassa oli aina silloin tällöin myös kotimaista sarjakuvaa. Erkki Eklund piirsi (vähän kömpelösti) sarjaa nyrkkeilyn maailmanmestareista. Jack Johnson -kuvasivu on korutonta kertomaa.

Vicky (1958)

Rakastan sinua...
mutta en halua nähdä sinua enää!

Vicky (1957-1964) oli tyttöjen romanttinen sarjakuvalehti, kuten se kuuluisa Herttasarjakin. Isokokoista Vickyä julkaisi Kustannus Oy Pecos Bill, korkkarikokoista Herttasarjaa Sarjakustannus.

Vickyn kannet olivat pop-taidetta jo ennen kuin käsitettä oli edes keksitty. Takakannessa (3/1958) oli näin velmu kuva Marlon Brandosta. Sisältö oli rakkautta, jännitystä, romantiikka ja huumoria kuten kansikuvassa luvataan.

Pekka Lipposen avaruusahvääri (1962)

Robottipalvelija Mix, Xemor-koneihminen

Pekka Lipposen tuplaseikkailu Avaruusahvääri ja Avaruusmarsalkka on varmaankin yksi luetuimmista suomalaisista scifi-tarinoista, siis vuonna 1962. Outsiderin kirjailijanimeä käytti tuolloin Seppo Tuisku, ei suinkaan enää Aarne Haapakoski, joka oli kuollut vuotta aikaisemmin. Tuisku aloitti nimimerkkivuorottelun tosin jo vuonna 1959 (ks. Pekka Lipponen historiaa).

Kannet ovat komeat: robotti, lentävä lautanen ja lonkerohirviö!

Pekka Lipponen ja Kalle-Kustaa Korkki olivat myös sarjakuvasankareita.

Juhannusta!

Lukemista Kaikille 26/1938
(Kansi: Eeli Jaatinen)

HYVÄÄ JUHANNUSTA!

Lasten Maailma 6/1952

Juhannuksena narrataan - kaloja ja...

Sen täytyi kerran tulla (1937)

WSOY:n pienoisromaanikilpailuun osallistui 246 käsikirjoitusta. Toiseksi tuli Martti Santavuori teoksellaan Sen täytyi kerran tulla (1937). "Miehekäs, karun asiallinen", kehui V. A. Koskenniemi. Voittajaksi tuli muuan Mika Waltari ja Vieras mies tuli taloon...

Kumpikin kirjailija toki jatkoi uraansa, hyvinkin pitkään. Kehuipa Waltari Santavuortakin. Napue-kirjasta hän kirjoitti kansitekstiin: "'Napue' kertoo historiamme verisimmästä taistelusta. Se vetää vertoja tämän hetken parhaitten historiallisten kirjailijoittemme teoksille." Näin siis Mika. Ei siis kuitenkaan ihan parhaaksi väittänyt.

Santavuoren ura oli pitkä ja hän kirjoitti vakavien teostensa ohella myös seikkailuromaaneja, kuten Seikkailu Narvassa (Karisto 1967). Erityisen läheisiä aiheita hänelle olivat sota ja Satakunta, jotka välillä yhdistyivätkin. Hänen kirjojaan luetaan yhä jonkin verran, varsinkin sotahistoriasta kiinnostuneiden keskuudessa. Antikvariaateista niitä löytää helposti, edulliseen hintaan. Uusintapainoksia ei niistä enää ole otettu paitsi Poikien seikkailukirjastossa ilmestyneestä Vanhan sissikorpraalin aarteesta.

Hella Vuolijoki (1945)

Hella oli tomera täti. Kuvassa hän polttaa tupakkaa. Viikkosanomien jutussa mainitaan, että hän tarjoaa toimittajille Klubi 77:aa.

Hella Vuolijoki on tällä hetkellä - monien muiden erityisominaisuuksiensa lisäksi - maailman ainoa naispuolinen yleisradioyrityksen pääjohtaja.

Viikkosanomat 7/1945

Ryysyrannan Jooseppi (1955)

Ryysyranta on suomenkielen sanana jo käsite. Elokuvaversio Ilmari Kiannon Ryysyrannan Joosepista sai ensi-iltansa 8.4.1955.

Lähde: Elokuva-Aitta 5/1955

Eeli Jaatinen: Insinööri Kari (1938)

Insinööri Karin seikkailuja oli Eeli Jaatisen kirjoittama ja piirtämä suomalainen seikkailusarjakuva, jossa insinöörimme maailmalla joutuu mitä hurjimpiin tilanteisiin. Sarjakuva ilmestyi Lukemista kaikille -lehdessä vuosina 1938-39. Tarina tuntuu silti alkavan kuin kaiken kesken (ks. yllä, ensimmäinen ruutu numerosta 1/38) suomalaiselle turistille tuttuun tapaan: mikä maa, mikä valuutta ja kaikki kaverit, rahat ja paperit hukassa...

Maisemat ovat itämaisen eksoottisia ja naiset hyvin kauniita, varsinkin Kiira, josta Jaatinen piirsi oikein kansikuvankin lehteen. Karin seikkailuja on kansainvälistä tasoa. Sarjakuvan kieli on hallussa, perspektiivejä osataan käyttää, kuvissa on syvyyttä ja varsinkin naisten kasvot ovat upeasti piirrettyjä.

Haku PopuLAARIsta: klikkaa >> Eeli Jaatinen

Tiikerin urheilukatsaus (1930)

Helsingin Sanomiin piirsi 30-luvulla nimimerkki "Tiikeri" (Arvo Tigerstedt, 1899-1969) hyvin suosittua Urheilukatsausta. Se oli pilapiirrosmainen katsaus viikon urheilutapahtumiin. Tästä urheilupiirtäjästä on tehty ihan dokumenttikin.

Ajankuvina nämä pilapiirrokset ovat hyvin kertovia. Monen urheilijan nimi on tosin vaipunut yleisestä muistista jo unholaan. Viiva on hyvin elävää ja ammattitaitoista. Kyllä näistä komean pilapiirroskokoelman saisi! Aikoinaan näitä piirroksia julkaistiin myös kirjoina.

Helsingin Sanomien lisäksi "Tiikeri" piirsi myös Suomen Urheilulehteen.

The Beatmakers (1965)

Iskelmä n:o 8/1965
Kari Kuuva pakinoi jälleen tässä numerossa

Anteeksi vain, herra Elo, kyllä laskutehtävämme vastaus on oikein. Kun kaksi suosittua kitarayhtyettä, The Beatmakers ja The Islanders, löivät vahvistinlaitteensa yhteen, syntyi yksi kenties vieläkin suositumpi yhtye.

Tunnista kuvasta tuiman näköinen Pepe Willberg!