15. tammikuuta 2008

Radiolaivalla maailmalla (1929)

Lisää mustia kissoja...

Ja olikin Killellä silmät sellaiset kuin vain hienonhienolla angoralla.
Tuossa ne olivat Hannun sarvisankaiset radiotorven pimennossa.
Kun Kille niitä käpälällään tavoitteli, sattui hän painamaan jotain nappulaa.
Ja voi ihmeitten ihme.

Lastenlehti Pääskynen julkaisi vuonna 1929 sarjakuvaa Radiolaivalla maailmalla. Radio edusti tuon ajan suurta teknistä ihmettä, joka oli lähellä taikuutta. Eetteriin uskottiin.

Radiotorven kautta pääsivät maailmanmatkalle koulupojat Hannu ja Santtu. Heidän kissansa Kille ei sentään uskaltanut lähteä mukaan, vaikka se vahingossa saikin koko matkan aikaan.

[klikkaa kuva isommaksi!]

Lähde: Pääskynen n:ot 2 ja 3 /1929

Piirtäjää ei ole sarjakuvalle ilmoitettu, mutta oikealla puolella olevan sivun kolmas ruutu on kyllä aivan selvästi Hjalmar Löfvingin siveltimestä, jonka tunnetuin sarjakuva oli Olli Pirteä ja Jussi Metkanen. Hannu ja Santtu ovatkin selvästi jonkinlaiset Ollin ja Jussin esiasteet tieteisfantasian riepoteltavina.

Pääskynen oli hyvin tärkeä lehti suomalaiselle sarjakuvalle (ks. Ilmari Vainio ja professori Itikainen).

Mutta kuka piirsi sarjakuvaa Mikko ja Musti (1931)? Tunnistaako joku?

4 kommenttia:

  1. "Siellä käveli Tiikeri". Varmaankin urheilupilapiirtäjä Arvo "Tiikeri" Tigerstedt.

    Timo

    VastaaPoista
  2. Ihmettelinkin tuota Tiikeri-juttua. Tänks, Timo, kulttuurihistoriallisesta tiedonmurusta.

    VastaaPoista
  3. Tigerstedtiä pohdin itsekin, mutta mulla ei ollut hajuakaan että hän oli radiossakin äänessä, vai mikä se ärjäisy on ekassa ruudussa. Löfvingin tyyli oli kyllä tuossa vaiheessa yleensä jo hyvin tunnistettava. Joko hän on yrittänyt muuttaa tyyliään, tai sitten ekan sivun on piirtänyt joku muu ja Löfving on jatkanut sarjista. Aika päättömän tuntuinen tarina kyllä. Kokko ei tuossa merkityksessä taida olla kovin tuttu sana nykyään.

    VastaaPoista
  4. Radiolaivalla -sarjakuvassa leikiteltiin eri tyyleillä. Kun pojat joutuivat Egyptiin, niin ruudut olivat kuin hieroglyfeistä konsanaan. Ihan mielenkiintoinen suomalaisen sarjakuvan kuriositeetti tämäkin.

    Ensimmäistä numeroa (ja sivua) ei ole hallussani, joten radiokarjaisun syy on minulta hämärän peitossa.

    VastaaPoista

LinkWithin

Hae tästä blogista: