Pääskynen, lastenlehti (1915)

Pääskynen (Otava, 1906-1935) oli lastenlehti, jota toimittivat mm. Helmi Krohn, Anni Swan ja Arvid Lydecken.

Rudolf Koivu laati paljon kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Numerossa 1/1915 on ensimmäinen luku jatkokertomusta "Ihmeellinen matka historian mailla", kirjoittajana Jalmari Finne.

Tarinaa voi pitää juveniilina tieteiskirjallisuutena, jossa aikamatkailun avulla käydään (selvästi opetusmielessä) historian eri vaiheissa. Kalle ja Maija tutustuvat kummalliseen mieheen nimeltä Teofrastus Bombastus Paracelsus. Tässä hän saapuu...

Samassa hän oli jo ikkunan luona ja avasi sen. Hän ei ennättänyt kiivetä ikkunalaudallekaan, kun vetäytyi huoneeseen takaisin, sillä hän näki jotain merkillistä. Aivan ikkunan kohdalla oli jotain kummallista, joka pyöri ilmassa. Ei se ollut mikään hiekkapyörre, sillä se oli tiuhempi, ei se ollut mikään suuri paperin- tai kankaan palanenkaan, sen he huomasivat. Ikkunan kautta käypä veto toi tuon pyörteen huoneeseen. Molemmat lapset katselivat sitä aivan ihmeissään.
- Mikä se on? kysyi Maija.
- En minä tiedä, vastasi Kalle.
Se on jotain, joka pyörii.
He katselivat ja katselivat tätä ymmärtämättä siitä yhtään mitään. Vähitellen alkoi pyörivä esine harventaa vauhtiaan ja silloin he huomasivat, että se ei ollutkaan mikään kuollut kapine, vaan jotain elävää. Ja kun vauhti vieläkin harveni, niin näkivät he, että se oli ihminen. Vähän ajan päästä tuli selville, että se oli mies, joka oli puettu kummalliseen leveään takkiin, jonka liepeet liehuivat sinne ja tänne hänen pyöriessään. Ja nyt he olivat kuulevinaan jo mutinaakin. Lopulta erottautui aivan selvästi latinankieliset sanatkin:
- 876, 875, 874, 873.
Samassa mies pysähtyi, katsoi lapsiin ja kysyi jotain. Maija säikähtyi tätä kummallisen pukuista olentoa, mutta Kalle oli rohkeampi, hän veti sisarensa taakseen turvaan ja lausui:
- Sanokaas tuo uudestaan!
Hän oli nimittäin huomaavinaan, että mies puhui latinaa, jota hän koulussa oli jo hiukan opetellut.
- Haec Roma est? kysyi mies.
-. Hän kysyy onko tämä Rooma, selitti Kalle Maijalle. Annahan kun minä vastaan.
Hän kokosi kielitaitonsa ja lausui:
- Hic haec hoe Helsingforsia!