Keskikoulun lukukirja (1971)

Keskikoulun lukukirja 1 oli oppikoulun I luokan lukemisto.

Missä ovat lukukirjat nykyajan kouluista? Lasteni äidinkielen kirjat ovat hyvin monipuolisia, niissä on paljon esimerkkejä erilaisista kirjallisuuden ja median lajeista, kielioppia ja kuvia tekstiä tukemassa. Mutta se kaikki on kuin silppua; taitto on levotonta ja tekstinäytteet hyvin lyhyitä.

Ennen koulussa oli sen kieliopin tukena lukukirja. Se sisälsi novelleja, pakinoita, runoja ja pitkiä otteita romaaneista, kuten  Keskikoulun lukukirja, jota oli monta osaa ja joka sisälsi aina vain "vaativampia" tekstejä luokalta toiselle edettäessä. Siinä oli kotimaisista mm. Veikko Huovista, Aapelia, Oiva Paloheimoa, Aleksis Kiveä, Uuno Kailaan runoja ja ulkomaisista vaikka Gogolia, Hamsunia, Kafkaa, Mark Twainia ja Edgar Allan Poeta. Ikäluokalle sopivat hyvin valitut tekstit olivat mieluisaa luettavaa, eikä siinä sen suuremmin mitään suurta sivistystä ajateltu, totta kai piti tuntea kirjailijoita niin koti- kuin ulkomailta. Keskikoulun lukukirja 1 oli itselläni oppikoulun I luokan lukemisto vuonna 1971.

Ymmärrän, että ajan mukana on muututtava, myös koulukirjojen. Mutta eikö juuri nyt, kun kaikki on jo muutenkin sitä silppua, nuoria pitäisi opettaa pienestä pitäen lukemaan pitkiä, "tylsästi" ladottuja tekstejä? Vai onko jo luovutettu? Onneksi lasteni koulussa luokanopettaja on ottanut tavaksi ns. pulpettikirjat, jotka ovat ihan oikeita romaaneja. Niitä luetaan useampi lukuvuoden aikana.