11. tammikuuta 2008

Talismani (1918)

Ristiretkiromaanit eivät mene koskaan pois muodista. Jan Guilloun Arn-kirjat ovat viime aikoina olleet hyvin suosittuja, ja onpa niistä nyt tehty menestyselokuvakin.

Vaan muuan Walter Scott kirjoitti samantapaisia tarinoita jo paljon aikaisemmin. Scott kuvasi saraseeneja varsin myönteiseen sävyyn romaanissaan Talismani (1825), varsinkin heidän päällikköään Saladinia. Sivilisaatioiden sodat ovat ikävä kyllä jatkuneet näihin päivän saakka...


Talismani, tarina ristiretkien ajoilta
(WSOY 1918)

Talismani julkaistiin WSOY:n sarjassa Suuria historiallisia romaaneja. Sarjaan kuuluivat mm. Kaksi kaupunkia, Ben-Hur, Kolme muskettisoturia, Quo vadis? jne.

9 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen blogi. Uusi tuttavuus mulle. Pitänee tutustua syvällisemmin jahka ehtii.

    VastaaPoista
  2. Lauri Pohjanpäältä on runo:

    SALADDIN

    Lepäs kuolevana teltassaan
    jo suuri Saladdin,
    joka taiston ja voiton hekkumaan
    vei joukot Allahin.

    Joka Egyptin löi ja Syyrian,
    oli sodassa voittamaton,
    jonka nimen ja sankarikunnian
    runo vie tarun loistohon.

    Lepäs kuolevana teltassaan
    jo suuri Saladdin
    ja taisteli viime taisteluaan
    yön katsoin tähtihin.

    Ja kun kalpeni tähdet, tullehen
    tuns hetkensä valtias,
    luo aseenkantajan murheisen
    käsi viittoi kalvakas.

    "Minä lähden; käärinliinani mun",
    soi ääni hiljaisin,
    "veli, hulmuamaan pane peitsees sun
    ja huuda leirihin.

    "Tämän kaikesta loistosta, voitoistaan
    ja aarteist' Egyptin,
    tämän yksin hautaan kerallaan
    vie suuri Saladdin!"

    VastaaPoista
  3. Hieno runo.

    Jotenkin nuo ristiretki-aiheiset romaanit olivat aikoinaan historiallinen heikko signaali sittemmin heränneestä orientalismista.

    VastaaPoista
  4. Tarkoitatko siis, että orientalismi olisi syntynyt vasta esim. Walter Scottin jälkeen? Kyllähän orientalismi oli kova sana jo 1700-luvulla, kun ilmestyi esim. Tuhannen ja yhden yön tarinoiden käännös englanniksi ja ranskaksi. Ja Walter Scottin aikalaisia oli esim. William Beckford, jonka mainio romaani Vathek on kuin suoraan Tuhannen ja yhden yön sivuilta repäisty. Ja eikös Edward Said sano, että orientalismi on ollut keskeinen tekijä länsimaisen minäkuvan muodostumisessa modernina aikana?

    Scottin kirjassa on tosi hieno kansi. Ei varmaan löydy signeerausta?

    VastaaPoista
  5. Kairo, tervetuloa lukijaksi!

    Blogin sivupaneelissa on sekä kuukausittainen arkisto että asiasanojen mukainen lajittelu.

    Luokkapilvi on sitten enemmänkin koriste kuin käyttökelpoinen työkalu.

    VastaaPoista
  6. Oho, Juri ehti laittaa jo kommentin väliin. Ja on jälleen kerran enemmän oikeassa kuin minä... oikein hyviä huomioita.

    Kannessa ei ollut signeerausta vaikka sellaista yritin tihrustaa. Tosin reunat olivat jo niin kuluneet, että se saattoi olla jo hinkkaatunut pois.

    VastaaPoista
  7. Onpa noista muutamista tehty amerikkalaisia spektaakkelielokuviakin.

    VastaaPoista
  8. Kansikuvan innoittajana on selvästi ollut skotlantilaisen John Pettien maalaus "The Vigil".

    VastaaPoista
  9. No, niinpäs onkin. Tai siis kyseessä näyttää suorastaan olevan yksityiskohta ko. maalauksesta.

    VastaaPoista

LinkWithin

Hae tästä blogista: