31. lokakuuta 2006

Google ja CIA

Keskeytämme normaalin lähetyksen tärkeän tiedoituksen vuoksi!

Entinen CIA:n työntekijä Robert Steele väittää Googlen auttavan tiedustelupalveluja kansallisen (kenen kansan?) turvallisuuden parantamiseksi (via Uutiset - MikroPC.net).

Siis... onko tämä yllätys jollekulle?

Bloggaajat ovat innoissaan, kuten aina salaliitoista - joka tällä kertaa voi hyvinkin olla totta...

Homeland Stupidity (pidän nimestä) kertoo kirjoittaneensa jutusta jo kahdeksan kuukautta sitten. Googlella on rahoitusyhteys mutkan kautta CIA:n (korkean teknologian yrityksiin riskisijoituksia tekevään) In-Q-Tel -yritykseen.

Internet syntyi sotilasteknologiasta. Onko Web 2.0 syntynyt tiedustelutekniikasta? Ei niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

Ensilumi (1951)

Ensilumi leijailee taivaalta kauniisti ja kepeästi... kuvassa. Ulkona sataa räntää.


Seura_49_1951, originally uploaded by lurker_again.

Kansi: Eila Kaustia

Suolaisia kirjailijoita

suolaisia kirjailijoita

sataa sataa ropisee aku ankan televisio
neekeri nuorena poikana kippari kalle
markus setä paskalle eläimellisiä taustakuvia
suomenhevonen sodassa kylmäsavuliha
margariini+kissa paasivaaran kissa
yläosattomat heteka oy
hyvää sanoi mustapartainen mies päivää
rivien välistä
triffidien päivä
*
maija mehiläinen tanssii tähtien kanssa
simo salminen hieno nimi
lasten runoja lasten runoja isälle
peppu lelu kirja
solifer speed kaari utrio casper kummitus
nukkumatti aivojumppa taide + mehiläinen
*
karhu viina 50-luvun ruoka aperita
batman kuvia baabelin torni
joka poika teloitus 1918 suvikultaan
belle hevonen myytävänä
*
musta pekka neekeri peli
työn orjat kuka sinä olet pirjo hassinen
hyvä kisu sisu visu misu sanat

---

Kiitos inspiraatiosta hakusanarunoon, SusuPetal. Yo. runon teksti on kerätty Googlen niistä hakusanoista, jotka ovat ohjanneet hakijan PopuLAARIin. Ja joku todellakin haki suolaisia kirjailijoita...

Mintella, Fazer (1951)

- Kukas teistä tietää, mikä Mintella on?
- Sen nyt tietää jokainen, että Mintella on Fazerin uusi karamelli!
- Niin on - se maistuu sokerille ja piparmintulle.
- Olen sitä syönyt minäkin - ja se on huisin hyvää!
- Mutta meidän äiti sanoo, että siinä on varmasti kermaakin!
- Voi, kun isä ostaisi minulle nimipäivälahjaksi Mintella-pussin!


Sanokaa Fazer kun haluatte hyvää

Lapsihahmot ovat tässä mainoksessa piirretty erityisen herkällä kynällä - toisin kuin Fazerin Tussin-pastilleja -mainoksessa.

30. lokakuuta 2006

Penalandian vanhat mustavalkoiset kuvat

Penalandian vanhat mustavalkoiset kuvat tarjoaa monokromaattista muistelua menneiltä vuosilta. Ennen vanhaan ihmisten ilmeet olivat erilaiset - teeskentelemättömät ja avoimet.

Motoristit

Penan vasta muutaman päivän ikäisessä blogissa kerrotaan myös vanhoista kameroista.

Poppoo - hymylukemisto n: o 1 (1943)


Poppoo - hymylukemisto ilmestyi viisi vuotta (1943-1948). Se oli hyvin korkeatasoinen julkaisu, ja peräti 52-sivuinen. Kirjoittajina olivat mm. Jahvetti, Armas J. Pulla (vääpeli Ryhmy -juttuja), Veikko Karumo, Valentin (E. Rislakki) ja Arijoutsi. Sota-aikana huumori kukki kovien olojen kustannuksella. Yllä oleva Erkki Tantun piirtämä kansi on lehden ensimmäisestä numerosta; lihakauppa on muuttunut halkokaupaksi. Kannen karikaatyyrimaiset hahmot olivat varmasti aikalaisille tuttuja, mutta eiköhän itse lihakauppiaana ole Oliver Hardy (Paksukainen).

"POPPOO" on nyt edessänne - eikä se muuta pyydä kuin hymyänne, sillä se on tehty hymyn takia - kun elämä on väliin niin paksu ja sakia.

"POPPOO" on tarkoitettu sotilaille ja siviileille - aivan kaikille, teille ja meille - mutta ei sentään niille, jotka eivät kaskua ymmärrä eivätkä pientä pilaa ja leikinlaskua. - Ei "Poppoo" ketään rienaa (ainakaan pahasti), ei se sillä tienaa, eikä se haukkumasanoja syydä, muttei liioin konnien ystävä olla pyydä.

"POPPOO" ilmestyy (toivottavasti) neljä kertaa vuodessa, mikä ilo onkaan postin sen tuodessa! Se maksaa irtonumerolta kaksikymppiä vaille kaksi - ja niin tuli elämä taas hauskemmaksi. Seuraava numero ilmestyy keväällä, toukokuussa, kun lehti on puussa.

Jos teillä olisi asiaa tännepäin, olisi osoite näin: Kaisaniemenkatu 6 A. 36. Toimitus ottaa vastaan mielipiteitä ja punoo mielellään uusia ystävyyssiteitä.

Keväällä siis jälleen tavataan ja "Poppoon" uusi numero avataan!

"Poppoon" toimitus

Toimittaja: Ensio Rislakki Kustantaja: Sotainvaliidien Veljesliiton tiedoitusjaosto

Kalastuskampanja käynnissä - Tanttu 1943
Copyright Erkki Tanttu 1943
Erkki Tanttu piirsi Poppooseen myös sarjakuvia, jotka tyylillisesti olivat kovin erilaisia kuin hänen Rymy-Eetunsa.

Herra_Pummi_1943
Kuka mahtaa olla Herran Pummin piirtäjä? Tätä on pohdittu myös Kvaakissa.

Poppoo ja monta muuta lehteä löytyivät kirjamessuilta... niistä lisää myöhemmin.

Munitus-Sampo (1950)

Turun muna harrasti kohdemainontaa vuonna 1950 Pellervo-lehdessä. Kana on niin onnellisen ja ylpeän näköinen pyöräyttämästään komeasta munasta...


Paras tulee aina halvimmaksi
Siksi kokeneiden kananhoitajien käyttämä rehu on
MUNITUS-SAMPO
Se on parasta - siis myös halvinta.
TURUN MUNA OY
Turku - Rehumylly ja sekoittamo

29. lokakuuta 2006

Helsingin kirjamessut 29.9.2006

Olen aivan surkea digikuvaaja, mutta tässä joitakin snapshotteja Helsingin kirjamessuilta, sunnuntailta 29. syyskuulta vuodelta 2006. Väkijoukot velloivat tuhatpäisinsä. Suomalaiset ovat lukijakansaa.

Kuvani ovat Creative Commons -lisenssin piirissä
(Nimi mainittava-Ei kaupalliseen käyttöön 2.0.)
Kirjamessut_yleiskuva_1

Yleisnäkymä - Tammen labyrinttilogo sopii hyvin tunnelmaan.

Mauri_Kunnas_2
Mauri Kunnas antaa nimmareita. Viikingit tulevat!

Jari_Tervo_3
"Ja nyt mies jota ei tarvitse esitellä: Jari Tervo!"
Jari: "Aina sanotaan noin ja sitten kuitenkin esitellään."

Hannu_Makela_4
Hannu Mäkelä kertoo kuinka Herra Huu syntyi lastenkutsuilla, koska vaimo sanoi keittöön lapsivieraita paenneelle miehelleen:
"Tee jotain!"
No, mies alkoi kertoa lapsille tarinaa...

Leena_Krohn_5
Leena Krohn tuli todenneeksi, että todellisuuden derationalisointia voidaan toteuttaa fantasian, unen ja mielikuvituksen kautta, jotta maailman voisi rationaalisesti ymmärtää, mielikuvitus auttaa havaitsemaan ja keräämään tietoa hypoteettisesta maailmasta, joka oikeastaan on virtuaalinen, keskushermoston metaforisen filtterin kautta. Silloin osaa myös suvaita muita kun ymmärtää muita. Allekirjoitan tämän.
Ks. Mehiläispaviljonki. Kertomus parvista (HS.fi -kirjat)

Sarah_Waters_6
Sarah Waters tuntuu elävän sekä nykyajassa että viktoriaaniselle aikakaudella. Tuloksena siitä syntyy kirjoja. Silmänkääntäjä on bestseller.

Kaari Utrio: Karjalan kruunu (1979)

Tumma miehen hahmo nousee niityltä kuin öinen usva, taivaalla paistattelee raskaana oleva kuu, naisen vaaleat kiharat levittäytyvät tummaan yöhön, uhkea avonainen rintamus kutsuu lukijaa...

Kaarina Ewartin kansi on yksi Utrion parhaista. Kirjan punatukkaista päähenkilöä (hän ei ole päässyt edes kanteen) käy sääliksi, kun hänen vartalonsa on kehittymätön mutta käly ja miehen jalkavaimo ovat uhkeamuotoisia, kuten kuvailevasta takakansitekstistä käy ilmi.


[Klikkaa kuva isommaksi Flickrissä]
Utrio_Karjalan_detail, originally uploaded by lurker_again.
Kansi: Kaarina Ewart

Romaanin alussa tapaamme Anna Elifintyttären - oppimattoman, ketunkasvoisen lapsinaisen, jolla on pitkä punainen tukka ja kehittymätön tytönvartalo. Anna on vasta rakennetun Hämeen linnan linnanpäällikön ainoa tytär. Lupaamalla mahtavat myötäjäiset isä saa hänet tyrkytetyksi vaimoksi rikkaaseen Haukan kauppiassukuun.

Siitä alkaa Annan nöyryytysten tie. Mies ei välitä hänestä vaan lähtee Tyrgils Knuutinpojan mukana valloitusretkelle kaukaiseen Karjalaan. Palatessaan hänellä on mukanaan uhkea jalkavaimo Fetinja, jolla on omat kunnianhimoiset suunnitelmansa. Anna joutuu myös läheltä seuraamaan kauniin ja uhkeamuotoisen kälynsä Beatrixin ja katolisen pappismiehen välistä tuhoavaa intohimoa.

Haukan suvun rajujen miesten ja katkerasti kärsineiden naisten sekä koko 1200-1300 -luvun vaihteen draamat kuohuvat aran ja kokemattoman Annan ympärillä. Valoisampi tulevaisuus odottaa häntä kuitenkin Karjalan karuilla kaskimailla.


BookPlus tietää kertoa kirjan Enkelit kuulevat kutsusi esittelyssä: "Kaarina Ewart on pitkän art director - ja taiteilijauransa aikana kuvittanut lukuisten kirjojen kansia, maalannut tuhansia suosittuja kukkatauluja sekä tehnyt piirroksia eri aikakauslehdille."

Ks. myös Kaari Utrio: Aatelisneito, porvaristyttö (1974)



28. lokakuuta 2006

Tulevaisuusikkuna

Heikot signaalit kirjoittaa:

"(...) eräs tulevaisuuden ammatti tulee olemaan Tulevaisuustoimittaja, jonka homma on huomattavasti samankaltaista kun allekirjoittaneen blogistin, paitsi että siitä saa muutakin palkkiota kuin pelkkää mielihyvää."

Blogissa on mukana kaavio, jossa tulevaisuustoimittaja jakaa visuaalisten signaaliensa virtaa työpaikalla mm. ruokalaan, hissiin ja vessaan tulevaisuusikkunan kautta. Tämä on niin upean "kreisi" visio, että se voisi jopa toimia. Pitäisikö puhua oman esimiehen kanssa tällaisen toimenkuvan perustamista? Blogin ylläpitäjä kertoo, että VTT:llä on innostuttu tästä innovaatiosta ja että hän on nyt tuottamassa sisältöä tulevaisuusikkunaan.

Onnea keksinnölle, toivoo Menneisyystoimittaja.

PS. Digger on tehnyt lisää "täydellisiä" LEGO Beatles-kansia Flickriin...
All my legoing...

Sandi Ilojen Saarilla (1944)


Edgar Wallacen Sandi-kirjat ovat ovat tyyliltään kuin Kiplingiä ja Haggardia ilman hienotunteisuuden rajoitteita. Näitä valkoisen miehen ylivoimaa ylistäviä kirjoja (vaikka on niissä ironiaa ja itsekritiikkiäkin) ei enää kukaan kehtaa kustantaa, eikä oikein lukeakaan. Mutta avoimuudessa nämä Wallacen kirjat pääsevät silti aika lähelle Pimeyden sydäntä, ja belgialaiset mainitaan huonossa valossa muutaman kerran. Hs.fi:n keskustelupalstalla muisteltiin, että Sasu Haapanen luki jaksoja näistä kirjoista radiossa. Vaikka nämä romaaneja ovatkin, en ihmettelisi ollenkaan, jos ne alunperin on julkaistu erillisinä tarinoina jossain lukemistolehdissä. Jokainen luku on kuin erillinen novelli. Ne kirjoitettiin 1910- ja 1920-luvuilla ja on ymmärrettävä aikakautensa kuvajaisena. Aivan samoin kuin lapsilla oli hassut pikkumustansa kuvakirjoissaan (ks. Helga Sjöstedt, Afrikan veitikoita, 1946), aikuisillakin oli viihteelliset karikatyyrimaiset versionsa "neekeriveijareista".



Sandi_Ilojen_saarella_1944, originally uploaded by lurker_again.

Teos kuuluu kuuluisan kirjailjan humorististen seikkailukirjojen ryhmään, josta G-sarjassa ovat aiemmin ilmestyneet "Sandi", "Luutnantti Romuluu", "Joen kansa" ja "Mies, joka ei nukkunut". Kuvaus tässä uudessa kirjassa on yhtä kursailemattoman reipasta ja hauskaa kuin aikaisemmissakin, joten lukija huvittuneena ja jännittyneenä seuraa vanhojen tuttujen, Sandersin, Hamiltonin, luutnantti Romuluun sekä Bosambon ja muiden alkuasukkaiden puuhailuja.

27. lokakuuta 2006

Lottatytto n:o 6-7 (1943)

Lottatyttö ilmestyi 1938-1944 (vuoteen -43 saakka nimellä Pikkulotta). Julkaisija oli Lotta Svärd Keskusjohtokunta. Toimitus ja konttori sijaitsivat osoitteessa Neitsytpolku 2 b A. Päätoimittaja oli Fanni Luukkonen.

Ao. Pohjanmaa-numero oli omistettu kunnioittavasti lotta-järjestön varatyttötyönjohtajalle (upea titteli!) rehtori Hilja Riipiselle hänen täyttäessään 60 vuotta 30.6.43.

Lottatytto_6-7_1943, originally uploaded by lurker_again.

Takannessa ilmestyi kotirintaman oloja kuvaava sarjakuva Mirja ja Marja. Tekijöiksi on merkitty Irmeli ja Hele. Avustajaluettelosta voi arvata, että toinen tekijä on Irmeli Viherjuuri (Veli Giovannin tytär). Kyseessä on siis varhainen suomalainen "naissarjakuva". Feminiini kädenjälki näkyy siinäkin, kuinka tarkkaan asusteet on kuvattu. Itse aihe on hyvin rankka ja piinaavan rehellinen, pommisuojassa istutaan ja pommituksen jälkeen lasten äiti on kateissa. Oikeassa alanurkassa on signeeraus, joka voisi olla HR. Lehden avustajiin kuului myös Hurja-Hilja eli Hilja Riipinen.

Mirja_ja_Marja_ruutu


Mirja_ja_Marja

Pupu-sarjakuva Ks. myös Olavi Vikainen: Korvikkeita (1945).

PS. PopuLAARIssa alkaa tästä lähtien ilmestyä pikkuisia digikiiltokuvia sinne tänne silloin tällöin. Niiden linkit voivat viedä ihan minne vain. Ihan vain huvin vuoksi.

HS.fi - Kirjat

www.hs.fi/kirjat on Helsingin Sanomien kirja-arvostelujen arkisto. Mielenkiintoisin ominaisuus on se, että lukijat voivat lisäksi myös itse arvostella kirjat.

Risto Isomäen tieteisromaani Sarasvatin hiekat oli aiheena PopuLAARIssa muutama päivä sitten, joten tein haun ja Hesarin arkistosta löytyi siitä arvostelu nimellä Se lämpenee sittenkin.

Artikkelin lopussa on linkki "Keskustelua aiheesta". Siitä pääsee lomakkeelle, jolle voi kirjoittaa oman tekstinsä (joka tarkistetaan ennen julkaisua); pakollisia tietoja ovat vain nimimerkki ja sähköpostiosoite. Laajensin hiukan omaa arvosteluani, tallensin sen ja nyt aamulla se on luettavissa otsikolla Maailmanlopun ennustaja. Hieno homma!

Ohessa kannattaa vilkaista myös Kirjat-blogia Älkää unohtako näitä, jonka missio on "Pelastaa unohduksesta kirjoja". Kannatan lämpimästi ajatusta.

26. lokakuuta 2006

Nakke Nakuttaja 12B (1957)

Nakke_Nakuttaja_12_B_1957, originally uploaded by lurker_again.
© Warner Bros.

Putte Possun nimipäivää eilen vietettiin, vierahaksi ystävät ja tutut kutsuttiin... kuvassa ihanaa pinkkiä pulleutta ja kesän kaipuuta. 1950-luvun Nakkeja löytää divareista parilla eurolla, saman ajan Akuista, ja varsinkin B-numeroista kuten tämä Nakkekin, saakin sitten pulittaa pitkän sentin.

Kannessa on hauska vihjaus siihen, että kohta Putte on ihan ilman rihmankiertämää.

Ks. Putte Possu (>> Wikipedia)

Miss Suomi, Hilkka Ruuska - Olva, ihosaippua (1951)

Miss Suomi (>>Wikipedia) vuodelta 1950, Hilkka Ruuska, mainostaa Olva-ihosaippuaa vuonna 1951. Heleähipiäinen Hilkka pääsi missiksi jo 17-vuotiaana.

Miss Suomi sanoo: "Olva-ihosaippua puhdistaa ihon pehmeäksi ja raikkaaksi".




Ihastuttavan tuoksuinen Olva kauneussaippua antaa iholle sen kaipaaman ravinnon... troopillisia kasvisöljyjä ja banaaneja, jotka elävöittävät ja nuorentavat herkkiä pintakudoksia.

OLVA IHOSAIPPUA - puhdistaa ihon pehmeästi.

Olva-saippua on brittiläistä perua; Illustrated London News mainosti vuonna 1924: "new British soap 'Olva' (Palm and Olive oil) 6d per tablet from Price's Soap Co." Suomalaisille palmu- ja oliiviöljyt taisivat olla hyvin vieraita vielä 50-luvullakin, joten ne muutettiin troopillisiksi kasvisöljyiksi ja banaaniksi.

Nykyään Miss Suomet eivät juurikaan enää mainosta mitään tuotteita vaan he pikemminkin itse ovat tuote, jota iltapäivälehdet "mainostavat" vuoden verran kunnes uusi missi saadaan kierrätykseen.

25. lokakuuta 2006

Dekkarit puhuttavat

Dekkareista keskusteleminen velloo blogeissa, poimin tähän muutaman kommentin.

Blogisisko kertoo Mikä salapoliisiromaaneissa kiehtoo? (1): "Salapoliisiromaanien lukijat ovat älykkäitä ja vaativat kirjalta paljon."

Virkanainen toteaa: "Dekkarien ja tv-sarjojen hahmot ympäristöineen saattavat aiheuttaa minulle kokemuksen todellisuudesta (...).

Kirjailijan häiriöklinikalla asiasta keskustellaan enemmänkin, Oi voi; Kirsti Ellillä voivottelee naisviihteen puolesta, joka on jäänyt dekkarien varjoon. "Kirjallisuuden tasa-arvojuna meni jo, eivätkä naiset taaskaan ehtineet mukaan."

Juha Haatajasta dekkareista tuli vanhanaikaisia. "(...)vanhoista dekkareista puuttuu on isoveli. Kukaan ei seulo teletunnistetietoja, selaa valvontavideoiden nauhoja, laita kännykköitä ja puhelimia kuunteluun tai piilota autoon gps-jäljittimiä. "

Dekkareista puhutaan ja niitä luetaan, silmätulehduksen uhallakin.

Vahvaa symboliikkaa kuvamuodossa...



PS. SusuPetal on Helsingin kaupunginosat haikailevat -kuvissaan päässyt kauas Jakomäkeen. Hänellä on esillä myös kuvia ennen I maailmansotaa rakennetuista linnoituksista, joista oli täälläkin juttua (Hakkapeliitta 1927).

Kaari Utrio: Vehkalahden neidot (1971)

Utrio_Vehkalahden_neidot, originally uploaded by lurker_again.
Kansi: Aimo Virtsalo

En ole aivan varma, saanko lisää vai karkotanko lukijoita esittelemällä näitä Utrion iki-ihania 1970-luvun kirjankansia. Yllä oleva kansi tuo jostain syystä mieleeni Boris Pasternakin Tohtori Zivagon elokuvaversion...

Vaaleakutriset sisarukset Margareeta ja Helleka kasvavat neidoiksi ritariajan Suomessa. Iloisen Viipurin linnansalien ja kauppahuoneiden vaiheilla rakkaus ja onni ojentaa kätensä heille kummallekin. Mutta naisen sydän on arvaamaton. Sokea, mieletön intohimo johtaa Hellekan pelottaviin kohtaloihin, kun taas velvollisuus pakottaa Margareetan tielle, jossa hänen elämänsä on alinomaa uhattuna. Sisarusten värikkäiden vaiheiden kehyksenä on 1400-luvun kuohuva elämä, vauraat aateliskartanot, luonnon kauneus ja kovuus, keskiajan omituiset uskomukset - kauas historiaamme jäänyt romantiikan ja julmuuksien aikakausi.

Mainittakoon nyt siis vielä, että kirjailija ei suinkaan yleensä itse kirjoita takakansitekstiä vaan joku anonyymiksi jäävä markkinointiosaston sanataiteilija. On jotensakin anakronista väittää, kuten tässä takakansitekstissä, että keskiaika olisi ollut muka romantiikan aikakausi. En usko, että Utrio itse olisi koskaan sellaista kirjoittanut.

PS. Sallan lukupäiväkirjassa on aiheena Kaari Utrio: Porvarin morsian.

24. lokakuuta 2006

Risto Isomäki, Sarasvatin hiekkaa (2005)

Risto Isomäki on ennustaja, vaikka moni häntä tieto- ja romaanikirjailijana pitääkin. Tai oikeastaan hän luo kuvia todennäköisistä skenaarioista ja kertoo yksityiskohtaisen laajalti niiden vaikutuksista ja seurauksista.


Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Risto Isomäen lähitulevaisuuteen sijoittuva Sarasvatin hiekkaa on episodimainen romaani tapahtumista, jotka kaikki antavat vihjeen siitä mitä on tulossa: Grönlannin jäätikön romahduksesta syntyvästä megatsunamista. Minua hätkähdytti kohta, jossa melkein-maailmanlopun jälkeen erään selviytyjän kirjahyllystä löytyvät ne kaikkein hyödyllisimmät kirjat, mm. Pellervo-lehden vuosikerta 1906 ja Kanalan rakentaminen. Tuota noin, jos pahin sattuu, niin laitan kutsun tänne blogiin, pieni kirjastoni voi olla käyttökelpoinen - havainnolliset sarjakuvat siitä, kuinka esiteollisessa yhteisössä tehtiin heinää voivat olla hyvinkin hyödyllisiä.

Isomäkeä moititaan usein ohuesta henkilökuvauksesta. Itse olen vähän toista mieltä. Ihminen vain kuvataan vähäpätöiseksi olennoksi, jonka tunteilla ja mielipiteillä on kovin vähän jakoa universumin temmellyksissä. Samalla he ovat kirjailijan puhetorvia, joiden suun kautta kerrotaan tärkeitä asioita kuten että ydinvoimaloiden rakentaminen rannikoille on todella typerää. Ja kyllä jotkut tutkijat todellakin puhuvat niin asiapitoisesti. Isomäen kirjat tuovat mieleeni Wyndhamin teokset (Triffidien kapina), joissa niissäkin ihmiskunnan toimet saavat aikaa maailmanlaajuisen katastrofin.

Lue ja kuuntele: Kasvihuoneilmiö on jo karannut ja Vieraan valinta: Tulevaisuuden ennustaminen on totisen vaikeaa työtä (Yle Radiosoitin)

English Summary: Risto Isomäki is Finnish science ficton writer. His novel Sarasvatin hiekkaa (The Sands of Sarasvati) is an ecothriller about the flood of biblical and mythical proportions, quite literally. Isomäki is also very active activist in the environmental movement and accordingly majority of Risto’s published work is academic research and reports in this particular field.

23. lokakuuta 2006

Aatu saa silmätulehduksen (1958)

TV1:n Voimala päättyi juuri äsken. Ohjelmassa keskusteltiin varsinkin Pirjo Hassisen suulla dekkarien haitallisuudesta, ei niinkään lukijoille vaan paremmalle kirjallisuudelle. Toki lukijoitakin toruttiin eettisestä laiskuudesta kun lukevat huonoa viihdekirjallisuutta.

Huoli ei ole uusi. Tässä on 1950-luvun lopulta sarjakuvanäyte Lasten Kuvalehdestä, joka kasvatti lapsia synnintuntoon (kuten Tenavat-viestissä jo kerroinkin). Aatu-poika tekee syntiä: lukee seikkailuromaaneja, ja varoituksista huolimatta joskus yökaudet. Taivaassa petytään Aatuun ja Jumala rankaisee häntä silmätulehduksella. Ks. myös Uskallatko sinä olla protenstantti? (1969).

Aatu_detail

Varoituksista huolimatta hän lukee joskus yökaudet. Ja siitäpä seuraa vaikea silmätulehdus. Se tulee niin pahaksi, ettei läksyjenkään lukemisesta enää tule mitään. Lappu silmällä ja sydän kurjana Aatu kirjoittaa: "Silmäni ovat niin kipeät, etten voi lukea mitään. Tämä on Jumalan rangaistus minulle, kun olen lukenut kurjia romaaneja. Armahda minua." Syntiseksi Aatu nyt tuntee itsensä. Ei osaa enää lupauksiakaan antaa. Armoa vain odottaa.
(Lasten Kuvalehti n:o 4/1958)

Kirjailija Pirjo Hassinen ja dekkarin rappio (Yle Radiosoitin).

Teräsmiehen poika ja Baabelin torni (1965)

Teräspoika-tarinassa Terässankareiden Itsemurharyhmä kuvataan THROON-planeettaa, jolla on vain yksi jättiläiskaupunki jossa kaikki asuvat. Throonilaiset ovat äärimmäisen itseriittoisia ja vihaavat koko maailmankaikkeutta käsittämättömässä omahyväisyydessään.

Maan asukkaiden olisi varmasti käynyt samoin, ellei Jumala olisi pistänyt loppua koko projektille kielten sekoittamisella. Alla on ruutu Curt Swanin piirtämästä Terasmiehen pojasta 1/1965 ja Allain Manneson Mallet'n Baabelin torni 1600-luvulta rinnakkain, verratkaa. Yhtäläisyydet ovat ilmiselvät.


Teräsmiehen pojatkin ovat syvällistä luettavaa, kun sen oikein oivaltaa...

1. Moos.11:1-95. Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, 6. ja sanoi: "Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. 7. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta."

ASKO ETAPP -järjestelmä (1964)

Vanhoissa mainoksissa pistää usein silmään se, kuinka asiallisia ne olivat. Toki hehkeitä neitosia on aina käytetty myymään melkein mitä vain, mutta kovin vaikeata olisi kuvitella ao. kaltaista "mannekiinia" nykyaikana. Omanlaisen tyylinsä luo tietenkin myös se, että mainos teitittelee sen lukijaa. Tällaisia ne toimistot olivat ennen atk-järjestelmiä...

Kaapisto kuuluu johtajan selän taakse,
mutta sieltä Te ette sitä voi nähdä.
kun
kalustatte
ihmiselle
joka tietää
markkinoista
yhtä
ja toista


Asko_detail, originally uploaded by lurker_again.
VIRKAMIES TUOTTAVASSA TYÖSSÄ...

ASKO ETAPP-JÄRJESTELMÄ JOUSTAA TILOJEN JA TARKOITUSTEN MUKAAN
ETAPP-suunnitelma markkinointijohtajan työympäristöksi:
(Kaapisto kuuluu johtajan selänt taakse, mutta sieltä Te ette sitä voi nähdä.)

1. Myyntitilastot ja raportit 2. Tutkimukset ja kilpailijat 3. Lomakelaatikot 4. Edustajakortistot sekä koulutusmateriaali 5. Päivän harmeja lieventäviä asioita 6. Riippukansioissa tuotekohtaiset mainossuunnitelmat 7. Kirjoitusvälineet ja käsittelemätön rästiposti 8. Sisäiset puhelinluettelot 9. Käsittelyvaiheessa olevien asioiden neuvottelumuistiot ja PM:t

Tälle järjestelmälle on kehitetty suuri idea: miltei rajaton muuntelu- ja jatkomahdollisuus. Jokainen toimihenkilö saa työnsä erikoisvaatimuksia palvelevan ympäristön ja kuitenkin yleisvaikutelma on rauhallisen yhdenmukainen. Paitsi itse kalusteita, voitte muunnella myös laatikostoja tarpeen mukaan.

ASKO ETAPP-järjestelmä on kehitetty Ruotsissa, missä toimistorationalisointi on erittäin pitkällä. Suomessa ETAPP-konttorikalusteita valmistaa ASKO. Askon myymälöistä saate lisätietoja sekä esittelylehtisen.

Valmistaja: ASKON TEHTAAT OY


22. lokakuuta 2006

Menneisyysvisioita


Lueskellessani Kari A. Hintikan Matrixx2.01-blogia, jossa kirjoitettiin hyvin ja asiansa tuntevasti heikoista signaaleista ja tulevaisuusvisioista, tajusin että oma blogini on sen täydellinen vastakohta.

Itse yritän löytää heikentyneitä signaaleja, joiden häivekuvia yritän epätoivoisesti vahventaa sen verran että saisin ne PopuLAARIssa näkyviin tasoskannerini kautta.

Ensimmäisessä viestissäni asetin visiokseni sen, että esittelisin ajan unohtamia kuvia ja yrittäisin keksiä kuinka eilinen on läsnä tässä päivässä. Joskus lienen siinä onnistunutkin, joskus en.

Erityisesti innostun silloin, kun korkea- ja matalakulttuuri sekoittuvat. Nostalgia on sekin vahva tunne; lapsuuden maut ovat jääneet monen mieleen, limonadit ja makeiset. Toivoisin, että tämä blogi olisi kuin View-Master jolla voi kurkistaa menneseen: menneisyysvisio.

Mutta aina joskus jotakin vain huvin vuoksi:

© King Features, Frederick Burr Opper

Kaari Utrio: Aatelisneito, porvaristyttö (1974)


Utrio_Aatelisneito_detail, tallentanut  Lurker_again.
Kuva: Aimo Virtasalo
[Klikkaa kuva isommaksi]
Ursula ja Margareta keskiaikaisissa bondage-asuissaan.

Yleisön pyynnöstä (tahi vastaväitteistä huolimatta) saamme jälleen kerran nautti Kaarin tuotannon kansikuvasta ja lieveteksteistä, tällä kertaa on vuorossa Aatelisneito, porvaristyttö (Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1974). 

Mustakutrinen, liekkisilmäinen Ursula Niklaantytär oli Suomen häikäilemättömän uskonpuhdistajan Pietari Särkilahden sisar. Hän oli perinyt isänsä "Kiukku-Nikun" - Turun kaupungin pelätyn pormestarin - kiihkeän luonteenlaadun ja suorasukaiset halut.

Omapäisyydessään hän ajautui avioliittoon saksalaisen porvarin Staffan Welcherin kanssa, jolle ehti synnyttää kolme lasta ennen miehen kuolemaa. Leskeksi jäätyään Ursula muutti takaisin isänsä taloon ja tutustui kummitätinsä veljeen, aateliseen Jan Klaunpoikaan, joka pyysi häntä vaimokseen. Ursulan levoton veri oli kuitenkin syttynyt syntisesti kuolleen miehensä vanhimpaan poikaan ja hän järjestytti isänsä avulla avioliiton tämän pennittömän raakimuksen kanssa. Ursula sai katkerasti kokea, että ylpeinkin keskiajan nainen on miehensä omaisuutta, hän näki lapsineen nälkää, koki nöyryytyksiä ja sai kuritusta, jos vain mies niin tahtoi.

Omituisten sattumusten kautta suomalaisen Ursulan vaiheet koskettavat kuningas Kustaa Vaasan sisaren, lempeän Margareta Vaasan kohtaloa. Kummankin nuoren naisen, porvaristytön ja vallasnaisen osaksi tulee rakkaus, joka on ongelmallinen ja pelottava. Siinä, missä tulinen Ursula taistelee naaraspantterin tavoin omastaan ja lastensa onnesta, käyttelee ylhäinen Margareeta pehmeää, mutta peräänantamatonta tahdonlujuutta.

Ursulan ja Margareetan myrskyisen elämän taustana ovat Ruotsin ja Suomen linnat ja kartanot, Turku, Rauma ja Viipuri, Kustaa Vaasan valtataistelut sekä uskonpuhdistuksen suuri murros.

Keskeisenä kirjassa, kuten Kaari Utrion kaikissa aikaisemmissakin romaaneissa, ovat naisen elämä ja ongelmat piittaamattoman kovaotteisessa miesten maailmassa.

Ks. myös Kartanonherra ja kaunis Kirstin (1500-luku) ja Rakas Henrietta (1977)

Technorati tags: , ,

21. lokakuuta 2006

Lego, aikuisten lelu

Meidän poika leikkii mielellään LEGO-palikoiden kanssa, ja minäkin.

Jossakin tutkimuksessa saatiin selville (vähemmän yllättävästi), että LEGO on aikuisten suosituin lelu. On olemassa jopa ryhmä, tai liike, nimeltä AFOL (Adult Fans of Lego) ja kansainvälinen verkosto LUGNET (LEGO Users Group Network).

Jotkut LEGO-blogit ovat viimeisen päälle asiantuntevia alallaan, kuten tämä Lego Mindstorms NXT Forum joka keskittyy ohjelmoitaviin legorobotteihin.

 
LEGO IT BE (minifig)

Sitten on vielä tämäkin, vakavaa leikkiä: LEGO SERIOUS PLAY. Tämän projektin avulla yritetään luovan rakentamisen kautta löytämään kätketyt tunteet ja löytää metaforien kautta uusia näkemyksiä.

LEGO Systems A/S on käynyt Suomessa oikeutta Biltemaa vastaan, joka on kaupannut "valeleegoja".


A Hard Days Lego (Digger...)

Kuvituksena on Flickristä löytyneitä Beatles-kansia LEGO-versioina.

Technorati tags:

Shell Scott - Kuka sinä olet? (1962)

Richard S. Prather hakkaa koska tahansa ilmat pihalle Mickey Spillanesta! Ja nauraa päälle...Lovely Malice -blogissa pohditaan, kuinka Shell Scott oli seksistinen sika, mutta hän loppujen lopuksi kohteli naisia aika hyvin.

Prather_Kuka_sina_olet

Kukä sinä olet (Everybody had a gun), Ilvessarja 17, Vaasa Oy 1962

KUKA SINÄ OLET?
Richard S. Prather

Taistelu vallasta, alamaailman herruudesta on säälimätön. Huipulla on tilaa vain yhdellä. Oliko ratkaisu lopulta rakastavan naisen käsissä. Nainen rakastaa kiihkeästi ja itsekkäästi, omaansa hän ei luovuta kenelläkään, kaikkein vähiten toiselle naiselle. - Kymmenen vuoden ajan olen laskenut heidät kaikki. Kohta hän väsyy teihinkin. Mutta hän pitää minut, kuuletteko, minut. Minä olen ainoa jota hän rakastaa.

Hän keskeytti puheensa huohottaen, tuijottaen edelleen Kittyyn. Hänen povensa kohoili kiivaasti ja hänen kurkustaan pääsi sarja eläimellisiä ääniä.

SHELL SCOTT -kirjoja myyty USA:ssa yli 25 milj. kpl



Flickr.comista löytyy melkein yhtä hienoja kansikuvia kuin yllä:

Shell ScottThe Wailing Frail

English summary: Richard S. Prather was so much superior to Mickey Spillane, and funnier - and the cover art was not that bad either, spanking including! Above is the Finnish edition's cover of Everybody had a gun. 

20. lokakuuta 2006

Letraset siirtokuvat (1970)

LETRASET-siirtokuvat olivat aikansa interaktiivista viihdettä lapsille. Alussa taustakuvat olivat todella isoja, jopa puoli metriä leveitä, kuten alla mainostekstissä kerrotaan. Sitten ne pienenivät lopulta postikortin kokoisiksi... Mainos on vuodelta 1970 Koululainen-lehdestä.



tytöt ja pojat
sommitelkaa itse
kaikkien aikojen

jännittävin seikkailu
letraset siirtokuvilla

Nyt saat kaupasta huippukivoja LETRASET SIIRTOKUVIA. Niistä voit sommitella kauniille monivärisille taustakuville jännittäviä kuvaseikkailuja oman mielesi mukaan. Kuva-aiheissa on valinnan varaa: tiikerinmetsästys, sirkus, Afrikan eläimiä, avaruusseikkailu uhkaava meteori, ilmataistelu, viikingit sotaretkellä, ritariturnajaiset, ritarilinnan elämää 1500-luvulla, merirosvoseikkailu, merenalainen kaupunki, talviurheilu ja raivauskoneita.
Kussakin sarjassa on kymmeniä kuvia ja noin ½ metria leveä monivärinen taustakuva.

Kuvasarjan ohjehinta 1:50. Paperi-, kirja- ja lelukaupoista.

Lasten runoja, Pääskynen-lehti (1916)

Nämä runot lapset ovat lähettäneet lastenlehti Pääskyseen vuonna 1916. Saakoot nämä runot taas uuden elämän, ainakin hetkiseksi. Ja kuinka kävi Pikku Pekan, saiko hän maailmalta kultamarkkoja äidilleen?


Pikku Pekan laulu äidille

Kun minä vartun vanhemmaksi,
lähden mä maailmalle.
Paljonhan mahtuu pellavapäitä
tuon sinisen taivaan alle.

Siellä mä sitten äidilleni
kultamarkkoja kaivan.
Kultamarkat ja silkkikaavut
saa minun äitini aivan.

Lammen Laine


Haudalla...

Nyt sammui silmäs kirkas
jo uneen ijäiseen.
Nyt jätit kaikki virkas
ja pääsit taivaaseen.
Mutt' muistosi nyt elää
ain' sydämissämme.
Siks' kunnes kaikki kerran
taivaassa kohtaamme.

Kipuna


Metsässä

Minä metsän polkuja kävelen
taas yksin unelmoiden.
Kuu kulkee kujia kullaten
ja honkia hopeoiden.

Taas kuulen kuin hymniä hiljaista,
jota salojen kannel soittaa,
se kuutamokulkijan tenhoaa,
ja mieleni valtaa ja voittaa.

Minä kuljen metsien helmoihin,
jossa hämärän hunnut väikkyy,
lumi himmeän hohdon vallassa on
ja kuutamon kullassa säikkyy.

Tääällä kulkee kuin salainen tenhotar,
joka herättää haaveet kummat,
täällä metsäinen tunnelma tenhoaa,
täällä leikkii varjot tummat.

Kotipääsky

19. lokakuuta 2006

Blogeja populaarista kiinnostuneille

Lukekaa nyt vaikka näitä välillä...

CATHARINA'S JOURNAL
Englannin kielinen mutta suomalainen, akateeminen mutta mielenkiintoinen.

My narrow universe
Nuorisokulttuuria ja henk. koht. näkökulmaa, mutta kivasti.

Domino
Anzi tykkää katsella telkkaria mutta on silti selvästi hyvä ihminen.

saitti.org
Teknologista viihdettä ja viihteellistä teknologiaa - ja kaveri osaa kirjoittaa sillai rennosti.

Julkaisemattomia
Blogin nimi on mahdottoman hyvä! C-kasetti -juttu on tosi hyvä. Varsinkin se kohta, missä sanotaan että c-kasetti on muistamiseen liittyvä elementti. Itselläni oli nuorena poikana avokelanauhuri, jonka yli tunnin mittaiselle nauhalle äänittelin milloin mitäkin musiikkia radiosta, mikrofonilla. Kappaleet usein katkeilivat, loppuivat kesken ja yhdistyivät johonkin toiseen kappaleeseen. Vieläkin kun kuulen radiosta tai muualta noita niin tuttuja esityksiä, muistan että tästä kohtaa biisi katkesi ja alkoi toinen.


PopuLAARI - arvokas ja asiallinen kulttuuriareena.

Hornblowerin seikkailut (1998 – 2003)

Hornblowerin seikkailut on C. S. Foresterin (>> Wikipedia) kirjoihin perustuva perinteikäs 12-osainen englantilainen meriseikkailusarja. Suomessa sarjaa esittää FST5 torstaisin kello 20:20, tänä iltana (19.10.) on kapinaa ilmassa, siis laivalla. Ilta jatkuu FST:llä Minä, Claudiuksen merkeissä, jota onkin mukava vertailla uuteen Rooma-sarjaan. Luulin katselevani Sub TV:tä ja Yle Teemaa digiboksin ostettuani, mutta totta puhuen tämän toisen kotimaisen edustama ohjelmisto on vienyt voiton. Ja olettehan muistaneet katsella FST:ltä myös Nero Wolfea...

Hornblower (TV series) >> Wikipedia

18. lokakuuta 2006

Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti

Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti ylläpitää kelpo sivustoa, jonka kokoelmatietokanta on haettavissa selaimen kautta. Kannattaa huomata myös Kolmen tähden haku, josta löytää yksittäisestä käyttäjästä mielenkiintoista tietoa (joistakin enemmän kuten Maija Karmasta, joistakin vähemmän kuten Simo Penttilästä). Niilo Tahkolahdesta löytyy tietokannasta paljonkin osumia, mutta Wan-King jää löytymättä. Poikakirjoissa tuntuu olevan muutenkin enemmän aukkoja, Simo Penttilän Punavyötkin puuttuvat.

---

The Finnish Institute for Children's Literature has an excellent collection of Finnish children's books. You can now search the collection via browser. Below is a Finnish juvenile called "Wan-King, The Master of His Mind". This particular title has always struck me as really juvenile.


Poikien sininen sarja 16. Kansankirja 1947
Kansi: Ami Hauhio

Technorati tags: ,

KirJa

[Tämä teksti on kiertänyt internetissä monella eri sivulla ja blogilla. Minusta se on niin tärkeä, että katson välttämättömäksi suomentaa sen välittömästi jotta täälläkin voidaan alkaa tästä innovaatiosta vihdoinkin keskustella. Olen vakaasti sitä mieltä, ettei Suomella kerta kaikkiaan ole varaa pudota kelkasta kaikkien näiden teknologiainnovaatioiden suhteen. Näen tässä paljon mahdollisuuksia!]

KirJa (käyttäjä_intuitiivinen_rajapinta_&_jakelualusta) on suorastaan käänteentekevä tekninen läpimurto; ei johtoja, ei mikropiirejä, ei akkuja - se toimii ilman kytkentöjä ja on heti välittömästi käyttövalmis. Sitä on niin helppo operoida, että pieni lapsikin sen osaa!

Koska KirJa on hyvin kompakti ja kulkee helposti mukana, sitä voi käyttää missä tahansa, vaikkapa nojatuolissa takan ääressä istuen; silti sen kapasiteetti tietomäärältään on yhtä hyvä kuin CD-levyn. Käyttömahdollisuudet ovat valtavat myös niissä osissa maailmaa, joissa infrastruktuuri (tieto- ja sähköverkot) on vielä kehittymätöntä.

Ja näin se toimii: KirJa käsittää kasvikuiduista puristetuille (peräkkäislukusarjalla numeroiduille) levyille tehtyjä ns. lehtiä, joista jokaisella voi olla tuhansien bittien verran informaatiota. KPT (kaksipuoliteknologia) antaa valmistajalle mahdollisuuden käyttää lehden molemmat puolet, joita sanotaan "sivuiksi". Näin tiedon määrä voidaan helposti kaksinkertaistaa ja kulut puolittaa. Jokainen sivu voidaan (vaiheittain etenevällä) suorasaannilla skannata käyttäjän retinan aistinsoluille optisesti niin että informaatio siirtyy kognitiivisella menetelmällä aivoihin. Lehtiä voidaan kääntää vain sormiulokkeella sipaisemalla.

KirJassa ei koskaan ole käyttökatkoksia eikä se myöskään tarvitse uudelleen käynnistystä. Selailu-ominaisuus mahdollistaa minkä tahansa sivun haun, samoin käyttäjä voi siirtyä eteen- tai taaksepäin halunsa mukaan. Lisävarusteena saatavan KirJanmerkki-modulin ominaisuutena on, että käyttäjä voi avata KirJan juuri siltä kohtaa johon käyttäjätoiminto viime käyttökerralla päättyi (vaikka kirja olisikin ollut suljettuna!). KirJanmerkki noudattaa yleistä standardia, joten sitä voidaan käyttää kaikkien valmistajien KirJoissa.

KirJaan voidaan tallentaa sivuille (erilliseen marginalia-tilaan) myös henkilökohtaisia kommentteja optionaalisella ohjelmointityökalulla "Kohdistettu ylimääräinen nimiöintiälylaite" (K.Y.N.Ä.).

Kannettavaa, kestävää ja edullista KirJaa pidetään merkittävänä uudenlaisen sisällöntuotannon alustana, jonka suosio näyttää jo nyt niin varmalta että hyvin monet ovat jo alkaneet luoda sille sisältöä. Riski-investoijat ovat avanneet lompakkonsa tämän ilmiön edessä. Hyvällä syyllä voimme odottaa, että erilaisia KirJa-tuotteita alkaa suorastaan tulvia markkinoille.

Lasten Maailma n:o 9 (1954)

English summary: Maija Karma (1914-1999) was one of the most prolific artists illustrating childrens' books and magazines in Finland. Here is a wonderful portrayal of a amorous tryst under the mushroom's cap on a rainy day.

Lasten_Maailma_syyskuu_1954, tallentanut lurker_again.
Copyright Maija Karma, Lasten maailma 1954

Aina kun en keksi mitään kirjoitettavaa PopuLAARIin, kaivan esiin jonkun mukavan Lasten maailma -lehden kansikuvan - yleensä Maija Karmalta. Niin nytkin. Tämä kuva sopii sitä paitsi vuodenaikaankin: sadetta, sieniä ja laimeita iskuyrityksiä. Heinäsirkan "maailmanmiehen" ilme on aivan mainio...


Iskuyritys

LinkWithin

Hae tästä blogista: