31. toukokuuta 2006

Pupu, Kili ja Possu: Lomapäivä (1942)

Pupu, Kili ja Possu (WSOY 1942) on yksi suosituimmista suomalaisista sarjakuvajulkaisuista kautta aikojen. Siitä otettiin lukuisia uusintapainoksia.

Olavi Vikainen teki hienoa värisarjakuvaa jo 1940-luvulla (osa sivuista on mustavalkoisia). Tässä albumissa Vikaisen viiva on vielä hiukan ilmeetöntä ja epävarmaa (varsinkin kansikuva, mahtaako olla taiteilijan itsensä ollenkaan?), mutta tuottelias Vikainen hioi vuosien myötä tyylinsä hyvin ilmeikkääksi ja sujuvaksi. [Kts. myös Peni ja Pikinokka-Piski.]


Possu on ehdottomasti kolmikon hauskin hahmo - ja taatusti pyörein!


Tänään alkavat lomat monissa kouluissa, mutta joskus irtiotto on vaikeaa. Näin kävi Possulle:
1. Possusta on aina somaa,
koulusta kun saadaan lomaa.
2. Koulutyöt kun taakse jäivät,
loikoa voi kaikki päivät.
3. Possu nukkuu senpä tähden
- koulutyöstä unta nähden.
4. Täysi syy on epäillä,
saiko Possu lepäillä.


HAUSKAA KESÄLOMAA KAIKILLE KOULULAISILLE!

Nopein ase tappaa (1968), Colt Peacemaker

Marshall Groverin Lännen-sarjassa (Lännenteksti ei tästä kovene!) julkaistu (4/1968) Nopein ase tappaa (Best Gun Wins) kertoo siitä, kuinka Colt Peacemaker valloitti Villin lännen. Tarinan sankari kertoo:

"Näitä on ollut myynnissä vasta vähän aikaa", Garth jatkoi. "Lataus on nopeampi kuin nallihattuaseilla. Patruunat ovat täydelliset. Niitä pidetään vyölokeroissa. Tämä ase toimii nopeammin ja herkemmin kuin mikään muu, mitä olen kokeillut, ja onhan niitä tullut käsiteltyä kaikenlaisia - Dragooneja, Remingtoneja, armeijan ja laivaston malleja, isoja Walkereja, ja vieläpä Pattersonia tai paria. (...) Matkustaessani tänne Montanasta näin monen miehen ostavan Peacemakerin. Eikä lainvartijoiden ja karjamiesten, vaan pelureiden ja kulkumiestenkin. Kaikenlaisten heppujen. Minulla on sellainen aavistus, että Peacemakerista tulee vielä joka miehen ase."



Kannen kovasti vanhanaikaisella konnalla on vielä selvästi käytössään Coltin "laivastomalli" 1851 (Navy Model). Lännen mytologiassa ase on kuuluisa varsinkin siitä, että se oli Wild Bill Hickockin mieliase. Deadwoodissa Bill taisi jo käyttää uudempaa mallia...

Erinomainen linkki hakea Villin lännen aseita on Navy Arms.

30. toukokuuta 2006

Mikki Hiiri -suklaalevyt (1938)

Suomessa sai ostaa Mikki-hiiri suklaalevyjä (SOK) 1930-luvun lopulla. Mainoksessa viitataan Mikin Suomen seikkailuihin. Piirrettiinkö Mikkiä Suomessa tuolloin edes näin mainosmielessä? Taitavat olla suklaat jo paremmissa suissa...


HYVÄT YSTÄVYKSET

Lapset ovat suureksi ilokseen tavanneet ystävänsä Mikki-hiiren Suomea samoilemasta. Hänen täällä kokemiinsa seikkailuihin voi jokainen tutustua ostamalla
SOK:n MIKKI-HIIRI
suklaalevyjä

Myytävänä S.O.K:n jäsenosuuskaupoissa.

Elmeri ja puhuva peppu

Hauskoja sarjakuvaruutuja...

Elmerin pehva puhetuulella! Rentoutunut hetki riippumatossa!

Nakke 47/1967

Tapahtuneeseen on luonnollinen (?) selitys. Repe on piilossa Elmerin ahterissa.

29. toukokuuta 2006

Richard S. Prather

Richard S. Prather on löysäksikeitetyn dekkarin mestari. Hänen Shell Scott -kirjansa ovat sanankäytön ironisia "mestariteoksia", mickeyspillannea tivolin hassuttelupeilien kautta katsottuna.

Alla on Verkko kiristyy (Ilvessarja 24, Vaasa Oy 1962) -romaanin värikäs kansi. Takakannen häkkyrän läpi sojottava pistooli antaa oikein hyvän kuvan sisällöstä... Shell Scott toimii.

Elämässä - varsinkin kauniin naisen elämässä - on tilanteita, jotka eivät kaipaa todistajia. Shell Scott tunsi paitsi ihailua myös kuvottavaa tunnetta sydänalassaan pitäessään valokuvia kädessään.

Nousin seisomaan juomalasi yhä kädessäni.
- Mitä tarkoitat, kysyin.
- Älä koeta vetää asettasi esiin, Shell, hän sanoi. Tähtään suoraan vatsaasi.
Shell Scott on nykyään hyvin suosittu entistä sähköisemmässä muodossa.

Linkkejä: Richard S. Prather / Shell Scott Home on the Web, Shell Scott

26. toukokuuta 2006

Koululainen 5/1970

Koululaisen kansikuvista näkee hyvin aikojen kulun. Pikkuneidit esittelevät uusinta muotia vuonna 1970. Mitä ihmettä nuo pojat taustalla oikein nauravat...


Kannen tekijä on Heljä Lassila, joka vastasi Koululaisen kansitaiteesta Heljä Lahtisen jälkeen. Heljät olivat tyyliltään hyvin samanlaiset ja molemmat saivat Rudolf Koivu -palkinnon (Lahtinen 1957 ja Lassila 1975).

Takakannessa oli tuohon aikaan aina hauska kuvia ja tekstiä sekoittava pikku kertomus.

Linkkejä: Kvaak - Koululainen

25. toukokuuta 2006

Mikko Tarmokas seikkailee jälleen

Mikko ja Possu ratsastavat taas Nuorten Pellervon sivuilta PopuLAARIiin! Ja lopussa on kaikille lukijoillemme oppia siitä, millaisia ovat hyvät siemenperunat. Peruna on puoli leipää!
Eräänä helmikuun aamuna odottivat Sodankylässä sisarukset Toivo ja Helmi postinkantajaa, joka toisi heille "Nuorten Pellervon". Postinkantaja tulikin, mutta juuri sisarusten edessä hänen jalkansa luiskahti ja postinkantaja kaatui.



"Siemenperunoiden pitää olla tasasuuria, terveitä, säännöllisiä, keskikokoisia tai vähän suurempia. - Ja ne ovat laitettavat valoisaan paikkaan itämään ohuen kerrokseen. - Ja muistakaa, että väkilannoitteet on ostettava ajoissa!" - Näin opasti Mikko uusia kerholaisia perunoita valitsemaan. - Itämiseen kelvottomat perunat sai Possu popsia suuhunsa.
Copyright Hj. Löfving, Pellervo-seura 1929

Katkaistu nuoli -jatkotarina (1952)

Katkaistu nuoli (Broken Arrow) ilmestyi kaksiosaisena jatkokertomuksena Lukemista Kaikille -lehdessä (3-4/1952). Näitä leffatarinoita julkaistiin lehdessä muitakin.

Katkaistu nuoli esitettiin Suomessa kuukauden westerninä lokakuussa 1995. Se ei ole koskaan noussut varsinaisen klassikon asemaan (vai onko?), mutta elinvoimainen ja merkityksellinen länkkäri se silti on.


Vetäisin esiin pistoolini, mutta rotkon pohjalla olimme suojattomia...

24. toukokuuta 2006

Mikko Tarmokas (Nuorten Pellervo 1929)

Nuorten Pellervo (Pellervo-seura, 1925-1940) oli maaseudun lapsille suunnattu lehti, joka hauskalla tavalla "viljeli" ohjeita ja evästystä elämän "saralle". Yksi keino oli sarjakuva; hauskin ja tunnetuin oli Hjalmar Löfvingin Mikko Tarmokas (kts. myös Olli Pirteä ja Jussi Metkanen, Pörröpää-Iivari).

Hyvin toimeliaalla Mikolla oli aina mukanaan neuvokas ja tarmokas Possu. Seikkailujensa ohella he innostivat maaseudun nuorisoa perustamaan maatalouskerhoja. Alla oleva sarjakuva on numerosta 1/1929.
Pois velttous, pojat! Ellei kylässänne ole vielä nuorten maatalouskerhoa, niin nyt se perustetaan. - !
Ja nyt raisusti eteenpäin! - Mikko Tarmokas rientää pitäjästä pitäjään ja kylästä kylään tiedoittamaan kerhotoiminnan suurta merkitystä! - Eteenpäin! - Eteenpäin!!
Copyright Hj. Löfving, Pellervo-seura 1929

23. toukokuuta 2006

Nintendo-nostalgiaa (1992)

Nostalgiaa se on kaiketi jo tämäkin... Nintendo-mainos on vuodelta 1992 Nintendo-lehdestä. Mainoksen pikkupojat ovat tunnetun jääkiekkoilijan jälkikasvua vaan eivät suinkaan Selänteen...


MAAILMAN SUOSITUINTA TV-VIIHDETTÄ!

Nintendo Hockey!

Nintendo on myös jokaisen lätkäfanin toivepeli. Nintendo-keskusyksikköön saatavana jo kaksi lämärinlujaa huippupeliä ja Blades of Steelin Game Boy -versio saapuu kauppoihin piakkoin.

Nintendon raudanluja ykkösketju, Teemu Selänne - Joonas Kurri - Ville Kurri, pelaavat jo Nintendoa. Pelaa Sinäkin!

OSTA AINA AITO NINTENDO!

22. toukokuuta 2006

Martta Wendelin - sarjakuvataiteilija? (1913)

Voisiko tämä sarjakuva olla Martta Wendelinin kynästä?

Se on julkaistu lastenlehti Pääskysessä vuonna 1913 (n:o 7) Voro-nimisen sadun alussa. Itse sarjakuvassa ei ole tekstiä vaan sen kuvat seuraavat sadun kulkua. Signeeraus on M. E. W.n. Olisi jännittävää löytää näin varhainen naistaiteilijan sarjakuva... Tyyli on tekijällä vielä hakusessa, mutta maalaiskomedian huumori välittyy hyvin. Wendelin olisi tuolloin ollut parikymppinen.



Ensimmäinen kirja, jonka Wendelin kuvitti, oli Arvid Lydeckenin Kaukaisilta päiviltä (1921). Lydecken julkaisi kirjoituksiaan Pääskysessä nimellä Arvily.

EDIT: Kvaakin tietolaarista vyöryy jälleen oikeata tietoa! M. E. W.n. on tietenkin Matti Eliel Warén. Hauska yhteensattuma on, että taidemuseo Martta Wendelinissä on juuri avattu näyttely Piirustussalissa. Yliopiston taideopiskelijoita 1910-1916, jossa yksi esiteltävistä taiteilijoista on juuri Warén. Museokokoelman perustana on Wendelinin lahjoittamat 2000 kuvitusoriginaalia.

21. toukokuuta 2006

Ellery Queen...

Ellery Queen on sekä kuvitteellinen henkilö että kirjailijanimi, jota käyttivät kaksi yhdysvaltalaista serkusta, Frederick Dannay ja Manfred B. Lee - ja monet muut. Fiktiivinen henkilö siis kirjoitti omista fiktiivisistä seikkailuistaan. Dekkareita ilmestyi yli 40 vuotta.


Kuolemanlento Hollywoodissa (Otavan salapoliisisarja 21, 1942)
"Kuolemanlentoa Hollywoodissa" (The Four of Hearts) pidetään yleensä yhtenä parhaista Ellery Queenin romaaneista.

Muistelen lämmöllä televisiosarjaa Ellery Queen ratkaisee, jota näytettiin Suomessakin 1970-luvun jälkipuoliskolla. Siinä Jim Huttonin esittämä Ellery aina lopuksi puhutteli suoraan katsojaa ja arvuutteli tältä, kuka murhaaja mahtoi olla.

Ellery Queen toimitti fiksun fiktiivisesti myös novellikokoelmia ja omaa lehteään.

19. toukokuuta 2006

Ajan sävel - Kun skiffle saapui Suomeen (1958)

Kun skiffle saapui Suomeen, kertoo Ajan sävel -lehti (n:o 40/1958). Ensimmäinen Suomessa vieraillut kihveliyhtye Woodpeckers Skiffle Group Ruotsista esiintyi Linnanmäen huvipuistossa 16. ja 17. päivä elokuuta samaisena vuotena.
Woodpeckers Skiffle Groupin muillekin ihailijoille tiedoitamme vielä lopuksi, että konsertissa suuren suosion saavuttaneet sävelmät "Don't You Rock Me, Daddy-o", "Worried Man Blues", "Pick A Bale Of Cotton" ja "I shall Not Be Moved" ovat saatavissa meilläkin tämän yhtyeen esittäminä Metronome-merkkisellä EP-levyllä.



Lehteen olivat (nuoret) lukijat lähettäneet kuvia omista yhtyeistään...


T Skiffle Band (Pori)


Skiffle Boys (Helsinki, Roihuvuori)


Linkkejä: Werner Bros., Kihveli soikoon, Skiffle - Wikipedia, the free encyclopedia

18. toukokuuta 2006

Makupala Kola (Hellas 1959)

Illalla maistuu... mitkä ilmeet!
Illan mittaan maistuu makupala - KOLA

Aina ja kaikkialla - kotona, kävelyllä, elokuvissa - maistuu aito KOLA: tutut suosikit Minttu-, Kerma-, Kaakao- ja Pähkinä-Kola.

Ja näppärä 5 Kolan taskupakkaus maksaa vain 20:-
Hellas
Lukemista kaikille -lehti julkaisi runsaasti lukijoiden valokuvia, jotkut niistä pääsivät jopa lehden kanteen. Alla oleva (36/1953) kuva on saanut oheensa tekstin: "Tietysti teekkari tempaisee..." Mistähän päin Helsinkiä kuva on?


Otsikoiden eteen nähtiin lehdessä vaivaa: Belle Clayton, Lennart Linna, Kenton Steel, Marton Taiga. Mahtoiko vakituisesti lehdessä julkaistu Lennart Linna todellakin olla sellainen maailmanmies kuin kuvassaan?

17. toukokuuta 2006

Spede, Tarva ja Ennala

Mainostelevisio on viime aikoina ahkerasti näyttänyt Speden vanhoja elokuvia 1960-luvulta. Tässä nostalgiannälkäisille hauska kansikuva (Seura 25/1963), jossa Pertti Pasanen ja Niilo Tarvajärvi taiteilevat saman pyörän päällä - kummatkin ovat selvästi elämänsä vedossa. He vetivät samana vuonna yhteisen "Kesäpelin". Mukana olivat myös Lenita Airisto, Ville Katzin orkesteri ja laulusolisteina Pärre Förars ja Marion Rung. 121 kertaa televisiossa näytetty Palapeli-ohjelma oli juuri päättynyt.


Samaiseen lehteen oli kirjoittanut novellin yksi jo vähän unohdetuista suomalaisista "sankareista", Veikko Ennala. Hän kirjoitti eri lehtiin yhteensä kymmeniä tuhansia liuskoja tekstiä!
Kauppaedustaja Hukkanen oli naistenvihaaja, ja hän halusi paeta mahdollisimman kauas, keskelle hiiskumatonta yksinäisyyttä. Mutta jossakin toisaalla oli ajateltu toisin.


Linkkejä: Aika Ennalan ei koskaan enää palaa, HYMY - Ennen

16. toukokuuta 2006

Sarjakuvien hinnat

Suomeen on viime vuosina syntynyt sarjakuvien keräilykulttuuri, ja halutuista kohteista olla valmiita maksamaan hyvä hinta. Suuri osa kaupankäynnistä on siirtynyt Huuto.Netiin, josta olen kerännyt alla olevia esimerkkejä.

Keräilijöiden maku on hyvin konservatiivinen. Aku Ankka, Tex Willer ja vanhat Korkeajännitykset ovat niitä suosituimpia. Yllättäen suht' uudetkin lehdet ja albumit ovat kiinnostuksen kohteena. Tex Willer -kronikka 1 on jo keräilyhinnoissa parissakymmenessä eurossa, juhla-albumista Kadonnut pueblo saa pulittaa vielä paljon enemmän.

Don Rosa on Barksin jälkeen selvästi suosituin, Sammon salaisuudesta (1. painos) pyydetään reilut neljäkymmentä euroa. Tämä vuoden 1999 albumi ohittaa hinnoissa jo jotkut 50-luvun akkarit.

Lassi ja Leevi on myös iskenyt läpi suomalaisille. Ekat ohuet albumit ovat nousseet sadan euron kieppeille (Olipa kerran kaksi kaverusta, Hillittömän menon mestarit). Myös paksut juhlakirjat ovat haluttuja, mutta niitä sai vielä hiljattain Kirjatorilta alehintaan. Kunhan muutama vuosi kuluu niin eiköhän niidenkin hintapyynnöt ole moninkertaiset...

Eikä saa unohtaa Tinttiä (ensipainokset 10-15 euroa), Anua ja Anttia (isot vaihtelut, 5-25 euroa), Corto Maltesea ja avaruusagentti Valeriania.

Tulevaisuuden osalta veikkaisin nousijoiksi Kamuja, DC Spesiaaleja, Star Warseja ja eri manga-sarjoja (sensuurin kohteeksi joutunut Dragonball 1 on jo ylittänyt 20 euron rajan).

PopuLAARI sen sijaan hakee lehtensä ja kirjansa tomuisten ullakoiden ja pölyisten divareiden pimeimmistä nurkista ilmaiseksi tahi eurolla parilla. Siinä on oma löytämisen ilonsa ja suoranainen riemunsa, kun pystyy kaivamaan esiin ajan kerrostumiin unohtuneita sarjakuvia tai mainoskuvia.

Saranasuksi (Edvard Wegelius, 1945)

Minne ihmeeseen on kadonnut tämä aivan loistava pääkonstruktööri Wegeliuksen innovaatio? Oliko se liiaksi aikaansa edellä vuonna 1945?


TAITE KOHTA

SUKSEN KEHITYKSESSÄ


Saranasuksi - se on uusi hiihtokäsite, jonka on luonut Valtion Lentokonetehtaan pääkonstruktööri tri Edvard Wegelius. Lentokonerakennetekniikkaa käyttäen on luotu koivusukseen sarana, joka sallii sen taittumisen kahtia. VL-saranasuksi mahtuu tavalliselle sukselle mahdottomiin tiloihin matkoilla. Oikaistuna se on aivan tavallinen suksi. Sen sarana on suksen lujin kohta.

VL-saranasuksia valmistaa

Karhu, Uusitupa.


15. toukokuuta 2006

Popo ja Nana, Ilmari Vainio (1913)


Puhekuplia sisältävät suomalaiset sarjakuvat viime vuosisadan alkupuolelta ovat hyvin harvassa. Sellainen sattui kuitenkin silmään lastenlehdestä Pääskynen n:o 3/1913. Popon ja Nanan tekijäksi on merkitty J l-o, kuka sitten onkaan (nettihakukin toi ruudulle vain Jennifer Lopezin kuvia, voi voi!). Ehdotuksia otetaan mieluusti vastaan.

Sarjakuva etenee luontevasti ja siinä näkyvät hyvin sen aikaiset lasten leikkikalut, nuket ja hevoset sekä lasten pukeutumismuoti.

POPA JA NANA KYLPEVÄT
- Nana, leikitään uimista!
- Leikitään vaan, Popo!
- Kannetaan nämä patjat pöydän viereen: pöytä on ranta ja patjat ovat vettä!
- Nyt me seisomme rannalla; kun olen laskenut kolmeen, niin sukellamme veteen: yksi, kaksi, kolme - nyt!!
- Lapset, lapset!
- Eläköön!
- Äiti sanoo, että kylvystä tulee terveeksi, mutta tästä kylvystä tulee kipeäksi. Eikö niin, Nana?

Loppuruudussa on hauskasti myös leikkihevosella ja nukella käärö päänsä ympärillä.

EDIT: Kvaakissa arveltiin, että piirtäjä on Charles Edouard Ilmari Vainio, professori Itikaisesta tuttu. Näin epäilemättä on. Eli ensimmäinen nimikirjain olikin I.

Ks. myös Ilmari Vainio ja professori Itikainen

12. toukokuuta 2006

Tinasotilaita

Löysin nämä litteähköt tinasotilaat, intiaanit, muutama vuosi sitten erään divarin näyteikkunasta. Ne toivat mieleeni poikavuosinani ahmimani Karl Mayn intiaaniromaanit.

Tinasotilaat ovat nykyisin aikuisten keräilykohteita, lapset eivät niillä enää leiki. Fredrik Suuren ajoista jatkunut traditio on loppunut. Hienoimmista keräilykohteista saa pulittaa tonnin, joskus enemmänkin. Postin sivulla kerrotaan, että Suomessa tinasotilaita sai ostaa jo 1700-luvulla eräältä loviisalaiselta tinavalurilta.

Aivan kokonaan tinasotilaiden aika ei silti ole ohi, tilalle ovat nykyään tulleet groteskit World of Warcraft-figuurit...

Linkkejä:
Toy Soldiers - Tinasotilaat
Leikkikalut ja pelit
Tinasotilaat

11. toukokuuta 2006

Kultamitalipoika

Koululainen-lehteä kuvitti myös Risto Mäkinen (kts. Ville Vikkelä). Ao. numerossa (6/1951) on hänen piirtämänsä kansi ja takakannessa on sarjakuva Kultamitalipoika. Ensisilmäyksellä Mäkisen tyyli näyttää kovin jäykältä ja sävyttömältä, mutta kuvia tarkemmin katsoessa niistä paljastuu hienovaraista herkkyyttä.

Kultamitalipoika oli raitis ja nuhteeton, toki, ja pääsee kaiken lisäksi Suomen olympiaedustajaksi Helsingin olympialaisiin! "Raittius - se on se tie, joka kerran määrään vie!"


Copyright 1951 Risto Mäkinen, Koululainen-lehti

Ahkerasti eri lehtiin lasten sarjakuvia ja satukuvituksia tehneeltä Tauno Kunnakselta on tässä samassa numerossa mainio Miksi aiot? -sivu.

Copyright 1951 Tauno Kunnas

Kalle aivan verraton, insinöörin taimi on.
Hoitajaksi sairaiden Hilkka varttuu - takaan sen.
Esko kunhan kasvaa saa, talot uljaat rakentaa.
Pekka nyt jo ponnella astuu taiteen polkua.
Sinä, miksi aiotkaan, tämä opi muistamaan:
Raittius - se on se tie, joka kerran määrään vie!

10. toukokuuta 2006

Kesäemännän raavas sika

1960-luvulla sähköjäähdyttimiä ei kesämökeiltä suinkaan löytynyt. Sinne vietävän ruoan piti olla säilyvää. Ao. mainos on vuodelta 1963.

Säilykkeiden etiketit olivat todella asialliset.
KESÄEMÄNTÄ VALITSEE HELPOSTI VALMISTETTAVAA JA SÄILYVÄÄ
Nauttikaa Tekin kesäemännän tavoin. Valitkaa OTK:n lihasäilykkeet. Vasikkaa-sikaa, sikaa-vasikkaa [jaaha, mitähän eroa näilläkin oli?], sikaa, raavasta sikaa ja raavasta. Tölkkejä on neljää eri kokoa. Tarpeenne mukaan. Ne ovat niin huokeitakin. Nyt voitte nauttia kesästä muuallakin kuin keittiössänne.

OTK osuusliikkeet
Nauttikaa kesällä Punahilkan kestävästä tuoreudesta. Avaamattomassa pullossa se säilyy jopa useita viikkoja ja avatussakin monta päivää. Kotona, kesämökillä ja retkillä - kahviin, ruoanlaittoon ja leivontaan - aina riittoisaa Punahilkkaa.
KESÄHELTEELLÄ SÄILYVÄÄ PUNAHILKKAA

Viehättävä, aivan Lenita Airiston näköinen kesäemäntä on suorastaan innoissaan...

9. toukokuuta 2006

Kiva on kiva kaveri

Oiva Hurme teki nimimerkillä Oikku sarjakuvaa Työväen urheiluliiton nuorisolehteen Kiva. Sarjakuvat olivat yleensä vailla tekstiä, mutta joskus harvoin niissä oli jokin tehosteääni tai puhekupla. Hänen sarjakuvistaan keskusteltiin taannoin Kvaakissa.

Oiva Hurme teki mainosjulisteita Elannolle ja Kulutusosuuskuntien Keskusliitolle (kts. "Äiti, pistä puuro jäähtymään").

Kiva on kiva kaveri ilmestyi numerossa 3/1949.


Copyright 1949, TUL, urheilulehti Kiva, Oiva Hurme

8. toukokuuta 2006

Tuokiokuvia Huhtamäki-yhtymästä (1945)

Tämä on siinä mielessä erikoinen mainos, että siinä mainostetaan tuotteita joita kaupassa ei ole. Mainos on vuodelta 1945 ja tuonti Suomeen ei ollut sotien jälkeen vielä vapautunut "merentakaisista maista".

Mutta odotuksia nostettiin... kohta suklaaherkkuja taas saisi (kts. myös Hellaksen Ekstrapriimapussi).


Hyllyt täynnä
suklaarasioita, pääsiäismunia, joulumakeisia… Hellaksessa voi vielä nykyään joutua ihailemaan tällaista aarrekammiota, joka kuitenkin toistaiseksi on totta vain ulkokuoreltaan. Tämä näytekaappi sisältää näet malleja erilaisista sesonkipakkauksista, siinä ovat myöskin ”Rigoletot”, Symfoniat” ja tuo jokaisen vanha tuttu ”Ruusurasiakin”, kaikki
Hellaksen herkullisia
A-suklaakonvehteja,
jotka ennen muinoin varsinkin joulun ja pääsiäisen
aikoihin kohottivat juhlien tunnelmaa.

Kunhan kauppareitit jälleen aukenevat merentakaisten maiden tuotteille, tarjoaa Hellas markkinoille suklaansa ja makeistensa valiolaatuja.

Mitä pontevammin uurastamme ja mitä tehokkaammin päivätyömme suoritamme, sitä nopeammin pääsemme käsiksi rauhan ajan hyvyyksiin.
Huhtamäki-yhtymä Turku
Hellas Ipnos Jalostaja RaNa

7. toukokuuta 2006

Ville Vikkelä

Otava julkaisi Raul Roineen kertoman ja Risto Mäkisen piirtämän Ville Vikkelän vuonna 1957.

Risto Holger Mäkinen (1918-1972) oli tunnettu suomalainen lastenkirjojen kuvittaja. Rudolf Koivu -palkinnon hän sai kolme kertaa vuosina 1949 (Raul Roine: Pilvilinna), 1968 (Leena-Kaisa Laitakari-Kaila - Ulla R. Lehtonen: Ett tu tre) ja 1966 Risto (Mertsi-Ilmari Laurikainen: Onnimanni ja Kukkaliina).

Mäkinen teki Roineen kanssa ahkerasti sarjakuvakirjoja, joista menestyneimpiä olivat Antti Puuhaarat (Sarjainfo 15, .pdf). Ville Vikkelä oli samaa formaattia, ja se sisälsi kolme eri sarjakuvaa: Ville-Vikkelä, Hanhi-Heikki ja Ostoveli. Ne jatkoivat suomalaisen ihmesadun perinnettä, nyt vain modernisoituna.
Copyright Otava 1957, Raul Roine ja Risto Mäkinen

Ostoveli alkaa kohtauksella, jossa prinssi kysyy kuninkaalta miksi tällä oli vain yksi poika. Kuningas toteaa: "Kohtalo ei ole suonut sinulle veljeä. Mene torille ja osta itsellesi veli." Sadut ovat vanhan ajan tyyliin sumeilemattoman siloittamattomia.

Kirjan takakansi on myös kiinnostava. Siinä mainostetaan Jukan-sarjaa. "Maailmankuulu Jukan-sarja kertoo viidakossa kasvaneen uljaan nuorukaisen, uuden Tarzanin, jännittävistä seikkailuista. Kirjojen tekijä on amerikkalainen James Morris." Kirjailija ei suinkaan ollut amerikkalainen vaan kirjailijanimeä käyttänyt Nils Meyn, joka oli tanskalainen (ja kirjoitti kymmenillä eri nimillä).

6. toukokuuta 2006

Maija Mehiläinen

Maija Mehiläinen on Waldemar Bonselsin vuonna 1912 kirjoittaman saman nimisen kirjan sankaritar, joka on osoittautunut yllättävän sitkeähenkiseksi. Suomalaiset tuntevat hahmon parhaiten suositusta animesta ja sarjakuvalehdestä 1980-luvun puolivälistä.

Mutta Maijasta tehtiin ensimmäinen mustavalkoinen mykkäelokuva jo vuonna 1924.

Suomalainen kuvittaja Björn Landström näki Maijan tämän näköisenä (kts. alla). Kuva on vuonna 1953 julkaistun suomalaisen painoksen kannesta. Itse tarina on allegorinen yhteiskuntakuvaus, jossa pohditaan yksilön vapautta ja vastuuta niin rauhan kuin sodan aikana.

Avaruuden rosvot, Jack Vance

Lisää lukemista kiihkeätä ja levotonta "atomikautta" elävälle ihmiskunnalle.

Jack Vancen Avaruuden rosvot ilmestyi Rakettisarjassa (Tammi 1954), josta PopuLAARIssa on aikaisemmin esitelty kaksi muuta osaa (n:o 2, Clarke, Ilmojen saaret ja n:o 3 Heinlein, Rakettilaivan kadetti).

Suomalaisen painoksen kansi on jälleen kerran todella hieno, varsinkin punainen avaruusauto, joka näyttäisi paremmin sopivan matalan veden rantaleikkeihin kuin avaruuksien syövereihin.

Rakettisarja jäi harmillisesti näihin kolmeen kirjaan. Winston Science Fiction Classics, joka oli sarjan esikuva, jatkui vielä monta kymmentä kirjaa. Menetetty mahdollisuus...



Takakannesta:
Amerikkalainen kirjailija Jack Vance uskoo, että tekniikan kehit­tyessä ja inhimillisen näköpiirin laajentuessa myös ihmisessä itses­sään tapahtuu kehitystä kohti kor­keampaa moraalia ja pienempääväkivaltaisuutta. Tässä kehityksessäVance kuitenkin historian johdon­mukaisuuden perusteella uskoo tu­levan erään synkän vaiheen, jota hän nimittää avaruusrosvouden aikakaudeksi ja josta hän kertoo jännittävässä romaanissaan.

Kirjan päähenkilö Dick Murdock on syntynyt Venuksella, mutta matkustaa avaruuslaivalla Kuuhun, jossa hänen isänsä on observato­rion päällikkönä. Matkalla tavataan Maan ja Venuksen välinen vuoro­laiva ' African Star' kellumassa avaruudessa rikkiammuttuna ja ryöstettynä. Tämä on jo avaruus­rosvojen kolmas tuhotyö. - Keitä nämä rosvot ovat ja kuka heidän julma päällikkönsä Basiliski? Täl­laiset kysymykset vaivaavat huo­lestuneita matkustajia ja avaruus­laivan miehistöä.

Dick pääsee turvallisesti Kuuhun, mutta monet asiat siellä huolestut­tavat häntä. Onko Kuun tieteellisen retkikunnan joukossa Basiliskin asiamiehiä? Onko observatorion edellisen johtajan kuolema ollut puhdas tapaturma? Uhataanko toh­tori Murdockin henkeä? Puoleksi sattumalta Dick pääsee salaisuuden jäljille, eikä hän epäröi heittäytyä vaaraan ja seikkailuun paljastaak­seen avaruusrosvot ja tuhotakseen heidän laivastonsa.

5. toukokuuta 2006

Automaattinen sähköjäähdyttäjä

Joko teidän taloudessanne on sähköjäähdyttäjä?

Frigidaire-jääkaapit ovat muuten yhä markkinoilla. Yhtiö oli vuosina 1919-1979 General Motorsin omistuksessa.

Alla oleva herttainen mainos on vuodelta 1929. Tiedoksenne, Filippiinien englanniksi frigidaire tarkoittaa samaa kuin refrigerator eli jääkaappi.

Raikkaina — suoraan sähköjäähdyttäjästä
Valkeaksi kiilloitettu Frigidairekaappi on siisti, kuiva ja kylmä säilytyspaikka, missä ruokatavarat ovat varmassa turvassa pilaantumiselta. Maito pysyy raikkaana ja puhtaana päiväkausia, voi tuoreena ja kovana, liha mehuisana ja maukkaana. Ruokaa tavarat tulevat paremmiksi ja helpommin sulaviksi, kuu niitä on jonkin aikaa pidetty Frigidairen kuivassa ja kylmässä ilmassa.

Frigidairekaappeja on kaikkia suuruuksia ja kaikkiin talouksiin sopivia. Frigadaire tuottaa pian hintansa takaisin. Käyttökustannukset ovat aivan pienet. Pyytäkäa läheempiä tietoja ja esittelyjä.

Ei mitaan paikoilleenasettamiskuluja. Ei mitään huolenpitoa. General Motorsin tuote.
Bakteerit ja homesienet, jotka menestyvät kosteassa ja yli 1O C lämmössä, alentavat ruokatavarain ravintoarvoa jo ennenkuin niiden vaikutusta edes huomaattekaan. Frigidairessa ilma on aina kuiva ja lämpömäärä riittävän alhainen.

Frigadaire
Automaattinen Sähköjäähdyttäjä

Pääedustaja Suomessa:
G. HARTMANN’in KONE LIIKE

Näyttelyt:
Helsinki, Unioninkatu 25.
Viipuri, Torkkelinkatu 6.
Turku, Humalistonkatu 7.
Paikallisedustajat:
Jyväskylä: Sähkökone=Tehdas Elko.
Kotka: Kotkan Sähkötyö.
Lahti: Sähkö=Osakeyhtiö Valo.
Lappeenranta: Rautakauppa Ilmarinen.

PS. Googlella sanaa "anturaöljy" haettaessa koko internetistä ei löydy PopuLAARIn lisäksi ainoatakaan sivua, jossa sana esiintyisi... Öh, halusin vain kertoa tämän.

4. toukokuuta 2006

Viidakon poika - Ami Hauhio

Ami Hauhion suomalaisittain suorastaan valtavasta sarjakuvatuotannosta tuotakoon tällä kertaa näytille Viidakon poika. Kyseessä on "kuvitettu klassikko", Rudyard Kiplingin Intian viidakoista, joka tunnetaan myös nimellä Viidakkokirja.

Sarjakuvanäyte on lehdestä Lasten Maailma n:o 2/1950. Piirrostyyli on hieman jäykähköä ja värit räikeitä, mutta on tässä oma tarinan tyyliin hyvin sopiva vanhahtavan tenhoava taika... Mowgli on aivan kuin nuori Tarzan.
Copyright Ami Hauhio, 1950

PopuLAARIssa on aikaisemmin esitelty Hauhion sarjakuvat Touhukas Maija (1, 2, 3) ja Viimeinen mohikaani.

LinkWithin

Hae tästä blogista: