Samalla merkkijonolla on tässä pilapiirroksessa viisi eri merkitystä sanavälien ja heittomerkkien avustuksella. Voi, ku' Kall' istuu. Heh. Poika Vesanto on lähes varmasti piirtäjä. Piirros on jostain Suomen Kuvalehden numerosta vuodelta 1934.
Helsingin Sanomiin piirsi 30-luvulla nimimerkki "Tiikeri" (Arvo Tigerstedt, 1899-1969) hyvin suosittua Urheilukatsausta. Se oli pilapiirrosmainen katsaus viikon urheilutapahtumiin. Tästä urheilupiirtäjästä on tehty ihan dokumenttikin.
Kansi: A. Tawitz ("Keksintö likinäköisille")
Pilajuttuja ja piirroksia 109 (1928)
Huomio, huomio! Kansalliskirjastossa, Rotundassa, on pikkuruinen näyttely Veli Giovanni (1889 - 1949) Suomalaisen pilalehdistön, sarjakuvan ja lehtien ajanvietesivujen pioneeri 5. marraskuuta saakka. Käykää katsomassa.
* * *Veli Giovanni (oik. nim. Hillari Johannes Viherjuuri, 1889–1949) on suomalaisen lehti- ja kirja-alan pioneeri, jonka tuotanto on laaja-alaisuudessaan kiinnostava. Hän muun muassa keksi sanan sarjakuva, toi sanaristikot Suomeen (Suomen Kuvalehden ajanvietesivulle 1925) ja toimitti sekä 1920–40-lukujen tärkeintä pilalehteä (Pilajuttuja ja piirroksia) että vuosisadan alkupuolen merkittävintä kotimaisen sarjakuvan antologiaa (vuosittain ilmestynyt Kalle Viksari)!
Veli Giovanni toimitti Pilajuttuja ja piirroksia -lehteä poikkeuksellisen pitkään, kolmisenkymmentä vuotta. Kustannus Tikan julkaisu (1919–50) löysi innoituksensa ruotsalaisista, saksalaisista ja ranskalaisista pilalehdistä. Myös osa lehden materiaalista oli niistä peräisin. Valtaosa 178 numeron verran ilmestyneen lehden piirroksista oli kuitenkin kotimaista tuotantoa. Pilajuttuja ja piirroksia avustivat muun muassa Asmo Alho, Eeli Jaatinen, Rudolf Koivu, Topi Vikstedt, Alexander Tawitz ja Pauli Soisalo. Veli Giovanni keksi vitsien aiheita itse, mutta myös lukijat osallistuivat lähettämällä materiaalia lehteen.
Pilajuttuja ja piirroksia -lehden ohella Veli Giovanni toimitti muitakin pitkäikäisiä julkaisuja. Kerran vuodessa ilmestynyt Joulukärpänen (1924–67) sisälsi hauskoja kertomuksia, pila- ja sarjakuvia sekä erilaista ajanvietettä. Kalle Viksari (kerran vuodessa 1924–50) puolestaan oli ensimmäinen suomalainen säännöllisesti ilmestynyt sarjakuva-antologia. Veli Giovannin käsikirjoittamia tarinoita piirsivät muun muassa Alexander Tawitz, Olavi Vikainen, Poika Vesanto ja Hele Malisto. Kalle Viksarit, Joulukärpäset ja lukuisat ajanviete- ja tehtäväkirjat (mm. Poikien oma kirja) olivat Otavan julkaisemia, koska Viherjuuri/Giovanni toimi pitkään Otavan mainostoimittajana ja kustannusjohtajana.
Kirjojen ja lehtien lisäksi monipuolinen Viherjuuri käsikirjoitti sarjakuvia Suomen Kuvalehteen (ja myöhemmin Uuteen Suomeen), jonka ajanvietesivua hän toimitti. Tunnetuin Viherjuuren sarjakuvista lienee Herra Kerhonen, joka ilmestyi viikoittain Suomen Kuvalehdessä 1930–1936. Sarjakuvaa julkaistiin myös muissa lehdissä ja albumeissa kuten Uuden Suomen sunnuntailiitteessä, Kalle Viksarissa ja Joulukärpäsessä aina vuoteen 1950 saakka. Ensin Gösta Thilénin ja myöhemmin Olavi Vikaisen sekä Asmo Alhon piirtämä pyöreäpäinen ja -vatsainen herrasmies Kerhonen lukeutuu suomalaisen sarjakuvan unohdettuihin suuruuksiin. Siitä julkaistiin aikoinaan vain yksi kokoelma-albumi, ja myöhemmin sarjakuvaa on nähty vain antologiassa Laikku 05: Kotimaiset kuvasarjat 1900–1945.
Muun muassa Oscar Jacobssonin Adamsonista ja Akseli Halosen Herra Pulliaisesta vaikutteita ammentanut sarjakuva oli aikoinaan niin suosittu, että Arabia valmisti muun muassa Herra Kerhonen -säästölippaita. Lisäksi sarjakuva oli erilaisten lukijakilpailujen aiheena. Jäänteenä vanhasta maineesta Helsingin Mechelininkadulla toimii edelleen Ravintola Kerhonen.
Toinen tunnettu Veli Giovannin luomus on Junnu, joka ilmestyi Suomen Kuvalehdessä 1927–1934. Junnu oli parisuhdesarjakuva, joka kuvaa kiinnostavalla tavalla 1920–30-lukujen Suomea, sekä yleisiä aatteellisia virtauksia että kaupunkilaista arkea. Junnun suosiota voisi verrata myöhemmin radiossa ja elokuvissa hurmanneeseen Suomisen perheeseen: Suomen Kuvalehden lukijat virittyivät samalla tavalla kerran viikossa seuraamaan, mitä Junnulle ja Allille nyt kuuluu. SK järjesti myös useita sarjaan liittyviä lukijakilpailuja, jotka herättivät valtakunnallista huomiota. Erityisesti 1920-luvulla Junnu oli erittäin suosittu, ja sitä käytettiin jopa suorasukaisestikin myynninedistämiseen.
Lisätietoja Veli Giovannista ja hänen urastaan tarjoaa syyskuussa ilmestyvä Sarjainfo-lehden numero 2/2008, joka on taiteilijalle omistettu teemanumero.
Näyttelyn on suunnitellut toimittaja Ville Hänninen yhteistyössä Suomen sarjakuvaseuran ja Kansalliskirjaston kanssa. Esillä oleva materiaali on muutoin peräisin joko Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmasta tai Hännisen omista kokoelmista, mutta Junnu- ja Herra Kerhonen -originaalit on saatu lainaan sarjakuvakeräilijä Jyrki Vainiolta.
Lähde: Apu 49/1964
Speden Ruljanssiriihi löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta.
Ks. G. Pula-aho Wikipediassa.
Veli Giovanni, Pilajuttuja ja piirroksia -pilalehden numerossa 107 (1927) on 8-osainen sarja pilapiirtäjien painajaisunia. Yo. kuvassa Alexander Tawitz on mustepullo päässä metsästämässä aiheita Junnu-sarjakuvaansa. Junnut ovat lintuja mutta Alli on päässyt oravaksi!
Mutta samalla aukealla on myös sivu piirtäjältä Signe Hammarsten-Jansson, joka on joutunut kyselyikäisten lastensa kanssa autiolle saarelle. Tämäpä mielenkiintoista!
Joskus näihin vanhojen lehtien kuviin uppoaa kuin toiseen maailmaan...
Tovenkin piirroksissa Muumilaakson maailma, ja varsinkin saaret, omasi varsin trooppisia piirteitä. Olisiko ollut mamman vaikutusta?
Hitler vs. Simplicissimus
Kansi: Hans Björklind
Armas J. Pulla:
"Jees diktaattori vastoin tahtoaan!" sanoi herra Ryhmy
(Karisto 1946)
Siviilimiehenä HERRA Ryhmy sai tehtäväkseen lähteä solmimaan kauppasopimusta Etelä-Amerikkaan, San Pedron tasavaltaan. Hän astui San Pedron Kahvinviejäin Liiton toimitaloon ystävänsä Romppaisen kanssa ja ihmetteli, miksi talossa oli sotilasvartiointi. No, hän ei tavannut kahviporho Escovedoa, mutta sensijaan joutui moniin seikkailuihin ja tukemaan diktaattori Aukusti Kukkolaa.
Sodan jälkeen kaksikko Ryhmy ja Romppainen lähtivät muiden herrojen ja hidalgojen tavoin seikkailemaan Etelä-Amerikkaan.
Armas Josef Pullan tarkoitus lienee ollut ihan tarkoituksellakin parodioida Simo Penttilän T.J.A. Heikkilä -tarinoita (ks. Gringon suudelma). Konnia ja señoritoja vilisee sen verran taajaan tässäkin aika hauskassa farssiromaanissa - supisuomalaista aikanaan ja aikansa suosittua viihdekirjallisuutta.
Muistatteko, mikä oli kavereitten kissan nimi? [Edit: Tottahan MÖRÖKÖLLI heti muistettiin!]
Nauravaista vappua kaikille
PopuLAARIn lukijoille!
Kansikuva (Apu 17/1961): A. Lindeberg
Mitä nyt n:o 10/1945. Kansikuva: A. Lukala
Auringonpimennystä ei ihminen pysty poistamaan. Mutta on toinen pimeys - tämä nykyinen puute vähän kaikesta - minkä määrätietoinen työ kyllä voittaa. Toiveikkaana kohti normaaliaikoja ponnistelee myös KESTILÄ, ALANSA SUURIN.
Kansikuvan aihetta en heti tajunnut, mutta ilmeisesti poika on katsellut auringonpimennystä noetun lasin läpi.
Mikko Nykypäivä joutuu ryöstön uhriksi
Sodan jälkeen elettiin tosiaankin niukkuudesta. Nykylukija ei välttämättä älyä lehden sarjakuvaan, Mikko Nykypäivään, sisältyvää vitsiä. Tupakasta oli kova pula.
Yo. sarjakuvan piirtäjä oli A. Lukala. Pilapiirtäjän omakuva löytyy ilmeisesti ao. pilakuvasta. Kyseessä on uskoakseni turkulainen taiteilija ja kuvittaja Arvo Hjalmar Lukala (1903-1956), joka hänkin on siis kuulunut varhaisten kotomaisten sarjakuvataiteilijoittemme joukkoon.
Pilajuttuja ja piirroksia 1/1945 (n:o 183)
Kansi: Pauli Soisalo
Kun joulupukki oli tuonut purjeveneen Heikille.
Tulkaa Agepetuksen ja Veli Giovannin struntfaartin... Joulukärpänen 1930.Veli itse näyttää olevan ratissa.
Eeli Jaatinen piirsi ao. pilapiirroksen:
Nykyajan nainen: "Nämä kaikki minä olen valmis uhraamaan tullakseni Sinun kaltaiseksesi, oi laihuuden ja luisevuuden jumalatar."
Lähde: Joulukärpänen 1930
Piirtäjä: Eeli Jaatinen
Vitsi-Motti N:o 6 (2/1943)
"IDÄSTÄ VALO TULEE"
Pietari palaa syksyllä 1941, ja koko taivaanranta liekehtii tumman punaisena. Sitä katsellessaan loihe muuan alikersantti lausumaan seuraavan mietelmän:
"Tuo on varmaankin sitä kajastusta, josta ne sanovat, että idästä valo tulee."
EI TIENNYT ELI RAVINTOLAELÄMÄÄ
Asiakas: - Onko täällä tapana antaa vieraiden odottaa päiväkausia?
Tarjoilija: - En mää tierä - mää tulin vasta eilen.
EI MUITA KUIN RUUNEPERI
Korsussa oli yksi ainoa pöytä. Kersantti Halko, joka oli "Perjantaissa" julkaissut muutamia runoja ja piti itseään alansa tekijämiehenä, istun sen äärellä runojaan värkäten niin usein, etteivät siihen toiset tahtoneet päästäkään.
Kerran hänen hyvä ystävänsä vääpeli Sora rupesi häätämään häntä ois.
"Minä kirjoitan juuri runoa", Halko selitti.
"Älä hupsi, - ei Suomes oo muita runoilijoita kuin Ruuneperi", Sora tokaisi siihen. "Mutta minä kun kirjoitan kirjeen Maijalle, niin se lähettää läskiä ja tupakkaa".
Tekstit
Kaikki kommentit
