Rautaparta - suomalainen supersankari (1976)

Suomen sarjakuvaseura myönsi vuoden 2018 Puupäähattu-palkinnon Martti Sirolalle. Valinta oli erinomainen.

Sirolan Apassit-sarjan kolmas osa Rautaparta (1976) suhtautui ironisesti, oikeastaan lähes pilkallisesti, ja aikansa mukaisesti myös rasittavan kriittisesti ulkomaiseen rappioviihteeseen, kuten supersankareihin. Sarjakuva ammensi silti arvostelunsa kohteen kuvakielestä ja sisälsi lähes marvelmaisen iskeviä ruutuja – harvinaista silloisessa suomalaisessa sarjakuvassa.

Onnittelut Martti Sirolalle! (Wikipedia).

Tarzanin seikkailut (1923)

Filmi "Tarzan'in seikkailut".
Uusi sarjafilmi, jolla on ollut suuri menestys kautta maailman.
Filmiaitta 10/1923

Suomalaiset ihastuivat Tarzan-elokuviin ja -kirjoihin jo 1920-luvulla. Tuolloin filmi-Tarzanina toimi Elmo Lincoln.

Ks. myös Elonet.

Min Melodi (1956)

Min Melodi 35/1956
säg att Du älskar mej!

Ajan Sävel oli 50-luvulla hyvin suosittu nuorisolehti Suomessa sisältäen sarjakuvia, musiikki- ja elokuvatähtien keräilykuvia, iskelmien sanoituksia, levyarvosteluja ja kaikkea muuta mielenkiintoista. Vaikka Suomessa toimitetun aineiston osuus oli suuri, lehden sabluuna oli läntisestä naapurimaasta, Ruotsista, ja lehden nimi Min Melodi (ks. Svenskt Rockarkiv).

(Kas, PopuLAARIn kävijälaskuri on pyörähtänyt jo yli kahdensadantuhannen! Jee!)

Tintti-vaikutteet Mikissä (Mickey Mouse and Tintin, 1946)

© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney 

Jälleen kerran näyttää siltä, että Hergé on käyttänyt Mikki-tarinoita innoittajanaan, mutta, mutta... tällä kertaa kaikki onkin toisinpäin.

Rakham Punaisen aarre (Le Trésor de Rackham le Rouge), josta tuo Tintin sukelluskohtaus löytyy, on 12. Tintti-seikkailu. Ranskankielinen alkuteos ilmestyi vuonna 1943 Le Soir Jeunesse -lehdessä. Mikki-sarjakuva on vuodelta 1946 (Sunken Treasure, ks. Inducks), eli Mikin on täytynyt saada vaikutteita Tintiltä! Plot thickens...

Tässäpä meillä mysteerin, jonka joku nerokas salapoliisin Tintin ja Mikin tyyliin voisi ratkaista? Onko tällä kertaa kyseessä ollut jokin yhteinen inspiraation lähde? Ehkäpä Jules Vernen kirjojen kuvitukset?

Wikipedian mukaan Casterman julkaisi The Secret of the Unicornin englanniksi vasta 1959, ja Tintti oli muutenkin lähes täysin tuntematon hahmo Yhdysvalloissa. Kanadan ranskankielisillä alueille Tintti toki tunnettiin. Disneyllä oli jo tuolloin runsas referenssikirjasto täynnä eurooppalaista kirjallisuutta ja taidetta, kuten Walt Disney ja eurooppalainen taide näyttelyn yhteydessä on kerrottu. Hergé otti itsekin yhteyttä Disneyyn ja lähetti tälle jopa albumeitaan, mutta se tapahtui vasta vuonna 1948, kaksi vuotta tämän Mikki-stripin julkaisun jälkeen. Mitä ihmettä?!?

© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney 

Hergé kävi ilmeisesti suht' harvoin elokuvissa, mutta kävi kuitenkin. Hän piti Chaplinista (tietenkin!) ja John Fordin elokuvista.(lähde: Assouline - Ruas). Ehkä hän näki myös Cecil B. DeMillen ohjaaman ja John Waynen tähdittämän Kun myrsky raivoaa (1942) -elokuvan. Ainakin sukelluspuku on kovasti tutun näköinen. Gottfredson otti ehkä sitten mallia samasta filmistä (vaikka Mikin kypärä muistuttaa enemmän vaunulyhtyä). Sitä paitsi siinä elokuvassa oli taistelukumppanina mustekala, ei haikala... Ja voiko tuo ruutu, jossa haikala nappaa arkun suuhunsa, olla sattumaa. Muutenkin nuo ruudut ovat Mikissä aivan samankaltaisia kuin Tintissä, tosin kaikki peilikuvina. Me olemme astuneet Peilimaailmaan kuin Liisa aikoinaan. Mikä mysteeri!

John Wayne sukeltajana elokuvassa
Kun myrsky raivoaa

English Summary:  And now everything goes topsy turvy! Earlier I have demonstrated how Gottfredson influenced Hergé (1, 2 and 3). This time we also have almost identical panels, but... it's Mickey Mouse that's copying Tintin! 

Red Rackham's Treasure (Le Trésor de Rackham le Rouge) was serialised 1943 in the Belgian newspaper Le Soir. Mickey Mouse and the Sunken Treasure was published from May to June in 1946 (Inducks).

Hergé proposed to collaborate with Walt Disney on an animated Tintin series and sent some albums to Walt. However, that didn't happen until 1948! Could it be, that both Hergé and Gottfredson have seen Cecil B. DeMille's Reap the Wild Wind -movie in which John Wayne was diving for a treasure and fighting with the octopus. But really... that one panel, in which the shark takes treasure into its mouth... Can it be just a coincidence? I doubt it.

Haddock muuttuu gorillaksi (Tintin and Mickey, 1932)

Merikarhu muuttuu gorillaksi!
Old sailor turns into gorilla!
© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney 

Nyt onkin sitten Tintti ja Mikki vertailussa luvassa suoranainen taikatemppu: Haddock muuttuu gorillaksi ja sitten taas takaisin ihmiseksi! Mikki aarresaarella seikkailussa Mikki on joutunut samaan jollaan gorillan kanssa. Välillä gorilla on ystävällinen, välillä agressiivinen. Vene keikahtaa lopulta ympäri ja sitten istutaankin jo pohjan päällä. Kuulostaako tutulta?

Kultasaksinen rapu -albumissa Tintti joutuu täsmälleen samaan tilanteeseen juoppohullun Haddockin kanssa. Ruutujen rytmi ja sommittelu on niin sama, että ne voi limittää keskenään.

Mikki-strippi on päivätty 25.7.1932. Kultasaksinen rapu ilmestyi jatkosarjakuvana ensimmäisen kerran vuonna 1941. Tämän idean Hergé otti takuuvarmasti Gottfredsonilta. Tekikö hän sen tietoisesti vai ei, sitä voi vain arvailla. Hauska sattuma on, että suomennoksessa Haddock haukkuu Tinttiä hiirulaiseksi!

Hergé käytti samaa Mikki-kohtausta myös Faaraon sikarit -albumissa. Tällä kertaa seilattiin sarkofageissa Miloun kanssa. Pankaa merkille, kuinka samanlaisia aallot ovat. Faaraon sikarit ilmestyi 1932-1934. Mikki-seikkailu meren armoilla jäi selvästi hyvin voimakkaasti Hergén mieleen.

EDIT: Fiksu kommentoija huomautti, että yhteinen innoittaja on saattanut olla Hokusain kuulu piirros "Kanagawan suuri aalto". Tosin sekä Hergé että Gottfredson ovat kääntäneet aallon tulemaan oikealta, se ei tule vasemmalta kuten Hokusailla. Sarjakuvassa toiminta kulkee useimmiten vasemmalta oikealle, ja on haluttu antaa vaikutelma siitä, että nyt mennään aaltoa päin.

English Summary: Now we have a comical magic trick for you!  I photoshopped the panels so that Haddock seems to turn into gorilla and then back to human form. In Mickey Mouse sails for a Treasure Island (Inducks) Mickey gets into exactly same situation with the gorilla than Tintti with Haddock in The Crab with the Golden Claws. Panels are so similar that you can sequence them with each other. This one Hergé got most certainly from Gottfredson. The Crab with the Golden Claws was first published in serial comic strip form in 1941. Mickey Mouse strip was published in 25 July 1932. Hergé used this same Mickey sequence also much earlier in the Cigars of the Pharaoh, which appeared as a black and white comic strip serial between December 1932 and August 1934 in Le Petit Vingtième.

Ks. myös Tintti ja Mikki ja hippo (1930) ja Tintti ja Mikki (Tintin and Mickey).

Tintti ja Mikki ja hippo (Tintin and Mickey, 1930)

Tintti ja Mikki virtahevon päällä hyppimässä
Tintin and Mickey jumping on a hippo.© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney 

Mikki-tarinan Lost on a Desert Islandin nopeasti rytmitetyt gagit villieläinten ja alkuasukkaiden kanssa ovat häkellyttävän samanlaisia Tintti Kongossa kerronnan kanssa. Gottfredsonin stripit (ks. Inducks) ovat ilmestyneet aivan vuoden 1930 alussa, Hergé piirsi Tinttiä Kongossa  vuosina 1930-1931. Ajallinen yhteys on siis erittäin läheinen.

Yhtäläisyydet on hyvinkin saatettu huomata aikoinaan ja Tinttiä on pidetty Euroopan omana Mikkinä. Tintti ilmestyi mustavalkoisena jatkosarjakuvana ennen kuin se piirrettiin, siistittiin ja väritettiin uudestaan. Alkuperäisen mustavalkoisen Tintin yhteydet Mikkiin ovat saattaneet olla vielä ilmeisemmät.

Ks. myös Tintti ja Mikki (Tintin and Mickey), jossa lisää Tintin ja Mikin kohtalonyhteydestä!

English Summary: Mickey's Lost on a Desert Island adventure is full of fast gags and confontrations with the wild animals and natives, just like Tintin in Congo. Gottfredson's daily strips  (Inducks) were published in the beginning of 1930, Tintin au Congo was serialised in Le Petit Vingtième from 5 May 1930 through to 11 June 1931. So the chronological connection is very close. In those early years Tintin was black and white magazine strip just like Mickey Mouse, so the similarities could have been even more obvious!

Tintti ja Mikki (Tintin and Mickey)

Melkoista ilmailuakrobatiaa!
Kyseessä on Tintti-albumi Mustan saaren salaisuus ja Mikki-strippi 22.5.1933.
© Hergé/Moulinsart S.A./ © Disney

Tinttiä on usein sanottu Belgian Mikki Hiireksi. Sanonnassa on perää enemmän kuin luulisi. Lukiessani Fantagraphicsin Mikki-kirjoja huomasin, että hyvin monet ruudut vaikuttavat perin tutuilta. Kas, Tintti-albumeista löytyy samoja vitsejä, kuva-aiheita ja jopa muutamia lähes yhtäläisiä ruutuja!

Näitä varhaisia Mikki-seikkailuja julkaistiin ranskaksi lehdissä, joita Hergén tiedetään lukeneen (mm.  Le Petit Parisien, ks. viite Hergéen). Hergé oli hyvin luova ihminen, mutta hän haki kuvilleen aina referenssejä muualta. Uskoisin, että hän on tallettanut näitä Mikki-strippejä talteen leikekirjastoonsa ja käyttänyt niitä tuon tuosta inspiraation lähteinä.

Postitan näitä yhtäläisyyksiä lisää. Yksi voisi olla sattumaa, mutta useampi ei... Ks. myös Tintti ja Mikki ja hippo (1930)

English Summary: Tintin has often been called Belgium's own Mickey Mouse. Indeed so. I’ve been reading Fantagraphic Book’s excellent Mickey Mouse Volumes by Floyd Gottfredson. Many of the gags and panels felt really familiar. And I found out that I’ve seen them before in the Tintin albums! There are so many similarities. There are more to follow than this one aerial acrobatics example above from The Black Island (first version published in 1937); matching Mickey Mouse strip was published in 22 May 1933 (The Mail Pilot).

Pyhimys kohtaa Tiikerin (1960)

Leslie Charteris: Pyhimys kohtaa Tiikerin
(Suomentanut Lea Karvonen, alk. The Saint Meets the Tiger)

Tammi julkaisi Lepakko-sarjaa (ks. DekkariNetti), jossa ilmestyi vuonna 1960 Leslie Charterisin Pyhimys kohtaa Tiikerin. Pyhimys on kuitenkin hyvin paljon vanhempi kirjasarja kuin luulisi, sillä tämä kirja ilmestyi nimellä Meet - the Tiger! jo vuonna 1928. Minulla on käsitys, että vuosikymmenten myötä kirjoja varovaisesti ajanmukaistettiin uusintapainosten myötä. Suomessa Pyhimys tunnetaan parhaiten 1960-luvun televisiosarjasta, jossa nimiosassa oli Roger Moore.

Ks. myös Pyhimys kutsuu teelle

Dick Tracyn ranneradiopuhelin (1958)

Lähde: Rikospoliisin mukana 2/1958

alkup. pvm 7.2.1954

Dick Tracy tunnetaan Suomessa lähinnä vain Warren Beattyn tähdittämästä elokuvasta. Tämän sarjakuvadekkarin muistettavin anti populaarikulttuurille on kuitenkin hänen ranneradiopuhelimensa. Toivottavasti Apple pian julkistaa mokoman vimpstaakin, sillä on sitä jo odotettu.

Dick Tracy -sarjakuva ilmestyi Suomessa Rikospoliisin mukana -lehden takakannessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dick_Tracy

Hyvää vappua!

Hyvää vappua, toivottaa Repe (vappupupusorsa).

Elmeri ihmettelee lajipukeutujaa...

Neitsi Etsivä täyttää 80 vuotta. Neito on nuorekas ikäisekseen.

Nancy celebrated her 80th birthday this week, with her first three books (The Secret of the Old Clock, The Hidden Staircase and The Bungalow Mystery) released April 28, 1930.

Get a clue! Say “happy birthday” to Nancy Drew.

Ankka Lampinen (1938)

Ankka Lampinen kulkee aatoksissaan... mieliharmin syy näkyy ajatuskuplassa. Ankka Lampinen oli melko vähäsanainen sarjassaan, ja vauhdikkaassa kuvakerronnassa näkyykin selvästi animaatio- ja mykkäfilmin kieli. Käsikirjoituksesta vastasi Ted Osborne ja piirrostyöstä Al Taliaferro. Lähde: Seura 3/1938

Kuinka korkealle ne hatut oikein voivat lentää?!?

Google Scholar

Klikkaa >> Populaari ja populaarikulttuuri (Scholar)

Google Scholar tekee hakuja tieteellisestä kirjallisuudesta. Kokeile. Hakutulokset poikkeavat melkoisesti normaalista internet-hausta.

http://scholar.google.fi/

PS. 1920 A.D. blogissa on erinomainen juttu Veli Giovannin Junnusta, englanniksi!

Triffidit palaavat, siis televisioon

SCIFI Wire tietää kertoa, että BBC:n uusi kaksiosainen Day of the Triffids tulee telkkarista jouluna.

Koska meillä?

Seikkailujen maailma 2/1955

Seikkailujen Maailman kannessa 2/1955 viimeisen päälle pulp-henkinen sukelluskuva, helmenkalastaja tuntee yhtäkkiä lonkeron puristuksen... Kansikuvatarina on W. Glynne-Jonesin"Matu Haon helmet", ja sisäsivuiltakin löytyy lisäkuvitusta (ks. alla). Ahneuden riivaama kapteeni pakottaa alkuasukkaat helmenkalastukseen, kunnes sukeltaa itse hakemaan kannelta pudonnutta jättihelmeä.

Slug hapuili heikosti turvaköyttä, kun mustekala painautui hänen päälleen. hän tunsi kylkiluittensa rusentuvan.

Torvimainen nokka tuli yhä lähemmäksi ja lähemmäksi. Slug näki pedon pahansuovat silmät aivan edessään. Niiden katse tuntui tunkeutuvan polttavana suoraan hänen aivoihinsa. Hän huusi kauhusta...

Tämä on kunnon kesälukemista. Huonostihan siinä sitten kapteenille kävi. Meri piti omansa.

Seikkailujen Maailmassa oli aina silloin tällöin myös kotimaista sarjakuvaa. Erkki Eklund piirsi (vähän kömpelösti) sarjaa nyrkkeilyn maailmanmestareista. Jack Johnson -kuvasivu on korutonta kertomaa.

Vicky (1958)

Rakastan sinua...
mutta en halua nähdä sinua enää!

Vicky (1957-1964) oli tyttöjen romanttinen sarjakuvalehti, kuten se kuuluisa Herttasarjakin. Isokokoista Vickyä julkaisi Kustannus Oy Pecos Bill, korkkarikokoista Herttasarjaa Sarjakustannus.

Vickyn kannet olivat pop-taidetta jo ennen kuin käsitettä oli edes keksitty. Takakannessa (3/1958) oli näin velmu kuva Marlon Brandosta. Sisältö oli rakkautta, jännitystä, romantiikka ja huumoria kuten kansikuvassa luvataan.

John Carter, Marsin sankari (1978)

John Carter, Marsin sankari 1/1878
Copyright Marvel Comics

John Carter, Marsin sankari ilmestyi Suomessa sarjakuvalehtenä (Atlantic 1978-1979). Tarinat perustuivat yksinkertaistetusti E.R. Burroughsin Mars-kirjojen alkuperäisiin juoniin: Dejah Toris on pulassa! Pelastetaan Dejah Toris! - Alkuperäiset kannet löytyvät Erbzinesta.

Carter ei muista historian hämäriin kadonneesta lapsuudestaan mitään, hän on omasta mielestään aina ollut noin 30-vuotias soturi ja taistelija. Moorcockin Eternal Champion on paljon velkaa Burroughsille.

Sanomalehtisarjakuvissa John Carter ja Tarzan ovat seikkailleet yhdessä.

Yön Ritari ja Le Pakkomieli (1970)

Lepakkomies ja Robin, värikäs superkirja
(70-luvun alku, ei painovuotta)

Le Pakkomieli (loistava suomennos, alk. Bat-Mite) on samanlainen kiusanhenki Batmanille kuin Herra Mxyzptlk Teräsmiehelle. Molemmat riiviöt asuvat 5. ulottuvuudessa, missä se sitten ikinä lieneekään. Le Pakkomieli -seikkailut olivat lapsille ja lapsenmielisille. Batman ei ole aina ollut samanlainen Yön Ritari -synkistelijä kuin nykyään.

Lepakkomies-sarjakuva oli 60-luvulla (televisiosarjan suosion siivittämänä) hulluttelevan absurdia poptaidetta.

Batman-limsaa oli näköjään taas kaupoissa myynnissä; vaan on sitä ollut ennenkin.

Ks. myös Lepakkotyttö (1967).

Jussi Juonion lasit (1948)

Ihmettelenpä vähän,
onko näistä laseista mitään hyötyä!

Ilman Matti Mainiota ja Jussi Juoniota ei olisi Carl Barksia eikä Robert Crumbia
(sellaisena kuin me heidät tunnemme)!

Alkuperäinen julkaisupäivä 8.2.1948
© H.C. Fisher

Ks. myös >> Carl Barks, vaikuttavia vaikutteita (Kvaak)

Torchwood

Torchwoodin ensimmäinen kausi on nyt sitten nähty, ja nyt vasta alkavat ne parhaat jaksot eli toinen kausi. Näin ainakin netissä supistaan...

YLE:n TV2 esittää 10.3. klo 22.50 toisen kauden ensimmäisen jakson Suukko ja kuolema (Kiss Kiss, Bang Bang).

Vähän (jaa että vähän!?!) lapsellisen ulkokuorensa alla Torchwoodissa käsitellään ihmiselon ihanuutta ja kurjuutta hyvinkin aikuiseen tapaan (sarja on K-13). Sanoma on muutenkin se, että kaikki on sattumanvaraista, kuolemanjälkeistä elämää ei ole, Jumalaa ei ole - mutta silti elämä on tärkeää ja eettisesti "oikeita" valintoja pitää tehdä; huumoria unohtamatta.

Olen yrittänyt etsiskellä netistä suomalaista televisioblogia, jossa arvosteltaisiin ja esiteltäisiin näitä meillä vähemmälle huomiolle jääneitä kulttisarjoja. Englanniksi niitä löytyy vaikka kuinka. Mutta onko olemassa fiksua suomalaista televisioblogia? Antakaa vinkki!

PS. Ensi kuussa (7.4.) SubTV:llä alkaa 1970-luvulle sijoittuva Life on Mars.

Viidakko Bill (1954)

Lähde: Apu 14/1954

Viidakko Bill (alk. Jungle Jim) oli mm. Sam Seikkailijaa piirtäneen Paul Norrisin toinen seikkailusarjakuva. Bill seikkaili Aasian suunnalla, lieneekö ollut Sumatrassa tai siellä päin, norsuja ja tiikereitä ainakin riitti.

Viidakko Bill seikkaili Suomessa 1950-luvulla Apu-lehdessä. Koska ko. aviisissa teki temppujaan jo Taika-Jim, Jungle Jim sai luvan muuttaa etunimensä.

Viidakko-Jimin loistoaika sarjakuvana oli silloin, kun häntä piirsi alan mestari Alex Raymond. Hahmo tuotteistettiin ja Jimiä näytteli b-elokuvissa jopa Johnny Weissmüller.

© King Features Syndicate