Rautaparta - suomalainen supersankari (1976)

Suomen sarjakuvaseura myönsi vuoden 2018 Puupäähattu-palkinnon Martti Sirolalle. Valinta oli erinomainen.

Sirolan Apassit-sarjan kolmas osa Rautaparta (1976) suhtautui ironisesti, oikeastaan lähes pilkallisesti, ja aikansa mukaisesti myös rasittavan kriittisesti ulkomaiseen rappioviihteeseen, kuten supersankareihin. Sarjakuva ammensi silti arvostelunsa kohteen kuvakielestä ja sisälsi lähes marvelmaisen iskeviä ruutuja – harvinaista silloisessa suomalaisessa sarjakuvassa.

Onnittelut Martti Sirolalle! (Wikipedia).

FINNA: Helsingin olympialaiset (1952)

Helsingin ja helsinkiläisten menneisyys on valokuvina nyt hienosti esillä Helsingin kaupunginmuseon Finna-sivuilla.

Ulkomaalaisia kisavieraita Linnanmäen huvipuistossa vedenneitoja pudottamassa.
Valokuvaaja Volker von Bonin.
Lähde: Finna

Finlandia Pictorial (1950)

Finlandia Pictorial 10/1950

Englanninkielisen Finlandia Pictorial -lehden kannessa on kuva teollisuusmessuilta. Helsingin Messuhallissa näyttää pidetyn. Tuttuja logoja paljon taustalla.

Enemmän funkkista, Reino!

Taiteilija Kuurna selittää... (Kaasua, Komisario Palmu, 1961)

Enemmän funkkista, Reino! (Sofiankatu 4, Helsinki) on aivan ehdoton museokäynnin kohde nyt näin kesälomilla. Helsingin kaupunginmuseon ja Kansallisen audiovisuaalisen arkiston järjestämän näyttelyn suomalaisen elokuvan ystävä kiertää suorastaan hurmioituneessa tilassa!

Erityisen paljon on tarjolla Palmu-elokuvien ystäville. Näytillä on esimerkiksi alkuperäinen tarjoilukärry Komisario Palmun erehdys -elokuvasta; jostakin on löydetty vieläpä absinttipullo...

Luistinpurjehdusurheilua (1926)

Näin talvella voi harrastaa vaikka luistinpurjehdusurheilua (kuva Nuori Voima 4/1926).

Herra ja ylhäisyys (1943)

Tässä on ainakin viisi ylhäisyyttä, hänen ylhäisyytensä johtaja Orko, ohjaaja Nortimo, Dona Regina (Camilla), Senor Simo Penttilä ja Kenraaliluutnantti Palo itse.

Suomi Filmin Uutisaitta 8/1943 sisältää hauskan kuvaraportaasin Herra ja ylhäisyys -elokuvan teosta. Tauno Palo oli tietenkin kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilä. Kirjailija itse, Simo Penttilä, näyttää kuvassa varsin arvokkaalta herralta.

Kevätpörriäinen (1949)

Kevään viimeisen päivän kunniaksi saatte ihailla Kevätpörriäistä, Helsingin kansakoulujen kevätlehteä, vuodelta 1949. Julkaisija oli Helsingin opettajayhdistys ja toimittaja Valle Ojaniemi. Lehden kolmossivulla yläreunassa lukee, että tämä on lehden "ensimmäinen lento". Suomen kansallisbiografian Fennica-tietokannassa väitetään lehden alkaneen ilmestyä 1948, joten ehkä on olemassa vuotta aikaisempi näytenumero.

Uuden lehden kunniaksi siinä julkaistiin tietenkin mukavasti pörräävä nimikkoruno:

Kuin pörriäinen kesällä,

tää lehti syntyi keväällä,

se iloks lasten lenteli

ja mettä keräsi.

Se sadut runot kertomukset

talteen kokosi,

nyt lasten riemuks siipens avasi.

Ja lapset tervetulleeksi

sen toivotti.

Kari Metsävaara, III lk.

Lehden historiaa valotetaan erinomaisesti Helsinki-Uusimaan Luokanopettajat ry:n sivuilla.

Tommi Typykkä (1951)

Tommi Typykkä ja mestari Lanka (Yhteishyvä 23.5.1951)

Tommi Typykkä on suomalainen sarjakuvasankari, joka seikkaili Yhteishyvä-lehdessä 50-luvulla. Piirtäjä oli Hjalmar Löfving, jolla näitä sarjakuvahahmoja riitti vaikka muille jakaa (ks. Risto Reipas). Monet niistä ovat jo autuaasti unohtuneet, mutta Yhteishyvän lukijat muistelevat yhä nostalgisesti kyseisen lehden sarjakuvia: mm. Sattuman Villeä ja Antti Puuhaaraa.

Näistä Löfvingin mestarillisista sarjakuvista kun saisi hyvin toimitetun kokoelman... no, saahan sitä haaveilla.

Tarzan (1970)

Johnny Weissmüller on monen mielessä se ainoa oikea Tarzan, mutta ei hän tosiaankaan muistuttanut ollenkaan kirjojen Tarzania. Yo. Tarzan-lehden(11/1970) kansikuvan sankarin piirteet lienevät Lex Barkerilta (ks. Wikipedia), Weissmüllerin seuraajalta.

Ajan Sävel (1955)

Ajan Sävel -lehden (8/1955) kannessa ovat Danny Kaye, Rosemary Clooney ja Bing Crosby. Ja elokuva, josta kuva on peräisin, on tietenkin se jouluelokuva: "Valkea joulu". Danny Kaye on kyseisessä filmissä kyllä niin camp kuin olla voi...

Danny Kaye

Takannessa on "värivalokuva Ajan Sävelen lukijoille" filmitähdestä nimeltä Karen Kadler. Kovin moni lukijoista tuskin tunsi Karenia, sillä hän ei ollut tuolloin vielä ehtinyt juurikaan elokuvissa edes esiintyä (ks. IMDb).

Ks. myös Säveltyttö.

Pinocchio (1942)

Niin sitä vain sota-aikana katseltiin Suomessa Pinocchiota. Disney-elokuvan ensi-ilta oli Capitol'issa ja Savoy'ssa. Aukeaman kokoinen mainos julkaistiin Elokuva-Aitan numerossa 24/1942.

"Tämä satu pienestä puunukesta, josta tulee oikea poika, on yksinkertaisesti elämys! Mutta niinpä se myös on oikea filmi, joka kaikkien 5-95 ikävuoden välillä olevien lasten on ehdottomasti nähtävä" --- sanoo Ruotsin kuuluisa pakinoitsija Kar de Mumma.

Ks. myös Pinocchio hirressä.

RIKSIN SARJA (1959)

Ah, Riksin sarja! Sarja alkoi kunnianhimoisesti Balzacilla, mutta pian siinä julkaistiin suuret määrät Agatha Christieta, Zane Greyta, P. G. Wodehousea ja J. O. Curwoodia (ks. Wikipedia). Lukijat ottivat edullisen sarjan suosioonsa ja sitä myytiin monin painoksin hirvittävät määrät, sillä Riksin sarjaa löytyy yhä kaikkialta.

Freeman Wills Croftsin Grootepuiston murha (WSOY 1959, 2. painos) on, täytyy sanoa, aika puisevaa luettavaa, mutta Eeli Jaatisen kansi on tunnelmaltaan täydellinen. Verinen vasara on erityisen hieno!

Mainittakoon vielä, että Crofts oli Detection Clubin jäsen. Kyseinen dekkariklubi, johon kuuluivat mm. Agatha Christie ja Dorothy L. Sayers sopi kirjailijajäsentensä kesken kunniasäännöstä, että lukijalle on annettava reilusti tarpeeksi vihjeitä siitä, kuka murhaaja on.

Myrsky-Ulvinen (1959)

Vilho Myrsky - Arvo Ulvinen: Oma maanosamme

Maantietoa kansakoululaisille II

WSOY 1959

Ennen koulukirjoista puhuttiin usein tekijän tai tekijöiden mukaan. Harvoin on näin hyvät nimet olleet koulukirjakirjailijoilla: "No niin, lapset, ottakaapas esiin Myrsky-Ulvinen."

Myrsky-Ulvisen etukansiaukeama on sykähdyttävän upea. Siinä on "leikkeinä" 50-luvun lopun sanomalehtien nimiä.

Vanhat koulukirjat olivat ennen tuote, jota antikvariaatit eivät ottaneet edes vastaan. Nyt niitä näyttää olevan tarjolla. Nostalgia puree.

Vitsi-motti (1946)

VITSI-MOTTI (Kustannus Säilä, 1942-1948) jatkoi ilmestymistään jonkin aikaa vielä sotien jälkeenkin, vaikka nimi kovin sotainen olikin. Numerossa 2/1946 on ajankuvainen kansi:

- Yhyy! Isä itte leikkaa rahoja, mutta antaa mua selkään vanhan albumin takia...

31. joulukuuta 1945 julistettiin "setelinleikkauspäiväksi". Setelinvaihdosta ilmoitettiin Valtioneuvoston radiotiedotuksella, jonka luki ministeri Uuno Takki (ks. Wikipedia).

Vitsilehdissä oli satunnaisesti sarjakuvia, niin tässäkin: Kaaleppi Kahju (piirtänyt H. Nieminen).

Pekka Puupää (1961)

Fogeli från Ogeli oli tekijämiehiä.

Pekka Puupää 19 (Julkaisija Laura Fogelberg 1961, © Ruth Kaila)

Sotien jälkeen ilmestyi Suomessa jouluksi aina Pekka Puupää -albumi. Ola Fogelberg (1894 - 1952) piirsi Puupäitä vuosina 1925 -52 ja hänen taiteilemiaan albumeja ilmestyi 11 albumin verran.

Suosittua albumisarjaa jatkoi tytär Toto Fogelberg-Kaila vuoteen 1975 asti. Albumeita tuli vaakamuotoisina (ks. yllä) yhteensä 32 kappaletta; sen jälkeen on ilmestynyt vielä juhla-albumeja ja uusintapainoksia.

Retu ja kumppanit (1972)

Retu ja kumppanit -lehdessä toilailivat Kivisten ja Sorasten lisäksi Topi-Katti (kansikuvassa 38/1972), Jetsonit, Magilla Gorilla, Salama-Santeri, Jogi Karhu, Hakki-koira ja monet muut. 
Paperinukke Elvis Presley! 70-luvulla lehdistä leikattavat paperinuket olivat kova sana! Niitä keräillään vielä tänäkin päivänä, kerääjät tosin ovat "vanhempaa väkeä" kuin silloin...

Cutex (1960-luku)

Laila Kinnunen - Cutex -kynsilakkamainos

Kivat nuo "taustatanssijat"...

Maaottelumarssi (1941)

Ilmarinen kustansi paljon erilaisia lukemistolehtiä, mutta vuosina 1940-1941 se julkaisi myös kuvalehteä nimeltä Ikkuna. Numerossa 17/1941 kansiaiheena on "Kaikki marssivat!" Kyseessä oli tietenkin maaottelumarssi Suomen ja Ruotsin välillä. Kansalaiset saivat merkinnät marssikorttiinsa. Ruotsi voitettiin ylivoimaisesti. 

Lehti on huhtikuun lopulta, vaikka marssi käytiin toukokuun alussa. Marssittiinko jo etukäteen?

Lianan silmät (1968)

(Lähde: Apu 5/1968)

Liana Kaarina oli selvästikin Suomen
Elizabeth Taylor...
...silmät sen kertovat!

Mikä lumoojatar!

Fakiiri Kronblom (1963)

Monet näyttävät sekoittavan Sirkus Papukaijan fakiiri Kronblomin (oik. Nils Hedengren)ja Onni-klovnin. Se oli se fakiiri, joka hoki tempuissaan: "Suolaa, suolaa, enemmän suolaa." Suolapurkki näyttää olevan kädessä yo. kuvassakin.

Tirehtööri Orvo Kontio kurkistaa ikkunasta.

YLEn Elävästä arkistosta löytyy videoleikkeleitten siivuja...