15. marraskuuta 2006

Neekerinsuukko

Aloitin kuluvan vuoden heinäkuussa Wikipediaan artikkelin Neekerinsuukko, johon muut päivittäjät lisäsivät kuvat ja muutaman tarkentavan selityksen - samaten vasempaan reunaan alkoi ilmestyä lisää kielilinkkejä (botti päivittää niitä automaattisesti). Artikkeli perustui PopuLAARIn viestiin Suklaauutuus! Neekerin suudelmia (1929).

Aihe on nyt (taas kerran) aktualisoitunut.

Kyse on siis ympäri maailmaa tunnetusta leivonnaisesta nimeltä krembo, jonka suomalainen nimi on perua saksaa puhuvista maista. Myös Saksassa negerkuss on muutettu muotoon schokokuss sanan rasistisen merkityksen vuoksi; kyse ei siis ole missään nimessä pelkästään suomalaisesta ilmiöstä, vaikka monet näin luulevatkin.

Afrikkalaishahmot paketin kyljessä ovat kuin hiukan aikuistuneita versioita ns. picaninny-karikatyyreistä, jotka Suomessa ovat eläneet yllättävän pitkään lastenkirjoissa ja aapisissa. Lakritsapatukoiden hahmo on taasen ns. Golliwog-karikatyyri, jonka erityispiirre on täysin sysimusta iho. Vaikka maailma on muuttunut, nämä selkeän rasistiset "heikentyneet signaalit" ovat jääneet elämään makeispakkauksiin. Niiden on aika siirtyä historiaan ja historiantutkimukseen (ja PopuLAARIin).
  • PS. Suomessa käytetään nykyään sanaa "ryssiä" samassa merkityksessä kuin amerikanenglannissa aikoinaan verbiä "to nigger", v. to wear out, spoil or destroy.

8 kommenttia:

  1. Tuossa vieressäni hyllyssä on sattumoisin neekerinsuukkopaketti (tai no, suukkopaketti, mutta käytän jääräpäisesti vanhaa nimitystä), ja vaikka sitä viikon tuijottaisin, kuva ei muutu silmissäni rasistiseksi. Hyvä on, onhan se karikatyyri siinä merkityksessä, ettei se ole jyrkän naturalistinen kuvaus afrikkalaisista ihmisistä tai ihmisistä ylipäätään, mutta pilakuvaksi tai muuten halventavaksi esitykseksi se on ihan liian kiltti.

    En ollut kuullutkaan mistään picaninny-perinteestä ennen kuin siitä joskus aikaisemmin tästä blogista luin, enkä vieläkään ole kovin vakuuttunut sen olennaisuudesta tässä kysymyksessä. Ei siitä nimittäin liene Suomessa kuullut kovin moni muukaan, ja näin kulttuurihistoriallinen yhteys on käytännöllisesti katkipoikki, ja suukkopakettia ja vastaavia suomalaiskuvia voidaan minusta tarkastella siitä irrallaan, puhtaasti omista lähtökohdistaan.

    Ja mitkäs ne lähtökohdat olisivat? En usko ihan hevillä, että kuvittajan tai makeisyhtiön tarkoituksena on ollut tehdä pilkkaa afrikkalaisista. Tietenkään tuollaista tuskin tänä päivänä lanseerattaisiin, mutta kyllä perinteiden säilyttämiselläkin pitää joku arvo olla.

    Jos jossain päin maailmaa tuotaisiin markkinoille "Suomi-suukkoja", joiden kannessa kaksi yltympäriinsä turkiksiin sonnustautunutta suksijalkaista hahmoa pussaa, olisiko se rasistista?

    VastaaPoista
  2. Kalevi Hotanen15.11.2006 12.01

    Neekerinpusu on neekerinpusu. Mutta entäs se inkkarien käyttämä hotapulveri: Koko kota ota Hota. Ja onko sillä nyt laitaa sanoa meikäläistä rokkivaatiksi.

    VastaaPoista
  3. Siis rokkivaariksi.

    VastaaPoista
  4. Lähestyin neekerinsuukkoja tosiaankin kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta, josta katsoen niiden markkinointi perustuu hyvinkin selvästi menneen ajan rasistisiin asenteisiin. Vaikka suomalaisilta tämä kohdettaan halventava perinnetietoisuus puuttuisikin, anglosaksisista maista tuleville se voi olla hyvinkin selvä.

    Suomessa ei enää asu vain suomalaisia ja Suomessa syntyneitä.

    Eilen selailin divarissa kirjoja (ei ollenkaan harvinaista) ja sattumalta käteen osuivat Benito Mussolinin muistelmat. Vieressä ollut asiakas, vanha rouva, herkesi ääneen muistelemaan: "Ai, kun se fasismin aika oli hyvää aikaa. Silloin Suomessa oli kaikki hyvin. Isäkin tuli (jostain, en saanut kunnolla selvää) kokouksista kotiin ja sanoi, että se Hitler on hyvä mies." Rouva puhui aivan tosissaan, hän tarkasteli asiaa omasta, varmasti vilpittömästä, näkökulmastaan ja muisteli lapsuutensa maailmaa, johon varmasti kaipaa joka päivä...

    VastaaPoista
  5. No, saattoihan se fasismin aika ollakin hyvää joillekin. Tämäkin aika on hyvä joillekin, joillekin ei.

    VastaaPoista
  6. Moisten lauseiden kuuleminen herttaisen vanhan rouvan suusta tuntui aika hyytävältä... mutta juuri heitähän fasistit olivat, aivan tavallisia ihmisiä. Eivät he olleet toisia.

    VastaaPoista
  7. Jotenkin olen aina ajatellut, että mustien karikatyyrihahmojen käyttöön Suomessa liittyi semmoinenkin aspekti, että kukaan ei varmasti osannut kuvitellakaan että kuva päätyisi joskus jonkun oikeasti mustaihoisen nähtäväksi. Ja kaiken lisäksi mielikuvat mustaihoisista perustuivat koulukirjojen ja lähetyssaarnaajien varsin rasistisiin kuvauksiin. Toisaalta taas, aika karkeaa pilaa heitettiin juutalaisista ja romaneista myös, vaikka heitä maassa asuikin.

    VastaaPoista
  8. Juutalaisiin kohdistuneet pilapiirrokset olivat sävyltään hyvin ilkeitä ja heidät kuvattiin todella vastenmielisinä olentoina, Suomessakin.

    VastaaPoista

LinkWithin

Hae tästä blogista:

Ladataan...