Muijakirjat

Sunday Book Reviewissa on vallan
erinomainen essee chick litistä:
>> The Chick-Lit Pandemic.
Suomesta mainitaan esimerkkeinä
Niina Hakalahti ja Pauliina Susi.

Kirjailijan häiriöklinikalla on vastaanotto auki; potilaat keskustelevat kovaan ääneen siitä, millä nimellä tyttökirjoja ja naisten viihdekirjallisuutta pitäisi kutsua (engl. chick lit). Vai pitäisikö mokomat luokittelut jättää vallan omaan arvoonsa... Yksi ehdotus oli muijakirja, toinen tipukirja. Käykää antamassa oma ehdotuksenne!

* * *

Suomessa on ilmestynyt paljon tytöille tarkoitettuja kirjasarjoja kuten WSOY:n korkeatasoinen Vihreä kirjasto, jossa julkaistiin pohjoismaisia tyttökirjoja.

Vihreässä kirjastossa (n:o 17) ilmestyneeseen Brita Tornellin kirjaan Valkoinen kaulus on tehnyt tunnelmallisen ja herkkäviivaisen kannen Marjatta Vihma (1922 -); Ingan ajatukset ovat ikään kuin heränneet taustalla eloon... Vihma työskenteli WSOY:ssä 1964-87 (ks. verkkomatrikkeli).

Brita Tornell

VALKOINEN KAULUS

Pienestä esikaupunkikodistaan saapuu joka aamu Tukholman keskusasemalle hento, valkokauluksinen tyttö. Hänen kiireisiä askeliaan seuraa usein huoli: äidin terveys on vaarassa, ystävyyssuhteet umpisolmussa, Heinz salaisen ihastuksen kohde — aiheuttaa raskaan murheen. Mietteliäs, lahjakas Inga on luokan parhaita, mutta hän eroaa virkistävällä tavalla tutusta 'priimus tyypistä' — hän on omavarainen ja alati uudistuva nuori tyttö, jonka kohtalona on olla hiukan erilainen kuin toiset. Hänen tarinastaan, joka on kerrottu hienosti ja aidoin äänenpainoin, nuoret lukijat löytävät oman ongelmansa.

Teos on voittanut Bonnierin suuren nuortenromaanikilpailun. Palkintolautakunta totesi, että romaani on kirjallisesti erittäin korkeata luokkaa ja »antaa lämpimän ja oikean kuvan nuoren tytön ajatuksista, tunnelmista ja reaktioista koulun ja todellisuuden maailmassa.»