Joka Poika 2/1963
Silmälasipäinen "jokapoika" lukemassa Pikku Prinssiä... saksaksi.
Onko kenenkään muun mielestä Pikku Prinssissä jotain falskia ja ylimielistä sen hiukan halveksuvan tyylin takana? Tekstikuorrutus on toki humaani ja ihmistä kovasti ymmärtävä, mutta jotain tarkemmin määrittelemättömän outoa ja epärehellistä kirjassa on - kuvittelen. Näin minä tunsin jo saman ikäisenä kuin kuvan poika. Monillehan tuo kirja on aarre.
Ehkä se johtuu siitä, että en ole oikein koskaan uskonut ihmisiä "jotka näkevät sydämellä, eivät silmillä"...
Ks. myös Joka Pojan askartelua.
Tekstit
Itselleni Pikku Prinssi on Lokki Joonatanin kaltainen suosikkikirja, jossa on lähinnä kivoja juttuja siteerattavaksi. No, onhan siellä mukavia tyyppejä, kuten se kuningas, joka tietää, koska on oikea aika käskeä aurinko laskemaan.
VastaaPoistaLokki Joonatanin muistelen ilmestyneen myös Valittujen Palojen kuukauden kirjana - ja eikös siitä tehty elokuvakin...
VastaaPoistaPikku Prinssissä on todellakin jotakin outoja viboja aiheuttavaa, jota on vaikea pukea sanoiksi. Et ole siis yksin fiiliksesi kanssa :)
VastaaPoistaBemmu, kiitos uskon vavistuksesta.
VastaaPoistaMinäkin inhoan kirjan lööperiviisautta. En aio edes lukea sitä. Saint-Exupery itsessään oli kohtuullisen kiinnostava hahmo. Lokki Joonatan -elokuvassa näytetään lokkeja ja kertoja sanoo, mitä nämä juttelevat. Päätyi Medved-veljesten 50 huonoimman elokuvan listalle. Se oli tietty aikaa ennen kuin kukaan oli nähnyt esim. Turkish Star Warsia.
VastaaPoista