Esim. kotimaisen poikakirjallisuuden sivuilla esiintyy vilisemällä täysin luonnottomia vuorosanoja, jopa suoranaisia kielivirheitäkin, jotkut kirjailijat (mm. Aaro Honka ja Uula Aapa) sepittävät tekstiin omasta päästään kompelöitä sananparsia jne. (...) Kotimaisista uranuurtajista lienee Vaasassa vuosisadan vaihteessa elänyt vankilasaarnaaja ja kirjailija A. E. Ingman huomattavin; hänen kertomuksensa - joista varsinkin kaksi, 'Rimpisuon usvapatsas' ja 'Latvasaaren kuninkaan hovilinna' ovat varsin raikkaita - ovat aivan syyttä jääneet unohduksiin. Nykyisin toimivista nuorisokirjailijoistamme näyttää Väinö Riikkilällä olevan suurimmat mahdollisuudet kasvaa huomattaviinkiin saavutuksiin; erikoisesti hänen avunsa humoristina on merkittävää laatua.
Tekstissä taisi olla pieniä poliittisiakin painotuksia.
Huovinenhan toimitti 50-luvulla uudet laitokset Ingmanin kirjoista ja siisti niistä pois kaikki kielelliset epämääräisyydet, murreilmaisut ja muut. Viime vuoden lopulla SKS viimein julkaisi alkuperäislaitoksen uudestaan klassikkosarjassaan, siis tuosta Rimpisuon usvapatsaasta. Vielä kun tulisi Latvasaaren kuninkaasta, se on minusta vielä parempi kirja. (Ja jonkun pitäisi kääntää nämä englanniksi, ihan on maailmankirjallisuuden tasoa seikkailun alalla!)
VastaaPoistaMinä oli 7 vuotta Vihurin toimitussihteerinä. Kulloinenkin järjestön puheenjohtaja oli muodollinen päätoimittaja. Kuuluisimpia edeltäjiäni Ovat Rafael Paasio, Kalevi Sorsa ja Olavi Hurri. Paasion aikana lehden nimi oli työläisnuoriso. Olavi Hurrin aikana aikana nimi muuttui Vihuriksi. Ei ole vaikeaa arvata kenen edellä mainitun herran nimestä lehden nimi on muokattu.
VastaaPoistaKiitos Aimo-Kalevi mielenkiintoisista tiedoista, jälleen kerran. Hyvässä seurassa olet ollut...
VastaaPoistaIngmanin nuorisokirjat olisivat tosiaankin kääntämisen arvoisia, mutta haaveiluahan semmoinen on. Boris Hurtta yhdisti Latvasaari-kirjan muistaakseni jopa Cthulhu-mytologiaan jonkin taitavan kirjallisen keikauksen kautta Portti-lehdessä.
Vuonna 1953 ilmestyi Kansan Kuvalehdessä Mauno Seppälän piirtämä Latvasaaren kuninkaan hovilinna. Vähän jäykästihän se oli piirretty, mutta hienosti siinä oli tavoitettu romaanin fantastiset elementit.
No, itse asiassa tiedän yhden kustantajan, joka hyvinkin voisi julkaista Ingmanin romaaneita englanniksi, mutta se vaatisi sitä, että joku ensiksi kääntäisi ne englanniksi. Mutta palataan tähän tuonnempana, jossain vaiheessa on ehkä uutisia.
VastaaPoistaJonkun muuten pitäisi koota suomalaisista sankareista samanlainen Wold Newton -mytologia kuin ulkomailla on. Onko Kosmos Killinen sukua Mitaxille? Mitä Frans J. Palmu teki 1920-luvulla ja tunsiko hän Tarsan vanhemmat?
Kvaakissa oli joskus keskustelua siitä "Merkillisten herrasmiesten" suomalaisversiosta.
VastaaPoistaItse ehdotin II maailmansodan aikaiseksi joukoksi tämmöistä:
Komisario Palmu
Karhumies Tarsa
Kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilä
Väinämöinen
Kuollut mies
Naisvahvistukseksi joku totesi sopivan Sudenmorsiamen.