Vaan muuan Walter Scott kirjoitti samantapaisia tarinoita jo paljon aikaisemmin. Scott kuvasi saraseeneja varsin myönteiseen sävyyn romaanissaan Talismani (1825), varsinkin heidän päällikköään Saladinia. Sivilisaatioiden sodat ovat ikävä kyllä jatkuneet näihin päivän saakka...
Talismani, tarina ristiretkien ajoilta
(WSOY 1918)
Tekstit
Mielenkiintoinen blogi. Uusi tuttavuus mulle. Pitänee tutustua syvällisemmin jahka ehtii.
VastaaPoistaLauri Pohjanpäältä on runo:
VastaaPoistaSALADDIN
Lepäs kuolevana teltassaan
jo suuri Saladdin,
joka taiston ja voiton hekkumaan
vei joukot Allahin.
Joka Egyptin löi ja Syyrian,
oli sodassa voittamaton,
jonka nimen ja sankarikunnian
runo vie tarun loistohon.
Lepäs kuolevana teltassaan
jo suuri Saladdin
ja taisteli viime taisteluaan
yön katsoin tähtihin.
Ja kun kalpeni tähdet, tullehen
tuns hetkensä valtias,
luo aseenkantajan murheisen
käsi viittoi kalvakas.
"Minä lähden; käärinliinani mun",
soi ääni hiljaisin,
"veli, hulmuamaan pane peitsees sun
ja huuda leirihin.
"Tämän kaikesta loistosta, voitoistaan
ja aarteist' Egyptin,
tämän yksin hautaan kerallaan
vie suuri Saladdin!"
Hieno runo.
VastaaPoistaJotenkin nuo ristiretki-aiheiset romaanit olivat aikoinaan historiallinen heikko signaali sittemmin heränneestä orientalismista.
Tarkoitatko siis, että orientalismi olisi syntynyt vasta esim. Walter Scottin jälkeen? Kyllähän orientalismi oli kova sana jo 1700-luvulla, kun ilmestyi esim. Tuhannen ja yhden yön tarinoiden käännös englanniksi ja ranskaksi. Ja Walter Scottin aikalaisia oli esim. William Beckford, jonka mainio romaani Vathek on kuin suoraan Tuhannen ja yhden yön sivuilta repäisty. Ja eikös Edward Said sano, että orientalismi on ollut keskeinen tekijä länsimaisen minäkuvan muodostumisessa modernina aikana?
VastaaPoistaScottin kirjassa on tosi hieno kansi. Ei varmaan löydy signeerausta?
Kairo, tervetuloa lukijaksi!
VastaaPoistaBlogin sivupaneelissa on sekä kuukausittainen arkisto että asiasanojen mukainen lajittelu.
Luokkapilvi on sitten enemmänkin koriste kuin käyttökelpoinen työkalu.
Oho, Juri ehti laittaa jo kommentin väliin. Ja on jälleen kerran enemmän oikeassa kuin minä... oikein hyviä huomioita.
VastaaPoistaKannessa ei ollut signeerausta vaikka sellaista yritin tihrustaa. Tosin reunat olivat jo niin kuluneet, että se saattoi olla jo hinkkaatunut pois.
Onpa noista muutamista tehty amerikkalaisia spektaakkelielokuviakin.
VastaaPoistaKansikuvan innoittajana on selvästi ollut skotlantilaisen John Pettien maalaus "The Vigil".
VastaaPoistaNo, niinpäs onkin. Tai siis kyseessä näyttää suorastaan olevan yksityiskohta ko. maalauksesta.
VastaaPoista