Raymond Chandler: Pikkusisko (The Little Sister)
Kansi: Matti Louhi (WSOY 1987)
Raymond Chandlerin Pikkusisko on jotenkin aina jäänyt lukematta, ja joululomallahan on aikaa. Kun kirja sattui vielä löytymään divarista 8 eurolla Matti Louhen kannella niin tilaisuuteni oli tullut. Hirvittävän tiivistahtinen ja monimutkainen juoni ei oikeastaan haittaa ollenkaan tyylitietoisen tekstiniekan ladatessa jatkuvasti aivan järjettömiä kielikuvia. Joitakin en tajunnut ollenkaan: "...loistin heille nyt värikkäänä kuin kiropraktikon taulukko." Täh? Murhaajaa en arvannut, koska koko juttu oli minulle aivan liian sekava. Annoin juonen vain mennä. Nautinnollista.
Kansi on valitettavan epäonnistunut. Marlowen jalat ovat jotenkin oudon surkastuneet ja hintelät. Lisäksi sankarimme polttaa savuketta, vaikka kirjan ko. kohtauksessa hän polttaa piippua. Ja tytön silmälasit olivat kehyksettömät (jota korostettiin moneen kertaan). Verikyyneleen ampuva mies on selvästi kopsattu jostain Humphrey Bogart -valokuvasta. Ehkä yleensä loistavia kansikuvia (ks. Pyhimys kutsuu teelle) tehnyt Louhi yritti liikaa tällaisen klassikon kanssa. Verikyynel pyssyn piipussa on sekin toisinto hänen tekemästään Spillane-kannesta. Ensipainoksen kansikuva löytyy Wikipediasta.
PS. Auringonkukkametsä kertoi antaneensa äänensä PopuLAARIlle Vuoden 2007 blogit äänestyksessä kategoriassa Vuoden kulttuuriblogi. Kiitos. Olen oikein otettu!
Tekstit
Hauskaa, että olet palannut kehiin. Hyvää uutta vuotta vaan.
VastaaPoistaSe verikyynelen ampuva mieshän on koko sarjan tunnus. Chandlerit julkaistiin uudelleen 1980-luvulla Kalevi Nyytäjän suomennoksina ja sama kuva on jokaisen kirjan kannen yläosassa.
En muista, olenko lukenut Pikkusiskoa, mutta siitä tehty elokuva (Marlowe, 1969) on aika vänkä. James Garner Marlowena ja sivuosissa mm. Bruce Lee ja vanha kunnon Archie Bunker.
Bruce Leen lyhyt näytös oli ensi kerta kun näin kung fu -elokuvaa. Sittemmin on tullut muutama katsottua. Ja nyt vihdoin maanantaina Teemalta tulee Kultainen hämähäkki!
Olisikohan verikyyneltä osaltaan inspiroinut Hitchcockin Noiduttu (Spellbound, 1945), jossa mustavalkoisen psykotrillerin päättää punainen laukaus?
VastaaPoistaMuistan hyvin Pikkusiskon elokuvaversion nimenomaan tuon kung fu -kohtauksen takia. Parvekkeella taisi sattua pikku vahinko...
VastaaPoistaPunainen laukaus! Tuosta se idea on saattanut syntyä.
Aikoinaan ihmettelin, miksi Spillane-kirjojen kannessakin on tuo sama hahmo - sehän on selvästi Humphrey Bogart! Chandlereissa se tuntuu perustellummalta.
VastaaPoistaKirja ei ole parasta Chandleria. Eikä kansi selvästikään parasta Louhea, joka omasta mielestäni oli, varsinkin 60-70-luvuilla, yksi parhaista kotimaisista.
Pikkusiskon ansio lienee henkilökuvauksessa. Kaikkien hahmojen psykologiset luonteet ovat jotenkin heittelehtiväisiä, hyvä onkin pahaa ja sitten taas hyvää jne.
VastaaPoista