29. huhtikuuta 2008

Shokki (1973)

Shokki sarjakirja 8
(Semic 1973)

Shokki-sarjakuvalehti aiheutti ainakin allekirjoittaneelle aivan aitoja kauhunväristyksiä 1970-luvun alkupuolella. Groteskin graafisesti piirretyt lahoavat ruumiit ja vampyyrien verimässäilyt saivat tukan nousemaan pystyyn. Muistan vieläkin ensimmäisen ostamani Shokki-lehden kannen, jossa hautuumaalla käydään melkoista mutapainia - painijoina vampyyri ja ihmissusi. Klassikkokansi oli Frank Frazettan.

Shokki-sarjakirjan tarinassa "Särkyneet siivet" Kenzor joutuu Maa-planeetalle lasten hoiviin. Tämän E.T.:n äiti huuhtoo lopulta alas vessanpöntöstä...

Astronauttiin iskee kosminen stressi. Näky on kuin Black Sabbathin levyn kannesta! Shokin kauhusarjoissa näkyi selvästi underground-sarjakuvan vaikutus.

Shokki- ja Dracula -lehdet joutuivat Suomessa vähän samanlaisen ajojahdin kohteeksi kuin EC:n lehdet 50-luvun Amerikassa. Johan sitä nuoriso turmeltuu tällaisten kuvien vaikutuksesta.

Shokin "juontaja" oli Slemmy.

Ω 10:13 Luokat: , ,

7 kommenttia:

  1. Anonyymi29.4.2008 klo 22.49

    Kiitos tästä, Lurker! Tätä olen odottanut! Shokki-lehti oli ehdoton suosikkini tuolloin, jokainen uusi numero piti saada heti. Se oli NIIN kamala, ihanan kamala.

    Selittää ehkä paljon...

    VastaaPoista
  2. Lurker30.4.2008 klo 9.39

    Shokki oli ainoa lehti, joka minun piti piilottaa äidiltä! Se oli niin kauhean kamala. Niin se kyllä taisi ollakin...

    Jälkeenpäin keräsin kyllä kaikki Shokki-lehdet ja täytyy sanoa, että tasokkaita tarinoita.

    VastaaPoista
  3. Anonyymi30.4.2008 klo 14.07

    Minutkin nuo lehdet turmelivat. Luin niitä alaluokilta saakka, erityisesti Frankenstein & Ihmissutta ja Shokkia. Erityisesti mieleen on jäänyt jatkosarja "Uhrien taru", jossa kaksi naista joutuu vaikeuksiin mm. lattian alta nousevien mutanttien kanssa; sarjakuvassa on mukana myös herra Kauhu, jonka suolet näkyvät ihon läpi.

    VastaaPoista
  4. Anonyymi3.5.2008 klo 20.53

    Minä luin (salaa tietysti) veljen Shokkeja, ja yöunethan siitä meni, vaikka Slemmy olikin jollain kummalla tavalla sympaattinen hahmo.

    VastaaPoista
  5. Unknown10.4.2009 klo 19.56

    Nautin suuresti Shokkien lukemisesta. Olihan ne aika karmivia tarinoita. Omistan vielä niitä n. 30 kpl. Se "Uhrien taru" on kanssa jäänyt mieleeni, mutta myös Shokkien kansikuvat, joissa aika monissa komeilee Frank Frazettan fantasiamaalaus. Olen taas alkanut keräämään sarjiksia ja olen löytänyt itselleni jo kolme uutta Shokkia. Mutta se uuden Shokin vahva painomusteen tuoksu on syöpynyt alitajuntaani. Se on suorastaan pelottava. Hrrr...

    VastaaPoista
  6. Anonyymi28.6.2010 klo 12.42

    todella!! Minäkin luin Shokki-lehtiä tukka pystyssä 70 luvulla.
    tarinat olivat kiehtovan kamalan hirveitä.. limaa ja mätää tihkui varmaan niiden sivuiltakin..
    äitini oli syväjärkyttnyt lehdistäni..heheh

    VastaaPoista
  7. Julle9413.3.2017 klo 22.10

    Itse tutustuin Shokkiin Toukokuussa 2010, kun sain käsiini isäni vanhoja Shokki-lehtiä. Tykkäsin ja myöhemmin onkin tulkut hankittua kaikki 6 Shokki kokoelmakirjaa ja 2012 ilmestynyt Juhla-albumi. Kansikuvista on jäänyt parhaiten mieleen jäänyt numeron 5/1973 kuva, jossa mädäntynyt kalmo kurottaa luista kättään kohti lukijaa. Tarinoiden puolelta mielenpainuvimpia ovat mm Richard Corbenin torakka-aiheinen tarina Syöpäläinen.

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

LinkWithin

Hae tästä blogista: