2. huhtikuuta 2008

Marc Brody (1961)

Marc Brody 1: Kovaa peliä Caminossa -kansikuvaKansainvälinen salapoliisisarja
Marc Brody 1: Kovaa peliä Caminossa
(Kustannus Oy Satakirja, 1961)

Marc Brody oli australialainen W. H. Williams, joka toimittajan työn ohessa myllytti puutarhavajastaan pulp-dekkareita markkinoille Carter Brownin tyyliin. Tosin sanotaan, ettei hän ollut tyylillisesti yhtä hienostunut kuin Brown.

Takakannen kirjailijakuvaus on siis yhtä paljon fiktiota kuin sisältökin (klikkaa isommaksi). "Toisen maailmansodan aikana Brody toimitti legendaarisen maineen saanutta lehteä 'Tobrukin totuus'." Heh heh... Marc Brody oli myös näissä jutuissa seikkaileva päähenkilö.

7 kommenttia:

  1. Jotenkin olen kateellinen näille entisille viattomuuden ajoille. Keskinkertainenkin kirjoittaja olisi voinut tehdä vaikka minkälaisen uran valehtelemalla riittävästi ja riittävän uskottavasti.

    Tällaisia olen miettinyt jo parin viikon ajan, kun talouteen tuli hankittua MTV:n Sarja-kanava, jolla pyörii mm. Pyhimys. Tarinat ovat totaalista tauhkaa, mutta ilmeisen isolla rahalla niitä on kuvattu eri puolilla Eurooppaa.

    Mitähän omasta teinivuosien sankaristani, seikkailija Rock Hardista olisikaan saatu aikaan? Kansainvälisiä bestsellereitä varmaankin.

    VastaaPoista
  2. Nuo vanhat Pyhimykset ovat varsin maukasta katseltavaa. Muistan vieläkin jakson, jossa Simon kohtaa jättiläismuurahaisen öisellä nummella!

    Viattomuutta ei saa takaisin, kun se on kerran mennyt. Niin se vain on. Mutta menneitä voi muistella...

    VastaaPoista
  3. Haa, tuo on juuri se, jonka näin ensimmäisenä uudelta kanavalta maaliskuussa. Huikea juttu: Hullu tiedemies oli päättänyt, että ihmiskunta tuhoutuu ja maapallo kuuluu hänen jalostamilleen jättiläismuurahaisille.

    Itselleni jäi epäselväksi, miten vasikan kokoiset jättiläismuurahaiset olisivat levittäytyneet ympäri maailman Britteinsaarilta käsin. Uimalla?

    Mahtava oli myös viime viikolla esitetty jakso, jonka pääkonna oli Louis Maxwell, ainoa oikea miss Moneypenny.

    VastaaPoista
  4. On se vaan niin väärin, kun meikäläisellä on PlusTV-kortti muttei antennitaloudessa näy kuin Formulat ja muut turhuudet.

    VastaaPoista
  5. Olen Kai miettinyt ihan samaa: nykyään - ainakin periaatteessa - vaaditaan aivan valtavasti lahjoja, jotta saa julkaistuksi vaikka neljä romaania. Ja niitten pitää olla ihan helvetin pitkiä. Miksei voi vaan relata ja kirjoittaa 70 sivua tekstiä ja odottaa ensi kuuhun ja kirjoittaa taas vastaava määrä tekstiä? Mutta kun ei.

    Toisaalta huijaustahan näissä nykyisissäkin markkinoissa on. Kirjojen pitää olla täynnä ihmeellistä teknotauhkaa ja historiallisesti oikein olevia tietoja, ja teksti saa olla minkälaista hengetöntä lööperiä tahansa. Marc Brodyt ovat tosi mälsiä, mutta ovat ne jotenkin symppiksempiä kuin ilkkaremekset.

    VastaaPoista
  6. Kyllä minä hyväksyn sen, että romaanin julkaisemiselle on ihan selvä kynnys.

    Mutta on jotenkin harmi, ettei sellaiselle relalle Jerry Cotton -tyyliselle kirjoittamiselle ole enää markkinoita, koska kioskikirjallisuus on kahdonnut.

    VastaaPoista
  7. No, minä sanoin väärin: tarkoitin, että on kynnys, mutta sen voi ohittaa asioilla, jotka eivät sinänsä liity siihen, osaako kirjoittaa tai osaako luoda kiinnostavia henkilöhahmoja. Riittää kun keksii riittävän ison idean (high concept on termi ulkomaiden kustannusmaailmassa) ja osaa tuotteistaa (vrt. esim. James Pattersonin kirjojen nimet).

    VastaaPoista

LinkWithin

Hae tästä blogista: