Lopulta pelastin neuvokkaasti perheeni, kun keksin niiden "akilleenkantapään". Ne piti keittää kaksi kertaa kiehuvassa vedessä, huuhtoa, paistaa pannulla ja syödä. Hellittämättömällä sisulla teimme niistä selvää jälkeä!
Yksi aivoista väijyi aivan mökkipolun varrella.
Olento aikoi juuri käydä kimppuun
kuvaa ottaessani.
Tämä yksilö kätkeytyi ovelasti kanervien joukkoon.
Sitä oli suorastaan vaikea huomata...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti