27. syyskuuta 2006

Korkeakulttuurin, ei vaan populaarikulttuurin vastaisku!

Parnasson blogissa korkeakulttuuri iskee takaisin kuin miljoona volttia ("Ilmassa on selviä merkkejä siitä, että jako viihteeseen ja korkeakulttuuriin on sittenkin olemassa, ja yhä useampi ilmoittaa valitsevansa mieluummin korkean kuin matalan."); niinpä niin...

...jos joku pystyy minulle kertomaan perustellusti, mikä arvollinen ero korkea- ja populaarikulttuurilla on, niin kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

Korkeakulttuurilla Parnasson yhteydessä tarkoitetaan ilmeisesti, varsinkin kirjallisuuden osalta, sellaiseksi kanonisoituja romaanitaiteellisia kirjoja - mitä sitten lienevätkään. Matalakulttuuriksi käsitetään sitten varmaankin tuo massojen oopiumi, populaarikulttuuri, ajanvietekirjallisuus - jota tässäkin blogissa on hartaudella esitelty ja vaalittu: Rudyard Kipling, Raymond Chandler, Matti Hälli, Paronitar Orczy, John Wyndham ja Anni Swan. Ajanvietekirjallisuuden edustajia kaikki tyynni. Luen parhaillaan Topeliuksen Välskärin kertomuksia, joka on oikeastaan suomalaisen historiallisen viihderomaanin alkupiste. Väitän, että kaikki edellä mainitut kirjailijat ovat kirjoittaneet kirjoja joiden arvo on säilynyt vaikka ne ovatkin viihdekirjallisuutta. "Rajalinjan" olette keksinyt te itse (ketä ihmettä minä tässä oikein teitittelen...).

Parnasso, minua nolottaa puolestanne, teidän analfabeetti naiiviutenne. Sivistysmieli ei ole ylimielisyyttä. Sivistys on suvaitsevaisuutta. Vailla rajoja. Kulttuurissakin. Toisaalta, ehkä Parnasso onkin vain oma alakulttuurinsa, yksi monien joukossa.

Parnasson massa, päätoimittaja, yrittää pitää viihderomaaneja
lukevaa massaa kurissa!

6 kommenttia:

  1. No, arvaa, miltä minusta tuntuu, kun menin kehukaam Mickey Spillanea täällä taannoin??? Ei edes Chandleria, joka kai alkaa olla aika hyväksyttä sentään.

    En huuda korkean, en matalan puolesta, vaadin kirjoja, joiden seurassa viihdyn!

    VastaaPoista
  2. höh, tuo "kehukaam" pitäisi todellakin olla "kehumaan". Kuume tekee näköjään tuhojaan minussa.

    VastaaPoista
  3. Ajanvietekirjallisuuden ja "romaanitaiteen" välinen ero on kuin lumeen pissattu viiva.

    VastaaPoista
  4. A-K.H, lumeen pissatusta viivasta tulee aina (??) mieleeni muutaman vuoden takaisessa ARS-näyttelyssä näkemäni taideteokset, jotka taiteilija Helen Chadwick oli luonut valamalla kipsiä lumeen pissimäänsä koloon. Ne olivat aika hienoja. Pissakukkasia.

    Kansakouluajoistani muistan sen, että pojat kotimatkalla usein kirjoittivat "kusaisemalla" nimensä tienposkeen talvisaikaan. Keltaista valkoisella. Yksi sai opelta toruja kun oli tomppeli tehnyt nimmarinsa aivan koulun portin viereen.

    Mitä Parnasson toitotuksiin tulee, Jarmo Papinniemi on täsmentänyt käsityksiään: "Kyse ei ole pelkästään teosten ominaisuuksista, vaan teoksiin liittyvistä asenteista." Korkeakulttuurin täsmäisku osuukin rintamalinjojen takaa kohti kuluttajan roolissa olevaa rahvaan edustajaa, joka ei paremmasta ymmärrä. Sivistynyt kulttuurieliitin jäsen sen sijaan on hankkinut oikean näkemyksen siitä, mikä on ostamisen arvoista, sitä parempaa lukemista, "fiinejä" runoja ja novelleja. (Tihkun sarkasmia).

    VastaaPoista
  5. Tämä kertoo vain siitä, että porukan on lähtökohtaisesti mahdotonta ymmärtää mitä eroa korkea- ja "matala"kulttuurilla on, koska he eivät tiedä mitä korkeakulttuuri on. Korkeakulttuuri (ja sen merkitys) onkin sellaista mitä jokainen ihminen ei voi tajuta.

    En minäkään voi selittää sitä sinulle koska et ilmiselvästi ymmärrä, et voi ymmärtää. Ja jos minua haukutaan elitistiksi niin en välitä paskaakaan. Suvaitsevaisuudella ei asian kanssa ole tekemistä. Suvaitseminen ei (toivottavasti) tarkoita hyväksymistä.

    VastaaPoista
  6. Kiitos viestistäsi, Anonymous.

    Uskoisin, että myös populaarikulttuurin ymmärtämiseen tarvitaan laajaa sivistystä ja ymmärrystä.

    Kirjoitustyylisi ja sanavalintasi antavat selvästikin ymmärtää, että todellakin kuulut jonkinlaiseen eliittiin.

    VastaaPoista

LinkWithin

Hae tästä blogista: