Kimmo ja Touhukas Maija (1946)

Suomalaisen sarjakuvan ja kuvituksen klassikko Ami Hauhio (klikkaa haku) on PopuLAARIn suuria suosikkeja, jo moneen kertaan esitelty, mutta lisää tulee... Kimmo-lehdessä ilmestyi Hauhion huumorisarja Touhukas Maija. Ami osasi siis tehdä muutakin kuin seikkailusarjakuvaa. (Ks. Kvaakin Ami Hauhio -keskustelu).

Touhukas Maija ja lumiukko, piirtäjä Ami Hauhio

Ami Hauhion kansikuva Kimmo-lehteen 2/1946

MRRR -- VAKOOJA!!

Aarteenetsijät (1945)

T. Rautapalo-Rapp: Aarteenetsijät (Kansankirja 1945)
Poikien sininen sarja 3. Kansi: Ami Hauhio

Ami Hauhion maalaama mustekala ei näytä erityisen pelottavalta; aivan kuin se hymyilisi! Lonkerokin on ystävällisen rennosti kiertynyt sukeltajan ympärille, kuin kättelyyn.

Tauno Rautapalo teki pitkän uran nuortenkirjailijana.

Hae PopuLAARIsta: Poikien sininen sarja.

Lauri Virta (1944)

Lauri Virta: 24 tuntia (Kansi: Ami Hauhio)
Ilmarisen kirja 1944

Ilmarisen kahdenkympin kirjat olivat äkisti kolmenkympin kirjoja... inflaatio eteni sotavuosina nopeasti.

Lauri Virta on tietty PopuLAARIn lukijoille jo ennestään tuttu.

Risto Reipas

Taas on tullut syksy!

Koti-lehden (Kotikasvatusyhdistyksen äänenkannattaja, Söderström 1912-1964) kannessa lapset ovat syksyn tultua joutuneet vankilaan - kouluun! Lehden päätoimittaja oli Aarre Lauha, joka toimitti toistakin koti-alkuista lehteä, nimittäin Kotimaata.

Sarjakuvan harrastajat tuskin ovat älynneet tätä lehteä selailla, josta yllätyksekkäästi löytyy mukavia suomalaisen sarjakuvan makupaloja. Ami Hauhion (Jylhänevan asukkaat) lisäksi Kotiin piirsi ainakin myös Hjalmar Löfving. Hjalmar tapasi piirtää samaa poikasankariaan eri nimillä, tällä kertaa otsikkona on Risto Reipas. Nimi on tutun kuuloinen...

[klikkaa kuva isommaksi]

Risto Reipas ja hänen ystävänsä tiedemies Pukinparta ovat juuri palaamassa
huimalta seikkailumatkalta, kun heidät yht'äkkiä yllätti meteorisade.
"Kauhistus", huudahti Pukinparta. "Mikä harmin paikka", puuskahti Risto.
"Huomenna alkaa koulu - on ennätettävä kouluun."

Ami Hauhio: Patentti N:o 33 (1941)

Sankarikeksijä Esko Visa

Tässä näyte Ami Hauhion seikkailusarjakuvasta "Patentti N:o 33" (Seikkailujen Maailma 5/1941).

Keksijä Esko Visa on tullut kuuluisaksi. Eräässä maassa rakennetaan samanaikaisesti kuitenkin hänen keksintönsä mukaista ilmatorpedoa.
- Vai postiraketti! Tämä tulee kuolemanpostia varten. Nyt alkaa lataaminen, olkaa varovaisia...

Kiitos Sarja via Kvaak.

Sam Hurja (1938)

Ami Hauhio: Sam Hurja (Seura 6/1938)

Lentäjä Sam Hurjan seikkailut maalla, meressä ja ilmassa oli puhdasveristä suomalaista seikkailusarjaa 1930-luvulla. Se ilmestyi Seura-lehdessä vuosina 1937-1938, muttei ilmeisesti joka numerossa. Sarja kaiketi jäi kesken vuonna -37, mutta kyllä seikkailun loppu saatiin selville seuraavana vuonna, ja sidekick Kalle löysi lopulta ne varastetut jalokivet (ks. kuva yllä). Piirtäjänä oli tietysti Ami Hauhio. Näytteitä löytyy myös Kävelyllä-blogista. Sam Hurja seikkaili Seurassa koko sivun "lakanassa" ja oli komeasti väritetty.

Tyylikäs Sam!

• PS. Myös Kvaakista löytyy Sam Hurjasta tietoa.

Taistelu Buddhan silmästä (1952)

Tauno Karilas: Taistelu Buddhan silmästä (Valistus 1952)
Tauno Karilaan valitut seikkailukertomukset N:o 4
Kansi: Ami Hauhio

Ami Hauhio ei aina malttanut uhrata tarpeeksi aikaa sarjakuviensa viimeistelyyn ja joissakin niissä näkyy hiukkasen hutiloiva kiireen jälki. Sen sijaan Tauno Karilaan "poikapulp"-kirjassa Taistelu Buddhan silmästä on hieno kansi ja viimeistellyn runsas kuvitus. Ao. kuvassa professori Osculaton hiuskiehkurat liehuvat suorastaan paholaismaisella tavalla.

Takakannessa lainattiin Uuden Suomen arvostelulausuntoa Karilaan Valituista Seikkailukertomuksista.

Valittujen teosten sarjaa on kuuleman mukaan tarkoitus jatkaa lähivuosien kuluessa ja kirjailijan parhaat aikaansaannokset sisällytetään siihen. Jos näin tapahtuu, tulee julkisuuteen kiehtova kokonaisuus, sillä Tauno Karilas on erinomainen, nuoret varmasti mukaansatempaava kertoja. Hän on valinnut kertomusten aihepiirin maapallon eri puolilta. Niihin mahtuu mielikuvituksen siivittämiä kuvauksia kaukomailla elävien ihmisten vaiheista, mikä kiinnostaa myös varttuneempia lukijoita. Hän tutustuttaa lukijansa milloin eksoottisiin maihin, milloin koskemattoman luonnon mysteerioihin. Hänen teoksensa ovat lukijain tietopiiriä avartavia, mutta ei suinkaan tyrkyttävän opettavia. Nyt ilmestyneet Valitut teokset ovat yhtä tuoreita kuin silloin, kun ne ensi kerran näkivät päivänvalon.

• PS. Tekno-Kekko nakkasi kommenteissa jalolla kivellä. Tattis!

Kimmo (1949)

Kimmo 12/1949
Kansi: Ami Hauhio
Joulukuusen hakija kohtaa yllätyksen
talvisessa metsässä: JOULUPUKIN!

Kimmo-lehti ilmestyi vuosina 1945-1952 (Lehtiyhtymän kustantamana). Tämän nuorten lehden maskotti oli Kimmo-koira, jolla oli lehdessä ihan oma sarjakuvansakin.

Koiraystävämme ilmestyi myös lehden mainoksiin... ennen otettiin aika rennosti tämä toimituksellisen ja mainoksellisen sisällön sekoittaminen.

Oma LOMPAKKO tekee pojasta miehen!

David Balfourin seikkailut (1955)

Jousi-sarja 6
R.L. Stevenson: David Balfourin seikkailut
(WSOY 1955) Kansi: Ami Hauhio

Lisää Jousi-sarjaa! Robert Louis Stevensonin David Balfourin seikkailut sisältää itse asiassa kaksi teosta: Kidnapped ja Catriona. Edellinen oli ilmestynyt aikaisemminkin suomeksi nimellä Ryöstölapsi.

Ja mikä aloitus...."Kertomus seikkailustani alkaa eräästä aikaisesta kesäkuun aamusta armon vuonna 1751. Silloin vedin avaimen viimeisen kerran isäni talon ovesta." Skotlannin historia tulee tutuksi seikkailujen aikana, ja viimeinen jakobiittien kapinayrityshän tapahtui juuri mainittuna vuotena.

PS. Anna Amnell kertoi kommenteissaan tehneensä oman "Luostari ja kotiliesi" -löytönsä Hietalahden kirpputorilla. Kyseessä oli alkuperäinen suomennos vuodelta 1923.

Vaaroja päin (1949)

Nuorten lehti Kimmo, No 8-9 1949

Kari Suomalaisen Henkensä kaupalla -viestissä oli linkki Sarjainfon artikkeliin, jossa kerrotaan: "käsikirjoituksen tekoakin hän [Kari] kokeili kirjoittamalla juonen Martti Viitalan piirtämään lastensarjaan, joka julkaistiin Lasten Maailmassa neljäkymmentäluvun lopulla."

Minulle tuli tästä lauseesta heti mieleen Viitalan historiallinen seikkailusarja "Vaaroja päin", jota Viitala teki nuorten lehti Kimmoon 40-luvun lopulla. Ettei Kari vain olisi tarkoittanut sitä?

Vaikka Vaaroja päin -sarjakuvan hahmoissa onkin tiettyä jäykkyyttä, Viitala on onnistunut jopa koko sivun sommittelussa ja toiminnan rytmityksessä. Syvyysvaikutelmaa on kuviin saatu taitavalla perspektiivin käytöllä ja varjostuksilla. Hän on selvästikin piirtänyt sarjaa varsin kunnianhimoisesti, ja Jaakko Jaakonpojan ja Tynnörin seikkailut ovat myös juonellisesti "jännää" luettavaa. Laivarakenteet on nekin piirretty tarkkaan ja asiantuntevasti. Kuvatun aikakauden mukaista tunnelmaa luo myös koristeellisesti tekstattu alkuruutu. Martti Viitala piirsi nimimerkillä Will Martin Buffalo Bill -lehteen.

Korkeatasoista seikkailusarjakuvaa on siis Suomessa julkaistu useammankin tekijän (mm. Suomalainen, Viitala, Hauhio) taholta - vaan unholaan ovat jääneet.

Elävät torpedot (1945)

Poikien seikkailuromaanissa Elävät torpedot ollaan kesälomalla Lauttasaaressa, sillä "niin suuressa määrässä kuin Lauttasaari olikin suurkaupunkilaistunut, oli siellä vielä idyllisiä paikkoja, joissa saattoi viettää kesää kuin maalla konsanaan."

Poikien sininen sarja 8.
Jori Tervanto: Elävät torpedot (Kansankirja 1945, 2. painos)
Kansi: Ami Hauhio

Takakansiteksti:

Kamreeri Hongiston kaksoispojat Jorma ja Jaakko olivat yökalassa luodolla. Kun he aamulla heräsivät, oli heidän veneensä kadonnut, ja heille alkoi tapahtua vielä paljon jännittävämpiäkin asioita, sillä kyllä joutuminen salakuljettajien sukellusveneen roistojen vangiksi ja esiintyminen elävänä torpedona karmisi kenen tahansa selkäpiitä.
- Kaikkein kiperimpiä kohtauksia emme ollenkaan mainitse, ettei lukija etukäteen säikähtäisi. Sensijaan teemme sen paljastuksen, että lopuksi kukin saa ansionsa mukaan eikä kenenkään tarvitse jäädä ihmettelemään, miksei "Jokamiehen tavaratalon" apulaisjohtaja antanut pidättää myymälävarasta ja miksi hän myi liian hyvää tavaraa halvalla.

Pulpetti tietää kertoa, että Jori Tervanto oli oikealta nimeltään Selim Tapola ja että hän toimitti suomalaista pulp-lehteä Sormenjälki.

Johnny Wiking (1944)

Johnny Wiking, äventyr i världsrymden oli upea tieteissarjakuva, joka ilmestyi (ainakin 1940-luvulla) ruotsalaisessa Vecko-Revyn-aikakauslehdessä. Piirtäjä oli Björn Karlström. Hän on selvästi hakenut samaa sarjakuvaansa samaa tyyliä kuin Alex Raymondin Flash Gordonissa.

Suomalaiset vanhat pilasarjakuvat ovat paljosta velkaa ruotsalaisille esikuvilleen, kuten PopuLAARIssa on muutamankin kerran pantu merkille. Olisiko myös niin, että Ami Hauhiokin olisikin saanut Flash Gordon -vaikutteensa Johnny Vikingin kautta? Sen verran samannäköisiä ovat vieraan planeetan maisemat ja saurukset... Vecko-Revyn oli hyvin suosittu lehti ja sitä luettiin paljon myös Suomessa.

Vecko-Revyn 7/1944

• PS. Ruotsalaisista sarjakuvista ja muustakin kertoilee Sekvenskonst-blogi.

English Summary: Björn Karlström is an excellent Swedish artist, whose early space adventure comic strip, Johnny Wiking, was heavily influenced by Alex Raymond (of Flash Gordon). Even Karlström's signature is drawn into same style as Raymond's. And I am making a wild guess that Karlström for his part had quite an impression upon late Finnish comics artist Ami Hauhio. Vecko-Revyn was very popular magazine also here in Finland and it was full of wonderful comics - often in colour. But of course the similarities for both artists could derive from Alex Raymond... so I'm just guessing.

Koltan perintö - Pellervo (1950)

Ami Hauhiota ei olekaan taas vähään aikaan PopuLAARIssa nähty... on aika korjata tilanne. Valojuovassa alkanut tieteissarjakuva Koltan perintö jatkui Pellervo-lehdessä, ja komeasti jatkuikin. Vuosina 1944-1950 julkaistu sarjakuva olisi jo aika julkaista hyvin toimitettuna albumisarjana, kyse on suomalaisen sarjakuvan kulttuuriperinnöstä - ja onhan tällä suuri nostalginen arvo. Seinäjoen sarjakuvaseura tosin julkaisi Koltan perintöä yhden albumin verran vuonna 1984 (juuri näitä Pellervon seikkailuja, Laikku 05:ssa julkaistiin näytteeksi muutama ensimmäinen sivu Valojuovassa alkanutta sarjaa), mutta painoasussa oli paljon toivomisen varaa.

"Purkauksen mukana sinkoaa raketti voimalla ylös."

KOLTAN PERINTÖ
- seikkailuja maan uumenissa, avaruudessa ja meren syvyyksissä.

Copyright Ami Hauhio, Pellervo 1-2/1950

Piirroksen jäykkyydestä huolimatta Hauhio on saanut sarjakuvaansa aitoa romanttista seikkailuhenkeä ja vauhti on suorastaan hengästyttävä.

PS. Pulpetti (Kids' book shelves) näyttää osallistuneen Näytä lapsesi kirjahylly -meemiin. Kiva!

Salaperäiset askeleet (1948)

Theodora du Bois oli hänkin aikoinaan tunnettu ja suosittu kirjailija, nykyään unohdettu. Salaperäiset askeleet (engl. Footsteps) -romaanissa esiintyy hänen "kuuluisa" lääkärietsivänsä tohtori Jeffrey McNeill vaimonsa kera. Erityisen jännittävässä kohtauksessa tämä tiedesalapoliisi (scientific detective) käyttää narkoanalyysiä, jossa kuulusteltava ilokaasun avulla saadaan hypnoosin tapaan kertomaan tiedostamattomia asioita...

Du Boisilta suomennettiin myös teokset Myrkkypisto (Death wears a white coat) ja Kuolema myöhästyy lounaalta (Death is late to lunch). Hän kirjoitti myös pulp-novelleja (Famous Fantastic Mysteries) ja täytyy sanoa, että suomalainen kansitaiteilija Ami Hauhio tavoittaa tyylikkään pulpmaisen (oksymoron?) kauhutunnelman myös suomalaisen painoksen kannessa (ks. alla).

Theodora du Bois: Salaperäiset askeleet
(Kustannus Oy Mantere 1948)
Kansi: Ami Hauhio
Kolmiokerho-sarjassa julkaistiin (Fennica-tietokannan mukaan) myös sellaisia hyvinkin tunnettuja nimiä kuin Leslie Charteris ja Agatha Christie. Sarjan kirjoista näytetään nykyään pyytävän n. 20 € hintoja.

Takakansiteksti:

Kunnia ja perhe olivat maailman tärkeimmät asiat Rolet'n perheelle. Sentähden he sietivät luonaan Fritz-serkkuaan huolimatta tämän omituisuuksista ja koko perheen vastenmielisyydestä häntä kohtaan.

Sentähden myös Joan Rolet alkaessaan kuulla olemattomia askeleita kieltäytyi menemästä naimisiin Murray Cainen kanssa. Askeleet vainosivat häntä kaikkialla, hän pelkäsi tulevansa mielipuoleksi, kun ei voinut löytää niille minkäänlaista selitystä. Murray Caine epäili kuitenkin niihin kätkeytyvän jotakin salaperäistä ja hän teki parhaansa suojellakseen morsiantaan ja selvittääkseen askelten salaisuuden.

Salaperäiset askeleet on kauhukertomusmaisen jännittävästi kirjoitettu rikosromaani, jonka kirjailija rakentaa mestarillisesti alkaen salaperäisten askelten tuhoa ennustavista äänistä loppuratkaisuun juuri ennen Joan Rolet'n hermojen luhistumista.

• Ks. myös A Guide to the Theodora DuBois Papers.

PS. Jos kerran harrastan populaarikulttuuria, miksi esittelen ja luen kirjoja joista käytännössä juuri kukaan ei tiedä yhtikäs mitään? Ovatko ne sittenkään populaaria? Vai onko harrastukseni aihe oikeasti curio?

Saappaattomat sankarit (1947)

Heikki Seppälä: Saappaattomat sankarit
Poikien sininen sarja 19 (Kansankirja, 1947)

Kansi: Ami Hauhio

"Niin historiankirjoitus kuin mediatkin ovat taipuvaisia unohtamaan eläimet", kirjoittaa Mette blogissaan Mette miettii (ks. Hitlerin bunkkerin koirat). Olen samaa mieltä, ja niin on myös Heikki Seppälä, joka päätti tehdä asialle jotain - ja kirjoittaa kirjan. Vuonna 1947 ilmestynyt Saappaattomat sankarit sisältää kehyskertomuksen (maisteri Piippola kertoo), jonka puitteissa tarinoidaan eläinten historian hämärään jääneistä uroteoista...

Takansiteksti:

SAAPPAATTOMAT SANKARIT

Monet ylistyslaulut on sepitetty muinoisista ja myöhemmistäkin uroista, Gilgameshista, Akhilleuksesta, Horatius Coclesista, Eerik Verikirveestä, Hiawathasta, Richard Leijonamielestä, Rolandista, Wilhelm Tellistä, Garibaldista...

Mutta harvoinpa ovat leikarien luutut helisseet Mirzan, Harmaaturkin, Balton, Mockerin ja Halkikorvan kaltaisten "saappaattomien sankarien" kunniaksi. Ylen niukasti ne ovat saaneet myös kronikoitsijain huomiota osakseen - ja kuitenkin niiden tilille voidaan merkitä tekoja, jotka ovat melkoisesti historian pyörää kieputelleet.

Näiden unohdettujen urhojen muistolle omistetaankin nämä verrattomat tarinat - ja jokainen, joka tekee tuttavuutta kirjan sankarien kanssa, on valmis myöntämään, että perin, perin usein suuretkin urotyöt palkitaan unhoituksella.

Ami Hauhio on kuvittanut kirjan tyylikkäillä tussipiirroksilla.

Valojuova - Koltan perintö (1944)

Helsingin kirjamessuilta löysin paksun pinkan Valojuova-lehtiä näytenumeroa myöten. Tämä "ajankohtainen kuvallinen viikkolehti" ilmestyi vuosina 1944-1950. Kansiaiheina olivat ensimmäisessä ilmestyneessä numerossa "Penicilliini - uusi nerokas lääke, Polttoturve - suomalainen kivihiili, Tervaskannot - kotimaisen voiteluöljykysymyksen ratkaisu". Biopolttoaineet olivat siis silloinkin hyvin ajankohtaisia.

Lehden nimikin kertoo siitä, kuinka kiinni sodassa vielä oltiin. Ulkoasultaan lehti oli tabloid-tyyppisesti taitettava, mutta paperi oli kunnollista.

Mutta mikä mielenkiintoisinta, ainakin PopuLAARIn mielestä, takakannessa ilmestyi Ami Hauhion Koltan perintö, yksi parhaista, ja pisimmistä, suomalaisista seikkailusarjakuvista koskaan. Seikkailu alkaa, kun isoisä kuolinvuoteellaan paljastaa salaisuuden... joka piilee lappalaisen lypsinnaapussa!

© Ami Hauhio 1944

>> Haku: Ami Hauhio PopuLAARIssa.

Atoroxin edeltäjä: Robomax (1943)

Juri Nummelin esittelee Pulpetti-blogissaan pienen löydön suomalaisen tieteiskirjallisuuden saralta, Atoroxin edeltäjän Robomaxin.

(...) Keltainen kotka -nimistä lehteä - se oli korsulukemisto vuodelta 1943, julkaisijana Lehtiyhtymä. (...)Paitsi että sivulta 75 eteen tuli Outsiderin eli Aarne Haapakosken novelli "Insinööri Murron Robomax".

Lähde: Outsiderin Atoroxin edeltäjä (via Pulpetti)

Kuvittajaa ei ilmoiteta, mutta eiköhän se tosiaankin ole Ami Hauhio, kuten Nummelin itsekin arvelee. Atoroxin mahdollisesti ranskalaisista sukujuurista on puolestaan keskusteltu Kvaakissa.

• PS. Miksi ihmeessä kaikilla keksijöillä oli ennen vanhaan yllään aina pitkä laboratoriotakki ja suupielessä suoravartinen piippu?
• PPS. Miedossa marinadissa on keskusteltu Muuttuuko moraalikoodisto? Esitin oman teoriani siitä, kuinka asenteet vaihtuvat sykleinä, välillä ollaa sallivia, välillä sallimattomia. Olisiko seuraavaksi uskonnollisen fundamentelismin jälkeen nousussa uskonnottomuuden trendi, jumalattomuuden aika? Richard Dawkins esittää hyvin perusteltuja näkemyksiään jumalharhasta. Salon-lehden haastattelu on otsikoitu ytimekkäästi: The atheist. Niin tai näin, itse en ole saanut ilmoitusta siitä, onko jumalia tai Jumalaa olemassa (onneksi, voisin vähän säikähtää).

Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti

Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti ylläpitää kelpo sivustoa, jonka kokoelmatietokanta on haettavissa selaimen kautta. Kannattaa huomata myös Kolmen tähden haku, josta löytää yksittäisestä käyttäjästä mielenkiintoista tietoa (joistakin enemmän kuten Maija Karmasta, joistakin vähemmän kuten Simo Penttilästä). Niilo Tahkolahdesta löytyy tietokannasta paljonkin osumia, mutta Wan-King jää löytymättä. Poikakirjoissa tuntuu olevan muutenkin enemmän aukkoja, Simo Penttilän Punavyötkin puuttuvat.

---

The Finnish Institute for Children's Literature has an excellent collection of Finnish children's books. You can now search the collection via browser. Below is a Finnish juvenile called "Wan-King, The Master of His Mind". This particular title has always struck me as really juvenile.

Poikien sininen sarja 16. Kansankirja 1947
Kansi: Ami Hauhio

Technorati tags: Children's Literature, Finland

Prinssi Lipponen ja Kenraali Korkki (1950)

Ami Hauhio (>>Wikipedia) piirsi Seura-lehteen vuonna 1950 (n:ot 36-47) Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja. Näistä ja muista Outsiderin kirjoittamista sarjakuvaseikkailuista Timo Ronkainen on kirjoittanut erinomaisen artikkelin Kvaak-sarjakuvaportaaliin.

Ronkainen kirjoittaa artikkelissaan, että Seuran tarinan tapahtumia pyrittiin pitämään radioversiota hiukan edempänä. Tämän aloitusepisodin yläpuolella olevassa laatikossa kerrotaan kuitenkin (ks. alla), että Seurassa esitettiin yhteenvetona radiossa edellisellä viikolla tapahtuneet seikkailut - toisin sanoen oltiin viikko jäljessä eikä viikko edellä.

Suomalaisten sankarit: Kalle Kustaa-Korkki ja Pekka Lipponen

Copyright Ami Hauhio, Outsider 1950

Viime vuoden lopussa lupasimme lähteä Seurankin palstoilla seuraamaan Kalle-Kustaa Korkin seikkailuja ja nyt lunastamme lupauksemme. Kuten huomaatte, tämän sarjan nimi on sama kuin viime perjantaina radiossa alkaneenkin ja samat ovat seikkailutkin, joten liikumme yhteisillä asioilla. Seuran sarjassa on yhteenvetona radiossa edellisellä viikolla tapahtuneet seikkailut. Tervetuloa mukaan.

• PS. Ks. myös Ami Hauhion sarjakuva Jylhänevan asukkaat.
• PPS. Kvaakissa on keskusteltu enemmänkin Hauhiosta.
• PPS. Wired-lehti listaa kymmenen parasta elokuvaa vapaassa levityksessä artikkelissaan The Best: Movies in the Public Domain. Näitä elokuvia voi siis ladata koneelleen ihan laillisesti. Wired suosittelee tähän sivustoja PublicDomainTorrents.com ja Archive.org. Kymmeniköstä suosittelen itse The Lost World -filmiä, ks. Kadonnut maailma.
  

Koti n:o 6 (1952)

Orbasan arvoituksen
ratkaisu oli tietenkin:
Kieli! Hyvä, Eufemia.

Kuka sinä olit, Orbasa...

Koti oli kotikasvatusyhdistyksen lehti: "KOTI jokaiseen kotiin! Näytä tätä lehteä naapureillekin ja kehoita heitä tilaamaan KOTI." Päätoimittaja oli Armas Loiri.

Takakannessa ilmestyi Ami Hauhion sarjakuva Jylhänevan asukkaat. Siinä meininki on supisuomalaista, markkinoilla tapellahan! Toimintakohtaukset ovat aika rankkoja, kuten alla olevasta kuvasta nähdään.

↓
Klikkaa kuvaa nähdäksesi koko sarjakuvan!
Copyright Ami Hauhio 1952

"Elämän lupaus"

• PS. Kotikasvatusyhdistys toi äitienpäivän vieton Suomeen.
• PPS. Jotkut tienaavat blogeilla elantonsa! Mediablogi: Time to start blog in english for money!