Viikon piristykseksi tarjotaan samaisessa lehdessä julkaistu Uuno Kailaan pirteä runo kauniilla surureunoilla: Synkässä talossa. Täytyy sanoa, että joskus runon sisällölle myös sen taitto, kuvitus ja kirjasin antavat oman lisäarvonsa. Tää pimeys on kissa, itse olen hiiri. Väristen ajattelen kuolemaa...
Futista - ja oheispöhinää
-
Sattuneesta syystä on luovempi työskentely ollut muutaman viikon ajan
lepotilassa. Kun tämä kaikki on ohi, ne viikot jäävät kuihtumaan hämäriksi
muistoik...

En ole muistaakseni lukenut Panua, mutta olen käynyt NVL:n Panu-kerhossa.
VastaaPoista