Edgar Rice Burroughsin Tarzan-kirjat ovat jättäneet pysyvät muistijäljet monen sukupolven aivopoimuihin - tosin tulevilla sukupolvilla näin ei enää välttämättä käy, sillä uusia painoksia ei kirjoista näytä enää kirjakauppoihin tulevan (viimeksi Tarzan-kirjoja on käännättänyt ja kustantanut Like). Tämä moderni heeros toki elää vahvasti muussakin mediassa kuin kirjassa, kuten sarjakuvissa ja elokuvissa, usein myös parodisessa muodossa. Toki Tarzan-kirjoista itsestään myös löytyi satiiria; aiheesta löytyy Veikko Rekusen ansiokas artikkeli Satiiri Tarzan-kirjoissa.
Tarzanin Afrikka oli tutkimaton manner; kadonneita sivilisaatioita, ja jopa dinosauruksia (Kauhea Tarzan -kirjassa), löytyi ainakin joka toisesta laaksosta. Tarzan taistelee jälleen -romaanissa sankari joutui gladiaattoriksi roomalaiselle taisteluareenalle.
Kirjojen Tarzan oli hyvin pettynyt länsimaiseen kaupunkikulttuuriin siellä vierailtuaan ja viihtyi viidakossa paljon paremmin kuin modernissa maailmassa. Vain yhtä ainoaa asiaa hän kaipasi sivistyneestä maailmasta: mustaa kahvia. Eikä missään ole kuvattu äidinrakkautta niin kauniisti kuin apinanaaras Kalan kohdalla, joka otti Tarzanin kasvatikseen. Monta salaista kyyneltä on vierähtänyt poikien nukkaisille poskille Kalan kuollessa... Monet myös muistavat Tarzan-elokuvien hauskan Cheeta-simpanssin; kirjoissa tuon kumppanin nimi taisi olla N'kima.
Muistan vieläkin isojen apinoiden kieltä kohtuullisen hyvin. Tar tarkoittaa valkoista ja zan ihoa, siitä nimi. Mangani oli ihminen, tarmangani valkoinen ihminen ja gomangani musta ihminen. Kagoda tarkoitti antautua, sitä toisteltiin usein apinatappeluiden tiimellyksessä. Yleisin sana kaikista (julmassa viidakossa) oli kuitenkin tappaa: bundolo.
Kreegah! Tarzan bundolo!
Varo! Tarzan tappaa!
Ks. myös Afrikan tähti, Tarzan ja lapset (Panu Höglund).
Tarzanin "liaanit"
Tähän kiinnitimme huomiota leffateatterissa jo pikkupoikina; Tarzan on trapetsitaiteilija! Vasta viimeinen liaani on aito!
Kirjojen N'Kima (tjsp.) oli muuten marakatti, eli paljon Cheetah-simpanssia pienempi apina.
VastaaPoistaTarzan-kirjojen kulttuurillista vaikusta kuvastanee yhdeltä asianosaiselta kuultu tieto siitä, että joskus 1990-luvun puolivälissä Helsingin Yliopiston Kulttuuriantropologian laitoksen aamukahvipöydässä on käyty keskustelua isojen apinoiden kielellä useamman kuin kahden osanottajan voimin.
Kiitos marakattikorjauksesta.
VastaaPoistaKahvipöytäkeskustelu "apinaksi" on varmasti upean kuuloista... täytyy yrittää omalla työpaikalla!