3. heinäkuuta 2006

Viimeiset mandariinit (1940)

Kesä on vanhojen dekkarien aikaa...

Viimeiset mandariinit -seikkailuromaanin nimi ei suinkaan viittaa taistoon hedelmäkulhon hupenevista herkuista vaan kiinalaiseen salaseuraan.

Tämä suomalainen Simo Penttilän tyylitietoinen dekkari on mitä oivallisinta mökkilukemista kesälomalla. Penttilällä, aivan kuten Outsiderilla, tuntui olleen jonkinlainen pakkomielle tehdä suomalaisesta sankaristaan kosmopoliitti maailmanmies. Niin tässäkin romaanissa.

Viimeisten mandariinien päähenkilö Timo Leikas (alias William Webbs, amerikkalainen asetehtailija) tuumailee kerran joutuneensa Philo Vance -tyyppisen salapoliisitarinan sisään. Vaikka Penttilä ei hiukan sekavan ja tempoilevan juonen osalta pääsekään aivan samalle tasolle kuin Vancen luonut S. S. Van Dine niin hienostelua kyllä löytyy samalla mitalla, jossei enemmänkin. Arvoituksen lopulta ratkaiseva Tohtori Peter Sims, toinen päähenkilö, on omalaatuisine tapoineen ja älyn juoksultaan kansainväliset mitat täyttävä salapoliisi. Hänellä on tapana sanoa ookoon sijasta aabee.


Viimeisten mandariinien kansi on oikein tyylikäs esitys. Kansitaiteilijaa ei valitettavasti ole ilmoitettu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithin

Hae tästä blogista: