Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle hurmerinta. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit
Näytetään osuvuuden mukaan lajitellut viestit haulle hurmerinta. Lajittele päivämäärän mukaan Näytä kaikki viestit

8. huhtikuuta 2008

Nuoli-lehti (1957)


Olavi Hurmerinta on tehnyt pitkän päivätyön kuvittajana ja pilapiirtäjänä (Eino-Olli), ja ura jatkuu yhä! 1950-luvun lopulla hän teki vallan kiehtovia kansia Tauno Karilaan toimittamaan Nuoli-lehteen.

Hurmerinta on tavallaan myös "vastuussa" Telvis-palkinnosta. Telvis oli hänen Katso-lehteen piirtämänsä sarjakuvaperheen pikkupoika, joka sai lainata piirteensä tälle televisioalan palkinnolle.

13. huhtikuuta 2006

Nuoli, nuorten oma lehti (n:o 1/1957)

Nuoli-lehden (1953-1957) päätoimittaja oli Tauno Karilas (joka muuten toimitteli välillä myös Joka Poikaa) ja lehteä julkaisi Uusi Suomi. Sarjakuva-portaali Kvaakissa on lisää näytteitä lehden sarjakuvista, kts. Matka Jupiteriin ja Taistelu avaruudesta (Henk Sprenger, Piloot Storm).

Olavi Hurmerinta vastasi kannesta, jonka sommitelma ja värit ovat niin hienot että silmiin sattuu! Hurmerinta teki aikoinaan ahkerasti myös kansia eri lehtiin (kuten Seikkailukertomuksiin).

Nuoli-lehdessä oli myös Kirjanurkka-palsta, jossa esiteltiin Astrid Lindgrenin uusia lastenkirjoja Rasmus ja kulkuri sekä Pikku Veli ja Katto Kassinen.

Laitetaanpa kaupan päälle mukaan kuva Kassisesta (varhainen lentokykyinen kyberhahmo).

21. huhtikuuta 2008

Punavyö ja kostaja etelästä (1969)

Alunperin Punavyö ei ollut Kostaja Etelästä, jonka kenraali oli keksinyt omasta päästään hämätäkseen viranomaisia. Mutta kun Punavyö omaksui tämän nimen itselleen, niin seuraukset saattoi arvata.

Simo Penttilä: Punavyö ja kostaja etelästä
(Arizona-sarja XVIII - Otava 1969)

Punavyö on suomalaisten oma villin lännen sankari, joka seikkaili Arizona-sarjassa (1958-1971). Sarja on nykyään keräilykohde, ja kirjoista saa pulittaa pitkän sentin (varsinkin sarjan loppupään kirjoista). Vaikka kirjat on kirjoitettu hyvin humoristiseen tyyliin, ne sisältävät paljon tietoa Yhdysvaltojen historiasta ja kirjaimellisesti runsaasti alaviitteitä mielenkiintoisista "villin lännen" tapahtumista.

Punavyötä kuvitti sitäkin Olavi Hurmerinta (jonka Nuoli-lehden kansia on esitelty PopuLAARIssakin), ja hienosti kuvittikin.

31. heinäkuuta 2008

Papukaija G. Pula-Aho (1964)

Lähde: Apu 49/1964

Papukaija G. Pula-Aho pakinoi Apu-lehdessä 1960-luvun alkupuolella. Väsähtäneen linnun piirsi oheen Eino-Olli (Olavi Hurmerinta). Pula-Aho oli nimittäin ainä välillä myös viikon käkenä...

Speden Ruljanssiriihi löytyy myös Ylen Elävästä arkistosta.
Ks. G. Pula-aho Wikipediassa.

14. huhtikuuta 2008

Nuoli (1957)

Nuolet lentelevät yhä...

Nuoli 8/1957 (Julkaisija Oy Uusi Suomi)
Nuoli-lehden toimituksella pitää kiirettä...
Kansi: Olavi Hurmerinta

Juri kyseli aikaisemmassa Nuoli-viestissä, mitä aineistoa lehdessä itsessään on. Nuoli tosiaankin sisälsi sarjakuvia ja nuorisolle tarkoitettuja tietoartikkeleita, mutta lehdessä julkaistiin myös novelleja ja jatkokertomusta. Lehti ilmestyi kaksi kertaa kuukaudessa vuosina 1953-1957. Parin ensimmäisen vuoden aikana se oli tabloidikokoinen viikkojulkaisu.

Numerossa 8/1957 on lyhyt Yhdysvaltoihin sijoitettu pikkunäppärä mysteerinovelli "Kohtaloks merkintä", jossa kavaltaja paljastuu vararenkaaseen kirjoitetun nimen takia. Kirjoittaja on W. S. Steele (linkki on arvaus, mutta tuottelias kirjailija on kyseessä, joten ehkä osui oikeaan). Hurmerinnan kuvitus on hauska yhdistelmä suomalaista ("Baari") ja amerikkalaista kaupunkimaisemaa (poliisin univormu). Niin kansissa kuin kuvituksissa käytettiin todella paljon keltaista väriä, ehkä kyseessä on jokin painotekninen juttu.

Nuolessa seikkaili joka numerossa lentäjä John Storm sarjakuvassa "Taistelu avaruudesta", joka Kvaakissa tunnistettiin hollantilaisen Henk Sprengerin Piloot Stormiksi. Sarjakuva taisi inspiroida myös Hurmerinnan kansitaidetta (n:o 6/1957).

Jatkokertomuksena lehdessä oli "Vauhdin valtiaat", jonka kirjoittajaa ei ilmoitettu. "RAYMOND SPECIAL on kilpa-auto, jossa on erikoislaatuinen atomimoottori. Sen voimalähteenä taas käytetään kryptonia, maailman harvinaisinta metallia."

Aaro Honka piti lehdessä pakinapalstaa nimeltä "ÄKSÄN äänitorvi".

LinkWithin

Hae tästä blogista: