Heimo Lepistölle Joosepin rooli osoitti näyttelijäntyön ironiaa: privaatissa raivoraitis, koskaan viinaa maistamaton mies, sai esittää pontikankeittäjää.
Ronald af Hällströmillä oli silmää kotimaisen kirjallisuuden klassikoille: Kiantoa, Lehtosta, Pakkalaa, Canthia... Mies kuoli vain sydänkohtaukseen melko varhaisella iällä. 1950-luvun ohjaajista hän oli Matti Kassilan ja aiemmin aloittaneen Valentin Vaalan ohella se, jolla oli ehkä eniten särmää lähtöjään kaunokirjallisen aiheen ns. elokuvalliselle toteutukselle. Af Hällström arvosti elokuvaa muutenkin laajemmin kuin useimmat aikalaisensa.
Af Hällströmin ohjaustöistä on Putkinotko ehkä se, joka on aivan täysosuma. Muistan nähneeni sen jo lapsena telkkarista, ja pidin Käkriäistä suurena sankarina sen säkinkantokohtauksen takia.
Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi
-
*Muistin ennen Café Bongoon lähtöäni että ne ovat Hämiksen lempipökät – ne
aikoinaan kirvoittivat häneltä sen hermostuneen kireän mutta omalla
tavallaan s...
Ideologista koulutusta laulukuoroille
-
(Kuva: Gerard Hoffnung)
Suomen Säveltäjien Kompositio-lehdessä julkaistiin tutkija Sakari Ylivuoren
artikkeli, jossa todetaan, että "Säveltäjä ei ainoasta...
Sata lasissa
-
Suomalainen lobbarijärjestö Autotuojat ja -teollisuus ry täyttää tänä
vuonna sata vuotta. Toimittaja Jukka Saastamoinen on haastatellut järjestön
puhe...
Historiaa henkareissa
-
Olen keräillyt kirpputorien ilmaislootista paloja suomalaisesta
vaatetusteollisuudesta, tehtaille, tuotemerkeille tai liikkeille
nimikoituja henkareita.
On...
Näyte vihdoin labraan
-
...täältä tultiin...
Katariina Varpunen, kulttuuri- ja kunta-asioiden toimittaja alueellisessa
printtimediassa, menee kunnatalon terveystarkastajan pakeil...
Heimo Lepistölle Joosepin rooli osoitti näyttelijäntyön ironiaa: privaatissa raivoraitis, koskaan viinaa maistamaton mies, sai esittää pontikankeittäjää.
VastaaPoistaNäyttelijä osaa...
VastaaPoistaMuutenkin ko. elokuva on siitä paremmasta päästä suomalaisia filmejä.
Ronald af Hällströmillä oli silmää kotimaisen kirjallisuuden klassikoille: Kiantoa, Lehtosta, Pakkalaa, Canthia... Mies kuoli vain sydänkohtaukseen melko varhaisella iällä. 1950-luvun ohjaajista hän oli Matti Kassilan ja aiemmin aloittaneen Valentin Vaalan ohella se, jolla oli ehkä eniten särmää lähtöjään kaunokirjallisen aiheen ns. elokuvalliselle toteutukselle. Af Hällström arvosti elokuvaa muutenkin laajemmin kuin useimmat aikalaisensa.
VastaaPoistaAf Hällströmin ohjaustöistä on Putkinotko ehkä se, joka on aivan täysosuma. Muistan nähneeni sen jo lapsena telkkarista, ja pidin Käkriäistä suurena sankarina sen säkinkantokohtauksen takia.
VastaaPoista(Klosettisuosikkini on myös Noita palaa elämään.)
Ks. Elonet
http://www.elonet.fi/name/he2b8s/