Heimo Lepistölle Joosepin rooli osoitti näyttelijäntyön ironiaa: privaatissa raivoraitis, koskaan viinaa maistamaton mies, sai esittää pontikankeittäjää.
Ronald af Hällströmillä oli silmää kotimaisen kirjallisuuden klassikoille: Kiantoa, Lehtosta, Pakkalaa, Canthia... Mies kuoli vain sydänkohtaukseen melko varhaisella iällä. 1950-luvun ohjaajista hän oli Matti Kassilan ja aiemmin aloittaneen Valentin Vaalan ohella se, jolla oli ehkä eniten särmää lähtöjään kaunokirjallisen aiheen ns. elokuvalliselle toteutukselle. Af Hällström arvosti elokuvaa muutenkin laajemmin kuin useimmat aikalaisensa.
Af Hällströmin ohjaustöistä on Putkinotko ehkä se, joka on aivan täysosuma. Muistan nähneeni sen jo lapsena telkkarista, ja pidin Käkriäistä suurena sankarina sen säkinkantokohtauksen takia.
Hannu Sorri: Punavangit tuomiolla
-
Kansi: Väyläkirjat.
*Laakson tapaus oli ilmeisen hankala oikeudelle. Syyttäjä muutti syytettään
siten, että tuomion julistamisasiakirjassa syytteen ”yllyty...
Kamalaa, kun meitä on niin moneksi!
-
Tässä on bloggariystäväni kooste Töölöntorin reunalta. Hauskaa, ylen
hauskaa. Ainakin toimittajien mielestä. Pelkkää veikeätä hassuttelua.
Hetihän tu...
Haastattelu suomalaisesta nykyrunoudesta
-
* Hei, sopisiko haastattelu suomalaisesta nykyrunoudesta?*
Hei! Suomalainen nykyrunous on monipuolinen ja mielenkiintoinen aihe, joka
heijastaa nykyajan ...
Historiaa henkareissa
-
Olen keräillyt kirpputorien ilmaislootista paloja suomalaisesta
vaatetusteollisuudesta, tehtaille, tuotemerkeille tai liikkeille
nimikoituja henkareita.
On...
Näyte vihdoin labraan
-
...täältä tultiin...
Katariina Varpunen, kulttuuri- ja kunta-asioiden toimittaja alueellisessa
printtimediassa, menee kunnatalon terveystarkastajan pakeil...
Heimo Lepistölle Joosepin rooli osoitti näyttelijäntyön ironiaa: privaatissa raivoraitis, koskaan viinaa maistamaton mies, sai esittää pontikankeittäjää.
VastaaPoistaNäyttelijä osaa...
VastaaPoistaMuutenkin ko. elokuva on siitä paremmasta päästä suomalaisia filmejä.
Ronald af Hällströmillä oli silmää kotimaisen kirjallisuuden klassikoille: Kiantoa, Lehtosta, Pakkalaa, Canthia... Mies kuoli vain sydänkohtaukseen melko varhaisella iällä. 1950-luvun ohjaajista hän oli Matti Kassilan ja aiemmin aloittaneen Valentin Vaalan ohella se, jolla oli ehkä eniten särmää lähtöjään kaunokirjallisen aiheen ns. elokuvalliselle toteutukselle. Af Hällström arvosti elokuvaa muutenkin laajemmin kuin useimmat aikalaisensa.
VastaaPoistaAf Hällströmin ohjaustöistä on Putkinotko ehkä se, joka on aivan täysosuma. Muistan nähneeni sen jo lapsena telkkarista, ja pidin Käkriäistä suurena sankarina sen säkinkantokohtauksen takia.
VastaaPoista(Klosettisuosikkini on myös Noita palaa elämään.)
Ks. Elonet
http://www.elonet.fi/name/he2b8s/