Heimo Lepistölle Joosepin rooli osoitti näyttelijäntyön ironiaa: privaatissa raivoraitis, koskaan viinaa maistamaton mies, sai esittää pontikankeittäjää.
Ronald af Hällströmillä oli silmää kotimaisen kirjallisuuden klassikoille: Kiantoa, Lehtosta, Pakkalaa, Canthia... Mies kuoli vain sydänkohtaukseen melko varhaisella iällä. 1950-luvun ohjaajista hän oli Matti Kassilan ja aiemmin aloittaneen Valentin Vaalan ohella se, jolla oli ehkä eniten särmää lähtöjään kaunokirjallisen aiheen ns. elokuvalliselle toteutukselle. Af Hällström arvosti elokuvaa muutenkin laajemmin kuin useimmat aikalaisensa.
Af Hällströmin ohjaustöistä on Putkinotko ehkä se, joka on aivan täysosuma. Muistan nähneeni sen jo lapsena telkkarista, ja pidin Käkriäistä suurena sankarina sen säkinkantokohtauksen takia.
Pyhä Birgitta pelasti pikkutytön metsästä 1375
-
Satuin törmäämään Pohjanmaan historian lähteiltä kertomukseen *Karlebyn*
eli *Kaarlelan* ensimmäisistä nimeltä tunnetuista ihmisistä. *Vadstenan* *Pyhän
...
Craig Unger: American Kompromat
-
Kansi: Penguin Random House.*To that end, whether it was czarist Russia or
the Soviet Union, Moscow’s imperial ambitions had always begun and ended
with U...
Miehet joita ajattelen öisin
-
Erkka Mykkäsen neljäs teos *Miehet joita ajattelen öisin* (2025) käsittelee
nimensä mukaisesti miehiä, joita kirjailija ajattelee öisin. Mukana on
mel...
Historiaa henkareissa
-
Olen keräillyt kirpputorien ilmaislootista paloja suomalaisesta
vaatetusteollisuudesta, tehtaille, tuotemerkeille tai liikkeille
nimikoituja henkareita.
On...
Näyte vihdoin labraan
-
...täältä tultiin...
Katariina Varpunen, kulttuuri- ja kunta-asioiden toimittaja alueellisessa
printtimediassa, menee kunnatalon terveystarkastajan pakeil...
Heimo Lepistölle Joosepin rooli osoitti näyttelijäntyön ironiaa: privaatissa raivoraitis, koskaan viinaa maistamaton mies, sai esittää pontikankeittäjää.
VastaaPoistaNäyttelijä osaa...
VastaaPoistaMuutenkin ko. elokuva on siitä paremmasta päästä suomalaisia filmejä.
Ronald af Hällströmillä oli silmää kotimaisen kirjallisuuden klassikoille: Kiantoa, Lehtosta, Pakkalaa, Canthia... Mies kuoli vain sydänkohtaukseen melko varhaisella iällä. 1950-luvun ohjaajista hän oli Matti Kassilan ja aiemmin aloittaneen Valentin Vaalan ohella se, jolla oli ehkä eniten särmää lähtöjään kaunokirjallisen aiheen ns. elokuvalliselle toteutukselle. Af Hällström arvosti elokuvaa muutenkin laajemmin kuin useimmat aikalaisensa.
VastaaPoistaAf Hällströmin ohjaustöistä on Putkinotko ehkä se, joka on aivan täysosuma. Muistan nähneeni sen jo lapsena telkkarista, ja pidin Käkriäistä suurena sankarina sen säkinkantokohtauksen takia.
VastaaPoista(Klosettisuosikkini on myös Noita palaa elämään.)
Ks. Elonet
http://www.elonet.fi/name/he2b8s/