31. maaliskuuta 2008

Mindhunters (2004)

Mindhunters Renny Harlin movie


Kun vihdoinkin sain katsottua digiboksilta Renny Harlinin elokuvan Mindhunters, odotukset eivät tosiaankaan olleet korkealla... vaan kuinkas ollakaan. Hyvä leffa! Tämä ehkä johtuu siitä, että viime aikaiset Masters of Horror -episodit ovat olleet aika huonoja, ja oli ilo katsoa kauhuthrilleri, jossa on hyvät näyttelijät, jonkinlainen juoni (á la Eikä yksikään pelastunut) ja pätevä ohjaus. Ei tämä varmastikaan mikään klassikkoelokuva ole, mutta se on kelpo jännäri.

Renny käyttää ällistyttävän hienosti kolmiulotteisuutta lisääviä elementtejä kuvissaan; lumihiutaleet, savu, vesi ja pylväiköt on aseteltu aivan älyttömän hienosti ja hallitusti luomaan syvätarkkaa syvyysefektiä. Sinisävyinen kuva oli muutenkin kristallinkirkkaan tarkka. Tekninen osaaminen on Harlinilla kiistämättä hallussa, ja kun hän saa kunnon käsikirjoituksen työstettäväkseen, syntyy siistiä jälkeä. Cleaner alkoi kiinnostaa.

Jonkinlaisessa pääosassa oli Todistettavasti syyllinen -sarjasta tuttu Kathryn Morris, jonka hienovireisestä näyttelemisestä olen aina pitänyt. Ehkä tällaiset elokuvat ovatkin parhaimmillaan taulutelkkarista katsottuna intiimisti omassa olohuoneessa. Ennen elokuvat olivat elämää suurempia, mutta eivät enää.


* * *

Halo Efektiltä löytyi hauska levykansimeemi:

1. Otetaan sivulta en.wikipedia.org/wiki/Special:Random ensimmäinen artikkeli bändin nimeksi
2. Otetaan sivulta quotationspage.com/random.php3 viimeisen lainauksen neljä viimeistä sanaa levyn nimeksi
3.Otetaan sivulta flickr.com/explore/interesting/7days/ kolmas kuva levykannen kuvaksi

Ohessa oma versioni! Näyttää ihan joltain indietyttöbändin levyltä.

30. maaliskuuta 2008

Kvartaalikatsaus 2008Q1

Vuoden 2008 ensimmäisellä kvartaalilla PopuLAARIn suosituimmat hakusanat olivat:
  1. lasten runot (115) 2,11 %
  2. populaari (76) 1,39 %
  3. safiiri ja teräs (76) 1,39 %
  4. lasten runoja (73) 1,34 %
  5. musta saara (54) 0,99 %

Bubbling under: simo salminen, markus rautio, suomen länkkäriseura, 1958, masters of horror.

Googlessa hakusana"populaari" antaa ykkössijan sivustolle populaari.blogspot.com. Hakukoneoptimointi on siis onnistunut (tekemättä mitään muuta kuin tätä blogia).

Viittaavista sivustoista ykkönen on Blogilista mutta heti kakkosena on Googlen kuvahaku, myös Blogispotti ja eniro.fi ovat tärkeitä sivustoja.

Kaikista liikennelähteistä saapui Q1:n aikana yhteensä 8 629 käyntiä, yksilöityjä kävijöitä oli 6 746. Vilkkaimpina päivinä vierailijoita on n. 200.

Näyttökertoja per kävijä on 1,75, joten lähes kaikki kävijät klikkaavat jotain toista PopuLAARIn linkkiä. Aikaa sivustolla vietetään vajaat kaksi minuuttia.

Lähde: Google Analytics


28. maaliskuuta 2008

Mustanaamio (1976)

Näillä sivuilla tapaatte kaksi miestä, jotka kuitenkin ovat yksi ja sama henkilö. Toinen on Richard Verrell, nuori ja menestyvä salapoliisikirjailija... hurmuri ja autohurjastelija.

...Mutta tämä mies elää toistakin elämää... vaarallista ja salaperäistä. Hän on pelätty Mustanaamio, rikollisten vihaama ja poliisien epäilemä... Hän taistelee omin keinoinsa niitä rikollisia vastaan, joita lain käsi ei milloinkaan tavoita.

Paksu yli 300-sivuinen Juhla-Korkeajännitys VII (Semic, 1976)
sisälsi viisi Mustanaamio-seikkailua:
Mustanaamio ja väärennetyt muotokuvat
...ja kuninkaallinen aarre
...ja kasvot mies
Jalokivet ja kuolema
Valkoinen noita

Blackshirt eli suomeksi Mustanaamio oli Richard Verrell, Pyhimystä suuresti muistuttava konnasankari, jota on Suomessa 1950-luvulla julkaistu Korkeajännitys-lehdissä brittiläisestä Super Detective Library -lehdestä käännettynä.

Blackshirt oli suosittu brittiläinen Bruce Graemen luoma pulp-hahmo, joka seikkaili romaaneissaan jopa eri vuosisadoilla. Suvussa oli seikkailuveri virrannut pitkään.

Naiset eivät välitä (1947)

Peter Cheyney: Naiset eivät välitä (Lehtiyhtymä 1947)
Kansi: Poika Vesanto
Alkut. Dames don’t care

Poika Vesanto osasi sekä realistisen että koomisen tyylin, ja kansikuvien tekijänä hän osasi tyylitellä juuri sopivasti kirjan hengen mukaisen taideteoksen. Mestarismies!

Naiset eivät välitä -kirjan pääosassa on Peter Cheyneyn luoma dekkari Lemmy Caution. Eddie Constantine näytteli Lemmyä ko. romaaniin perustuvassa kolmannessa ranskalaisessa Lemmy-leffassa, Les Femmes S’en Balancent, vuonna 1953.

Jostain ihme syystä Dames don't care ei ole enää copyright-suojan alainen, joten sen voi lukea netistä ihan laillisesti. Ilmeisesti tämä johtuu siitä, että tarkkaa julkaisupäivää ei tiedetä.

26. maaliskuuta 2008

Panchito ja puhuva lintu (1946)

Paul Murry: Panchito-1945-10-7Panchito (alkuper. 7.10.1945)
Lähde: Seura 43/1946
© Walt Disney Productions

Panchito oli Paul Murryn sarjakuva, joka ilmestyi Suomessa Seura-lehdessä 1940-luvulla. Ohessa oleva sarjakuva herätti ainakin tässä lukijassa erityistä hilpeyttä. Puhuvaa lintua ihmettelevät hahmot ovat kaikki - puhuvia lintuja!

Puhuva lintu!

25. maaliskuuta 2008

Lisenssihahmot

Comics from © Bulls on kierrekansio, joka sisältää mallisivuja eri sarjakuvahahmoista.
Esittelykansio ei ole tarkoitettu niinkään sarjakuvien myymiseen vaan lisenssihahmojen (mukeihin, päiväpeittoihin jne.). Itsellänikin on Harald Hirmuinen eli Hägar the Horrible -kalsarit...

© Moomin Characters

Mallisivut ovat tosi hienoja! Arabian lisenssillä valmistamat Muumi-mukit ovat nykyään aivan älyttömän suosittuja, ja kuulemma jopa myymälävarkaiden suosiossa.

© King Features Syndicate

Betty Boopia ei enää sarjakuvasivuilla näy, mutta lisenssihahmona tuo kurvikas neitonen tulee yhä vastaan aina silloin tällöin.

Milkkis menossa mukana (1984)

Milkkis menossa mukana... Nuorten kaakaojuomalla oli urheilullinen image.

Lähde: Peukaloisen retket 21/1984

Nauti Milkkis-maitojuomasta lätkätauolla, hiihtoretkellä tai laskettelun ja luistelun lomassa.
Suklaa-Milkkiksen voit myös lämmittää pakkauksessaan kuumassa vedessä.
Milkkis antaa vauhtia harrastuksiin!

VALIO

20. maaliskuuta 2008

Munien maalausta (1956)

Apu 13/1956
Kansi: Toivo Fahlenius

Hyvää pääsiäistä!

Fazerin punainen PAUKKU-purukumi venyy äärettömiin,
väittää paroni von Münchausen.
Kerrankin "rehellistä" mainontaa...
Paukuta Sinäkin vain Fazerin herkkuja!

(Lähde: yo. Apu-lehti)

PS. Kulttuurin vastaisku etenee: >> Culture strikes back (Jagen renessanssi).

19. maaliskuuta 2008

Emäntä ja lady (1938)

Kappas! Lähti meemi leviämään. Rintamassa mukana aivankin: Kulttuurin puolesta rintamaan!, , KYLTTYYRIN VASTAISKU!, Kulttuurin vastaisku...


Kas, löytyihän näitä ajankohtaan sopivia Martta Wendelin -kansia lisääkin: tyttö ja pajunkissat.

Kotiliedessä "kamppailivat" keskenään kaksi eri naiskuvaa, ehtoisa emäntä ja siro lady. Tämä feminiini dualismi ei ole ehkä vieläkään minnekään kadonnut. Esimerkkeinä olkoot Kotilieden numerosta 7/1938 löytyneet mainokset, ks. alla (klikkaa mainokset isommiksi). Ja samalla: hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Mäntysuopa
Enso-Gutzeit Osakeyhtiö
Kotkan tehtaat

Saba - kauneusvoiteiden kuningatar
Oy Teka

Arthur C. Clarke (1917-2008)


Sir Arthur C. Clarke (1917-2008)

"The thing's hollow — it goes on forever — and — oh my God! — it's full of stars!"

18. maaliskuuta 2008

Harold Lloyd (1919)

Hus, lintu, mene pois... Harold Lloyd Safety Last -filmissään.

Harold Lloyd näyttäytyy taas Suomen televisiossa. Tänään illalla on tiedossa "Epäonnea Broadwaylla" (FST5 klo 21.30) vuodelta 1919. Naurua! Jännitystä! Nättejä tyttöjä!

Harold oli sympaattinen ja rakastettava tähti, jonka mykkäkauden elokuvat ovat tänään yhtä katsottavia kuin eilen. Ne olivat aikanaan hyvin innovatiivisia myös filmillisesti ja joskus kamera jopa liikkui, mikä oli aivan ihmeellistä!

Harold Lloyd Wikipediassa

Toukotöihin... (1941)

Kotiliesi 10/1941 - Kansi: Martta WendelinKotiliesi 10/1941
Kansi: Martta Wendelin

Kotilieden vanha bauhaus-tyylinen logo oli aivan älyttömän upea. Lehti oli aikoinaan yhtä aikaa sekä moderni että perinteitä vaaliva - ja taitaa olla sitä vieläkin. Vuodenaikojen vaihtuminen näkyi lehden kansista.

17. maaliskuuta 2008

Kylttyyrin vastaisku!

KYLTTYYRIN VASTAISKU!
Mitä on se kulttuuri! Ota selvää.
Se on kulttuuriteko.
[Kopsaa tämä viesti omaan blogiisi, levitä sanaa ja tee tilaamalla tilaa kulttuurille.]

Koululainen, Heljä Lassila (1970)

Koululainen 4/1970 - kansi: Heljä LassilaKoululainen 4/1970

Kevään ja solisevien purojen kunniaksi saatte ihailla Heljä Lassilan Koululainen-kantta. Aina kun näen näitä kuvia, olen taas pienenä poikana pulpetissa istumassa liiduntuoksuisessa kansakoulussa. Opettaja jakoi Koululainen-lehdet jo koulussa. Lehden (kalliimmalla) kotiin tilanneita harmitti, sillä he saivat sen luettavakseen vasta päivää paria myöhemmin.

PS. Elina laittoi taas tiedoksi hauskoja mennyt tulevaisuus -linkkejä, YouTubesta.

PPS. K. Haakanalla on blogissaan hyvä kooste viikonlopun puheenaiheesta, "viihdeblogeista"...

16. maaliskuuta 2008

Hurtti ukko ja Simo Häyhä (1941)

Hurtti ukko, Suomen sodan 1939-1940 sankaritarinoita (Vaasa, 1940-1944) oli kuin Kansa taisteli -lehden esiversio.

Numerossa 1/1941 oli oikein mielenkiintoinen Simo Häyhän haastattelu artikkelissa "Alikersantista vänrikiksi". Lehti kertoo kuinka Häyhällä on n. 600 osumaa "varman päälle", niistä pystykorvalla 259. Kylmiä lukuja. Neuvostoliittolaiset kutsuivat Häyhää nimellä Valkoinen kuolema.



- Ja mikä oli paras saavutuksenne yhden päivän osalle?
- Tasan neljäkymmentä 'varman päältä' - ja se oli juuri sinä päivänä, kun haavoituin.

14. maaliskuuta 2008

Silhouetteja (1916)


Silhuettien leikkaaminen oli ennen yleinen harrastus, ja tekivätpä sitä jotkut ammattimaisestikin (kuten muistamme Linnanmäen huvipuistossa aikoinaan). Suomalainen alan mestari oli paroni Emil Herman Robert Cedercreutz. Näitä varjokuvia hän alkoi leikellä jo 6-vuotiaana ja kehitti tämän taiteenlajin täydellisyyteen asti.

Löysin kaksi kansiota hänen henkilöprofiilejaan, joiden kohteena olivat olleet Taiteilijaseuran jäsenet vuonna 1916. Alla esittäytyvät kaksi arvokasta herrasmiestä historian hämärästä...

Ville Vallgren

Viktor Jansson

13. maaliskuuta 2008

Toveritar (1943)

Toveritar, sosiaalidemokraattisen työläisnaisliiton äänenkannattaja - työläiskotien perhelehti ilmestyi vuosina 1922-1943. Sitten se muutti nimekseen Tulevaisuus, ja jatkoi ilmestymistään aina vuoteen 1973. Toimitusneuvostoon näyttää kuuluneen jopa Miina Sillanpää.

Lehdessä oli lukuisia osuuskauppa-mainoksia. "Meille Te ette ole vain asiakas."

Toveritar-niminen lehti ilmestyi myös amerikansuomalaisena lehtenä.

Ks. myös Koti ilman äitiä on kylmä ja iloton paikka, Äitiyden representaatiot 1920-luvun Suomen Naisessa ja Toverittaressa.

11. maaliskuuta 2008

Nyt leffaan... (1942)

Nyt leffaan... Tri Jekyll ja Mr Hyde sekä Tarzanin salainen aarre näyttäytyivät valkokankailla vuonna 1942. Kuinkahan näitä onnistuttiin tuomaan sota-ajan Suomeen?

Lähde: Elokuva-aitta 24/1942

Samaisessa vuoden 1942 Filmi-Aitassa Suomen Filmituonnin koko aukeaman mainos julistaa kohta koittavasta Walt Disneyn Pinocchion ensi-illasta. Kummalla puolella me oikein sodimme? Sodan melskeet eivät myöskään estäneet sanomalehtiä julkaisemasta amerikkalaisia sarjakuvia kuten Vihtoria ja Klaaraa sekä Teräsmiestä, vaikka kotimaisinkin voimin sarjakuvia toki silloin tuotettiin (ks. Pekka ja Ville).

10. maaliskuuta 2008

Siipien sankarit (1964)

Ilmasodan kuvasarjalehti SIIVET eli monta vuosikymmentä Korkeajännityksen (iskee kuin miljoona volttia!) rinnalla. Silloin jokainen koulupoika tiesi Spitfiret ja Messerschmittit. Alkuperäinen autenttisen oloinen brittiläinen Air Ace Picture Library -logo näkyi 60-luvun lehdissä kannessa, sittemmin lehti poistui markkinoilta Britanniassakin ja sulautui War Picture Library -lehteen.

Tarinassa "Siipien sankarit" (8/1964) kyyninen lehtimies liittyy lentoraporttiensa muuttamana miehenä lopuksi ilmavoimiin, ampujaksi, ja saa heti ensimmäisessa tehtävässään surmansa koko miehistön kera. Nämä tavallisuudesta poikkeavat tarinat loksauttivat lukijaltaan leuan auki, sillä Siivissä sankaruus oli usein taistelua omaa pelkuruutta vastaan, uhrautumista yhteisen hyvän eteen, jotakin aivan erilaista kuin amerikkalaisissa sankaritarinoissa.

Uudenlaista jännitystä kaikenikäisille miehille!
SIIVET on hieno sarjakuvalehti, joka kertoo viime maailmansodan lentäjäsankarien huimista seikkailuista. Kertomukset perustuvat sota-arkistoista saatuihin tositietoihin.

7. maaliskuuta 2008

Torchwood

Torchwoodin ensimmäinen kausi on nyt sitten nähty, ja nyt vasta alkavat ne parhaat jaksot eli toinen kausi. Näin ainakin netissä supistaan...

YLE:n TV2 esittää 10.3. klo 22.50 toisen kauden ensimmäisen jakson Suukko ja kuolema (Kiss Kiss, Bang Bang).

Vähän (jaa että vähän!?!) lapsellisen ulkokuorensa alla Torchwoodissa käsitellään ihmiselon ihanuutta ja kurjuutta hyvinkin aikuiseen tapaan (sarja on K-13). Sanoma on muutenkin se, että kaikki on sattumanvaraista, kuolemanjälkeistä elämää ei ole, Jumalaa ei ole - mutta silti elämä on tärkeää ja eettisesti "oikeita" valintoja pitää tehdä; huumoria unohtamatta.

Olen yrittänyt etsiskellä netistä suomalaista televisioblogia, jossa arvosteltaisiin ja esiteltäisiin näitä meillä vähemmälle huomiolle jääneitä kulttisarjoja. Englanniksi niitä löytyy vaikka kuinka. Mutta onko olemassa fiksua suomalaista televisioblogia? Antakaa vinkki!

PS. Ensi kuussa (7.4.) SubTV:llä alkaa 1970-luvulle sijoittuva Life on Mars.

6. maaliskuuta 2008

Tosikertauksia (1930)

Tosikertauksia -
valhe on todellisuutta ihmeellisempi.

Lähde: Joulukärpänen 1930

Rudolf Koivu tunnetaan parhaiten satukuvittajana, mutta osasi hän tehdä muitakin kuvituksia. Yo. "mediakriittinen" Joulukärpäsessä vuonna 1930 julkaistu pilakansikuva, jossa irvitään Tosikertomuksia-lehteä (ilmestyi myös nimellä Kertomuksia), on Koivulta aika erikoinen työ. Tosikertomuksia-lehden oikea motto muuten oli: "Todellisuus on tarua ihmeellisempi."

PS. Tekno-Kekko innostui kertomaan enemmänkin ! (Ks. Murha, rakkaani).
PPS. Helsingin Sanomien muistokirjoitus: Gary Gygax on kuollut
.

Pertti Virtasen puhe (YouTube)

MISTÄ SÄ PUHUT?
MISTÄ SÄ PUHUT?

Pertti "Veltto" Virtanen esiintyy, kansanedustajan filosofointia runsain mitoin sisältävä puhe eduskuntatalon portailla internetsensuuria vastustaville mielenosoittajille...

5. maaliskuuta 2008

Gary Gygax (1938 – 2008)

Gary Gygax (1938 – 2008)

Roolipelin Dungeons & Dragons (julkaistiin vuonna 1974) luoja Gary Gygax on siirtänyt hahmonsa uudelle tasolle.

D&D ilmestyi suomeksi vuonna 1988.

Stig Holmås: Apassi-sarja (1988)

Stig Holmås on norjalainen nuortenkirjailija, jolta on julkaistu 1980-luvulla Apassi-sarjan intiaaniromaaneja. Sarjan laatu näkyy jo kansikuvista; kaksi ensimmäistä kantta ovat Sabine Lochmannin ja kolmas Urpo Huhtasen värikynistä. Intiaaniromaaneja ei Suomen nuorisolle liene tämän koommin ainakaan sarjana julkaistu.


Ensimmäisen osan takakansiteksti:
Apassi-sarjan päähenkilö on Ukkosenpoika, joka jää orvoksi kun meksikolaissotilaat hyökkäävät intiaanikylään ja tappavat miltei kaikki asukkaat. Vanha kätilö noudattaa Ukkosenpojan isän viimeistä toivomusta ja vie vauvan tämän sedän, choconeintiaanien päällikkön huostaan. Myöhemmin, intiaanisoturin taidot opittuaan, Ukkosenpoika osallistuu suureen kostoretkeen. Vastassa oleva eversti Galvez kuolee lopulta Ukkosenpojan veitsen iskuun.

Norjalainen kirjailija Stig Holmås (s. 1946) tunnetaan parhaiten runoistaan ja nuortenkirjoistaan. Hän on tutkinut intiaanien tapoja ja historiaa paljon, ja hän asettuu kirjoissaan alkuperäisväestön puolelle. Apassi-sarjassa ilmestyvät suomeksi Ukkosenpojan jälkeen seuraavaksi Apassisola ja Tulivaunut.

Apassi-sarjassa ilmestyivät vielä seuraavat osat: Auringonnousun kansa, Kaksi laukausta ja Punainen tuuli (yhteensä siis kuusi osaa vuosina 1988-1991).

4. maaliskuuta 2008

Fine Arts Films (1970)

Näitä Fine Arts Films -animaatiomusiikkivideoita näytettiin Suomenkin telkkarissa täytepaloina, näin muistan. USA:ssa niitä näytettiin alunperin Sonny & Cher -show'ssa 1970-luvulla. Tekijä oli John Wilson.

Helen Reddy: Angie Baby


Cher: Candy Man


The Kinks: Demon Alcohol


Joni Mitchell: Big Yellow Taxi



Akseli Einola (1935)

Akseli Einola (1894-1948) oli ahkera lastenlehtien kuvittaja, jonka tyyli muistutti kovasti Rudolf Koivua. Ja koska hänen signeerauksensa oli vielä sen verran sopivasti epäselvä, itsekin luulin hänen piirtämiään sarjakuvia Koivun tekemiksi (ks. Mikko ja Musti).

"Avain" signeraaukseen löytyi joululehdestä Joulutonttu 1935, jossa taiteilijan nimi oli selkeästi ilmoitettu (ks. kuva yllä) kuvasadussa Taikaomenat. Näissä samaisissa lehdissä oli rinnan myös Koivun kuvakertomuksia, ja tarkkana täytyy olla että ne toisistaan erottaa - Einola on kuin hivenen proosallisempi ja yksinkertaisempi versio Koivusta.

Einolaa voidaan joka tapauksessa pitää siis yhtenä tuotteliaimmista varhaisista sarjakuvataitelijoistamme varsinkin Pääskynen-lehteen tekemiensä töitten perusteella.

Einola on tyyliltään tuttu myös kaikille kansakoulun käyneille, sillä hän maalasi Valistukselle suuren määrän opetustauluja (ks. myös Museot - Vanhat opetustaulut). Hän teki myös akvarelleja, öljyvärimaalauksia ja metallipiirrostöitä. Myös postikorttikeräilijöille Einola on tuttu nimi.

Virpi Miettinen-Nystén (1973)

Virpi Miettinen 1973Uusi Maailma 26/1973
Kuva: Franco B. Rossi

Kansikuvateksti:
Virpi Miettinen on nykyään diplomaatin rouva Nystén ja asuu Pariisissa.


Pikku neiti porvoolaisen värikästä elämää...

3. maaliskuuta 2008

Viidakko Bill (1954)

Jungle Jim by Paul Norris - Viidakko BillLähde: Apu 14/1954

Viidakko Bill (alk. Jungle Jim) oli mm. Sam Seikkailijaa piirtäneen Paul Norrisin toinen seikkailusarjakuva. Bill seikkaili Aasian suunnalla, lieneekö ollut Sumatrassa tai siellä päin, norsuja ja tiikereitä ainakin riitti.

Viidakko Bill seikkaili Suomessa 1950-luvulla Apu-lehdessä. Koska ko. aviisissa teki temppujaan jo Taika-Jim, Jungle Jim sai luvan muuttaa etunimensä.

Viidakko-Jimin loistoaika sarjakuvana oli silloin, kun häntä piirsi alan mestari Alex Raymond. Hahmo tuotteistettiin ja Jimiä näytteli b-elokuvissa jopa Johnny Weissmüller.

© King Features Syndicate

1. maaliskuuta 2008

Tässä näätte Neiti Meerin... (1951)

Tässä näätte Neiti Meerin
innokkaimman kavaljeerin,
jolla juuri perin nolo
on ja surullinen olo!

Miettinyt hän oli kovin,
ajattelut pitkän tovin,
kunnes keksi, mitä ostaa,
jolla osakkeitaan nostaa!

Mutta - toiset ihailijat
saman seikan oivalsivat:
ett' on herkut Fazerin
lemmenlahja suloisin!

Lähde: Seura 29/1951

Sanokaa Fazer kun haluatte hyvää


Tämän tekstillisesti hauskan ja graafisesti sangen korkeatasoisen makeismainoksen on piirtänyt kuuluisa ruotsalainen taiteilija ja lehtikuvittaja Robert Högfeldt.

LinkWithin

Hae tästä blogista: