PopuLAARI

3. toukokuuta 2006

Kaksoset-sarjakuva

Helsingin olympialaisten hengessä jatketaan. Tämä sarjakuva kuvaa hyvin vallinnutta innostusta jo kaksi vuotta aikaisemmin. Kaksoset-sarjakuva (kts. aikaisempi viesti) on vuodelta 1950.

Opettaja hyvä, hän on NEEKERI, sillä kaikissa olympialaisissa on neekereitä.

Hellaksen Ekstrapriimapussi (1952)

Helsingin Olympialaiset 1952 yhdisti aikoinaan koko kansaa, ja urheiluhenkeä luotiin vaikka Hellaksen (oikea olympiamerkki!) makeisia syömällä. Mainos on tietenkin vuodelta 1952.

Me olemme voittajia
- näkeehän sen tosin iloisesta ilmeestämmekin, mutta kerromme kuinka se oikein kävi.

Söimme ahkerasti Hellaksen "pisteellisiä" makeisia, keräsimme yhtä ahkerasti niissä olevia olympiarengaskilpailun pisteitä ja lähetimme ne kilpailun päätyttyä Hellakseen ja - voitimme makeisia. Nyt osallistumme innolla uuteen kilpailujaksoon, joka päättyy toukokuun 31. päivänä. Oletteko, tytöt ja poja, jo mukana. Ekstrapriimapussikin antaa peräti 3 kilpailupistettä.

Hellas=makeisilla olympialaisiin

Ja jotain historian ystäville.

Vuonna 1910 Nuchim Bonsdroff myi Helsingin karamellitehtaan Turun haaran Rudolf ja Hugo Gardbergille. Tehtaan nimeksi tuli Osakeyhtiö Hellas Aktiebolaget Makeistehdas. Rudolfilla (joka aiemmin muuten myi myös polkupyöriä) oli hyvät suhteet Venäjälle, varsinkin Pietariin, josta hän rekrytoi karamellimestareita (tärkein uusi pääoma eli reseptitkin saatiin siinä samalla). Päämääräna oli saada makeiset luksuksesta koko kansan herkuksi. Alussa Hellaksessa valmistettiin lisäksi liköörirakeita, piparminttua, kahvipapuja ja dragée-kuulia. 1920-luvulla alettiin valmistaa maitosuklaata ja kermatoffeeta.

Lama-aikaan (1931) Gardbergin tehdas yhdistyi Huhtamäki-yhtiöön. Vuonna 1951 tapahtui sellainen tärkeä asia kuin Jenkki-purukumin tuominen markkinoille. Turun Hellaksella keksittiin ksylitoli (1975) ja makeiset muuttuivat terveysvaikutteisiksi. Hellas-nimi hävisi kokonaan 1989. Nykyaikana makeissegmentti tunnettiin Leaf-nimellä.

Hollantilainen ylikansallinen yritys CSM osti Leafin 1999. CVC Capital Partners osti kohta CMS:n makeisteollisuuden ja lopetti toisen omistajan, pääomasijoittaja Nordic Capitalin, kanssa Leafin Turun tehtaan toiminnan. Koko tehdas ajetaan vaiheittain alas 2006. Ekstrapriimapussien aika on lopullisesti ohi. Tuplan valmistus siirretään Ranskaan. Huhtamäki tekee nykyisin pääasiassa kertakäyttöastioita... Aika entinen ei koskaan enää palaa.

Lähteitä: Turun Sanomat ja Wikipedia.

PS. Kiitos maininnasta, Neulaset Jonossa.

2. toukokuuta 2006

Klubi 7 -tupakka

Klubi-tupakka oli suosittua, eikä ihme sillä tämän mainoksen mukaan se lisäsi älykkyyttä.

Tupakanpoltto yleistyi 1800-luvun lopussa ja Turun tupakkatehtaalla aloitettiin Klubi-tupakan valmistus 1901. Tehdasta laajennettiin Hans von Rettigin noustessa tehtaan johtoon. Hän rakennutti Hämeenkadun ison tehdasrakennuksen ja oman palatsin tupakkatehtaan viereen 1920-luvun lopulla.

Tällaista oli mielikuvamainonta vuonna 1934.

Saatuani Klubi 7:n suuhuni ratkeavat asiat kuin itsestään.
Kyllä Klubi 7 on sentään mainio savuke. Koettakaapa tekin sen tehoa.

Linkki: Klubi 77.

Vanha Koululainen-lehti

Koululainen, lasten koulu- ja raittiuslehti on ilmestynyt jo vuodesta 1945. Ennen vanhaan se sisälsi paljon lapsille tarkoitettuja juttuja, satuja ja tehtäviä kivan kuvituksen kera. Nykyään se on jonkinlainen Suosikin ja Seiskan esiversio, joka valmistaa lapsia kelpo kuluttajaksi ja hömppälehtien lukijoiksi...

Ami Hauhio on yllättäen piirtänyt aikoinaan kansia Koululaiseen 1950-luvulla. Tässä ollaan talvisisissa tunnelmissa jääpalloa pelaamassa (n:o 7/1951).

Samaisesta numerosta löytyy lisäksi Hauhion kuvitusta tarinaan Hans, nyrkkeilijäpoika. Rajuun juopotteluun sortuva Hans menettää lupaavan nyrkkeilijänuransa. Rankka kuvitus on kuin mistäkin pulp-lehdestä.

Lehden Kaksoset-sarjakuvan kertojaksi on merkitty A.T. ja kuvittajaksi M.K. Kyseessä taitavat olla Aale Tynni ja Maija Karma.