PopuLAARI

Koli-postikortti

2012-02-03T10:48:00.002+02:00

Tässä vanhassa postikortissa postimerkki (punainen leijonamerkki, 15 markkaa) on valmiiksi painettuna. Etupuoli on kokoaan valkoinen ja kuva on osoitepuolella, eli pieni erikoisuus tässä on kyseessä. Kortti on 1950-luvulta Postimuseon postimerkkihaun perusteella. Tosin juuri tuon väristä leijonamerkkiä ei löytynyt...

Sarjakuvakannustuksia Haavistolle

2012-02-02T16:08:00.003+02:00

Kuka on pelkääjän paikalla?

Kakkoskierros on kokoelma Pekka Haaviston presidenttivaalikampanjan yhteydessä syntyneitä pila- ja sarjakuvia. Albumi on arvosteltu Kvaakissa.

Kokoelmaan ovat ottaneet osaa Ville Ranta, Timo Ronkainen, Anne Lehtola, Juho Juntunen, Heta Happonen, Pertti Jarla, Mari Ahokoivu, Jouko Pukkila, Tommi Musturi, Jupu Kallio, Ninni Aalto, Aino Sutinen, Miia Vistilä, Toni Tirri, Muura Parkkinen, Timo Kokkila, Tuuli Hypen, Pau Norontaus ja Heidi Savilaakso.

Ks. myös Haavisto vastaan Niinistö Googlessa.

Marton Taiga: Porkkana (1938)

2012-02-01T19:45:00.000+02:00

PORKKANA ALKAA!

Lukemista Kaikille 15/1938
Kansi: Eeli Jaatinen

Marton Taiga kirjoitti monta tarinaa Kid Barrowin eli Porkkanan seikkailuista. Porkkanat ilmestyivät ensin jatkotarinoina Lukemista Kaikille -lehdessä ja sitten kirjoina, aivan suuren maailman malliin. Aivan unhoittunut ei Taiga ole, sillä hiljattain on ilmestynyt Osiriksen sormus, joka sisältää aikamatkustustarinoita.

Hota-pulveri (1961)

2012-01-31T20:00:00.003+02:00

Särkyyn ota HOTA

HOTA pulvereita

Yksi pulveripussi näyttää sisältäneen 18 "lippua", joita nautittiin ohjeen mukaan kolmesti päivässä mieluimmin jälkeen aterian. Mitähän ihmeainetta tuo hota mahtoi ollakaan? Kuvitus viittaisi intiaanien poppamiehen luonnonparannuskonsteihin... No, Wikipedia tämänkin tietää. Aineosat ovat kuin sekoitus aspiriinia ja nykyajan energiajuomia! Mummot ottivat siis melkoisen tömäkkää ainetta...

Piloja ja pilakuvia (1929)

2012-01-30T19:18:00.002+02:00

- Jos tohtori tekee minut terveeksi, saa hän 2000 markkaa.
- Sen olen ajatellut ottaa joka tapauksessa.

Piloja ja pilakuvia 106, toim. Mikko Vilkastus

Piloja ja pilakuvia -lehti näyttää olleen halvalla tehty kilpailija Pilajuttuja ja piirroksia -lehdelle. Pilakuvien lähes kaikki materiaali oli ilmeisesti ilman lupaa ulkomaisista lehdistä leikattua. Alkutaipaleellaan lehti oli Wikipedian mukaan selvästi tasokkaampi.

Hector eli Heikki Harma (1973)

2012-01-29T10:59:00.002+02:00

Hector oli Suomen David Bowie! No, ainakin hiuskuosin osalta... Upeita kappaleita tuli tasaisella syötöllä, ja tulee niitä joskus vieläkin. Olen hautausmaa oli yksi hienoimmista biiseistä koko 70-luvulla.

Muistan kuinka äidinkielen opettajani paheksui kappaletta Ake, Make, Pera ja mä. Se oli niin "alatyylinen" ja huonoa suomen kieltä kaihoisan runollisen Lumi teki enkelin eteiseen -menestyksen jälkeen.

Pekka Haavisto vs. Sauli Niinistö Googlessa

2012-01-28T13:31:00.003+02:00

Google Trends on erittäin mielenkiintoinen hakutermien vertailu-työkalu, jos haluaa tarkastella rinnakkain kahta eri hakutrendiä aikajanalla. Presidenttiehdokkaat ovat ilmeisen mielenkiintoinen aihe!

Jos katsotaan viime kuukauden aikana hakusanoja "sauli niinistö" ja "pekka haavisto" Suomessa, Haavisto on ylivoimainen voittaja. Erityisen mielenkiintoista on havaita, että Haavistosta on etsitty Googlella tietoa erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Hänen avauksensa syrjäseutujen olojen kehittämisestä ovat selvästi olleet merkittäviä.

Jos klikkaa "rank by" listausta, Niinistön suosio näyttää olevan suurin Porissa ja Haaviston puolestaan Keravalla. Mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin nämä haut täsmäävät lopullisen vaalituloksen kanssa.

Klikkaa haku >> Google Trends pekka haavisto, sauli niinistö, Suomessa, viimeiset 30 vuorokautta.

John Carter, Marsin sankari (2011)

2012-01-28T07:00:00.000+02:00

Edgar Rice Burroughs: John Carter, Marsin sankari
Kansi: Ossi Hiekkala

Marsin sankari, John Carter, palaa uusina suomennoksina (ks. Archipictor-blogi). Edgar Rice Burroughsin Mars-kirjat ovat olleet meillä suunnattoman suosittuja, mutta uusintapainoksia ei ole saatu pitkään aikaan. Onneksi elokuva on tulossa. Tosin joskus sitä toivoisi, että kirjoja saataisiin markkinoitua ilman elokuvia...

Jane Hellen -huulipuna (1961)

2012-01-27T07:00:00.000+02:00

Tyylikäs huulipunamainos...

Jane Hellen vaikuttaa, valloittaa - teillekin siis muodikas Jane Hellen-huulipuna ja sen väriin täydellisesti sointuva Jane Hellen-kynsilakka!

Pertti Jarlan Haavisto-sarjakuvat huutokaupattiin

2012-01-26T07:00:00.000+02:00

Pertti Jarlan Pekka Haaviston presidentti-kampanjaa varten tehdyt Fingerpori-sarjakuvat huutokaupattiin, ja hyvällä hinnalla! Rahat menivät Haaviston vaalikassaan.

"Aina vaihtoehtona on kakkonen" 401.00 €
"Sun äijäsi täällä esittelee nousevaa käyräänsä." 360.00 €
"Uskoisin pärjääväni paremmin toisella varvilla." 360.00 €
"Kakkonen, kakkonen, kakkonen..." 540.00 €

Huuto.netistä löytyvät linkit suljetuista huudoista.

Mikähän mahtaa olla näiden alkuperäisten strippien arvo tulevaisuudessa, jos Haavistosta tulee presidentti? Tällä kertaa arvokkaimmaksi osoittautui juuri se sarjakuva, jossa ei ollut mitään roisia.

Väyrysen mukeja ja Haaviston sarjakuvia; eivät ihan tavallisia kampanjatuotteita suomalaisessa presidenttikisassa. Varmasti jäivät monen mieleen...

Suomen Länkkäriseura -puffi

2012-01-25T19:00:00.000+02:00

Suomen Länkkäriseura on Villin lännen populaarikulttuurin keskittynyt, öh, seura, joka julkaisee aivan erinomaista Ruudinsavu-fanzinea. Lehdessä esitellään aihepiirin mukaisia elokuvia, sarjakuvia, kirjoja ja kaikenlaista muut mukavaa. Lisätietoa ja ohjeet liittymiseen löytyvät länkkäriseuran blogista.

Ruudinsavu-lehden voit tilata sähköpostitse tai maksamalla 18 euroa tilille 430918-2126207 ja ilmoittamalla nimesi ja osoitteesi viestikentässä! Lehden vanhoja numeroita on myös saatavana. Helpoiten saat niitä pistämällä sähköpostia joko päätoimittajalle tai osoitteeseen ruudinsavu@gmail.com.

SUNIL-mainos (1960)

2012-01-25T09:00:00.000+02:00

SUNIL -säteilevää valkoisuutta

Sisältämänsä erikoisaineen ansiosta Sunil antaa myös vanhoihin, jo kellastuneisiinkin nailonvaatteisiin uutta valkoisuutta.

Mitähän on oikein mahtanutkaan olla tuo erikoisaine?

Blondi Lenita Airisto (1966)

2012-01-24T15:38:00.002+02:00

Lenita Airisto blondina laulamassa suomalaismiehistä!
Ei ole televisio enää sitä mitä ennen...

Pekka Haavisto

2012-01-23T13:34:00.001+02:00

Pekka Haavisto oli Suomen ja Euroopan ensimmäinen Vihreä ministeri. Nyt on mahdollista, että hänestä tulee ensimmäinen Vihreiden riveistä noussut presidentti. Haavisto on silti jo selvästi hakemassa irtiottoa puolueestaan. Presidentin pitää ajaa koko kansan asiaa.

Osmo Soininvaaran blogissa kerrotaan, että kampanjaan tarvitaan varoja: Nyt tarvitaan Haavistolle rahaa. Kantakaa korkenne kekoon, jos haluatte Suomeen presidentin, joka rakentaa eikä riko. Tulevaisuus tehdään nyt. Presidentin tärkein tehtävä on EU:n ulkopuolisen politiikan johtaminen. Siihen Haavistolla on paras osaaminen. Haavisto on yhtä aikaa sekä konservatiivi että liberaali sillä erikoisella tavalla, että hänessä yhdistyvät molempien suuntausten parhaat puolet.

Toisella kierroksella on yli 1 300 000 ääntä, joilla ei vielä ole omistajaa. Äänestä valtiomiestä!

Ks. myös Pekka Haavisto vs. Sauli Niinistö Googlessa ja Pertti Jarlan Haavisto-sarjakuvat huutokaupattiin.

Jarlan Haavisto-aiheisia Fingerpori-sarjakuvia voi lukea täältä.

Felix-kissa (1963)

2012-01-23T09:42:00.001+02:00

Kuka muistaa Felix-kissan? Helsingin Sanomat alkoi julkaista 19.3.1929 Suomen ensimmäistä päivittäistä sarjakuvaa, Felix-kissaa (ks. lisätietoja Kun Mikki tuli Aamulehteen -artikkelista Kvaakista). Felix oli aikoinaan hyvin suosittu sarjakuva (ja animaatio-hahmo) myös Suomessa, mutta se unohtui hiljalleen ja jäi varsinkin Aku Ankan ja Mikki Hiiren varjoon. Oheinen näyte on sarjakuvalehdestä MASI (5/1963). Felix-kissa ilmestyi myös 50-luvun Sarjakuvalehdessä.

Sortavala-postikortti (1902)

2012-01-22T10:35:00.000+02:00

Sortavala, Yhinlaks

Tässä vanhassa Sortavala-postikortissa onnitellaan Olgaa. Kortti on aivan viime vuosisadan alusta. Komeat ovat maisemat.

Postikortti Tunisiasta

2012-01-21T12:42:00.000+02:00

Rue de la République

Tästä vanhasta "arabikatu"-postikortista tulee heti mieleen uuden Tintti-elokuvan, Yksisarvisen salaisuuden, hurja takaa-ajokohtaus. Kuva on Tunisiasta, paikasta nimeltä Sfax. Netistä löytyi lähes identtinen kuva.

Suuri suomalainen sarjakuva

2012-01-08T16:41:00.003+02:00

Designmuseossa päättyi tänään suuri suomalainen sarjakuvanäyttely: Hyppää ruutuun.

Museokaupassa oli myynnissä vanhoja, auki leikkaamattomia Pilajuttuja ja piirroksia -lehtiä 30-luvulta! Siellä oli mm. tämä n:o 172, jossa kansitaiteilijana on Poika Vesanto. Aihe on "Skandaali kanatarhassa".

Veli Giovannin tuotantoa oli sarjakuvanäyttelyssä erittäin hyvin esillä. Ilmari Vainiosta ollaan leipomassa jo suurmiestä, mikä onkin ihan oikein! PopuLAARIn menneisyysikkunassa toki kaikki nämä suuret suomalaiset ovat olleet "näyttelyn" kohteina jo ties kuinka kauan.

Talitintti

2012-01-01T12:24:00.001+02:00

Talitintit tulevat talvisin pihapiiriin. Tosin nyt on ollut niin leutoa, ettei talipalloa ole tullut laitetuksi roikkumaan niiden nakerrettavaksi. Tämä paksuposki tuli juomaan väärinpäin käännetyn ämpärin pohjan päältä. Ks. Talitiainen (Wikipedia).

Joulutonttu 1950

2011-12-26T06:00:00.004+02:00

JOULUTONTTU 1950
Kansikuva: Asmo Alho

Tässä vielä yksi joululehti; tiernapojat tapaavat joulutontun!

Joulupukin neuvo

2011-12-24T06:00:00.004+02:00

Pikkuväen joulu -lehdessä vuodelta 1935 oli Lauri Pohjanpään runo Joulupukin neuvo.

Kuvittaja oli Rudolf Koivu.

Tämän runon myötä PopuLAARI toivottaa oikein
hyvää joulua kaikille lukijoilleen.

Lapset, koko elämä
on hyvän tahdon koulu.
Kell' on aina hyvä tahto
häll' on aina joulu.

Hangosta Petsamoon

2011-12-23T06:00:00.012+02:00

Vuoden 1935 Joulutonttu-lehden takakansi

1930-luvun Suomessa oli tämän näköisiä nähtävyyksiä...

Joulujuhla 1936

2011-12-22T18:58:00.000+02:00

JOULUJUHLA 1936
Kansi: Poika Vesanto

Vanhoista joululehdistä löytää tunnelmallisia kansia. Tässä poika hiihtää umpihangessa kotia kohti.

Metsän puut

2011-12-04T14:06:00.001+02:00

Tämä valokuva on otettu vuosi sitten syksyisellä metsäretkellä. Tyttö sen otti. Taiteellista silmää on.

Rudolf Valentino, Musta kotka (1925)

2011-11-20T12:02:00.002+02:00

Filmiaitta jouluna 1925

Filmiaitan joulunumerossa 1925 oli näin komea kaveri, Rudolf Valentino. Elokuva on Musta kotka (The Eagle, ks. Elonet).

Ford Tudor Sedan

Joulunpunaisessa takakannessa mainostettiin Fordin uutta Tudor Sedania: "Ihanteellinen perhevaunu".

Robin Hood (1964)

2011-11-09T20:30:00.001+02:00

Robin Hood 11/1964

Robin Hood, tuo uljas saksi, taisteli normanneja vastaan joka kuukausi omassa sarjakuvalehdessään. Hiljattain julkaistiin uusi kokoelma näitä jousisankarin uljaita kertomuksia.

Lehdessä julkaistiin 50-luvulla hyvätasoisia brittiläisiä tarinoita, mutta 60-luvulla materiaali saatiin Ranskasta ja taso laski selvästi.

Robin Hood 12/1966

Aku Ankan Kesäkaruselli (1956)

2011-11-06T19:05:00.003+02:00

Aku Ankka 5B/1956 Kesäkaruselli

Kellarissa oli paha vesivahinko kesällä, paljon tavaraa piti heittää pois. Pahvilaatikot eivät ole järkevä tapa säilyttää vanhoja lehtiä ja kirjoja. Nyt on viisastuttu. Kellarin lattialla on ritilä ja paperitavara on muovilaatikoissa. Onneksi sentään tämä pelastui, Aku Ankan Kesäkaruselli.

Päätarinassa Aku on vuoripoliisi (Aku vuoripoliisina, alk. Donald Duck Gets A Job With The Mountain Police). Sana ratsupoliisi ei kaiketi sitten vielä ollut tuttu suomentajalle, vaikka tokihan Ratsupoliisi King oli seikkailut jo tuolloin sekä Seura-lehdessä että Kippari Kalle -sarjakuvalehdessä. Phil DeLaran Daniel Brancan piirtämässä tarinassa Roopella on musta, vuorikauluksinen takki.

Don Rosa (2011)

2011-10-29T15:14:00.006+03:00

Don Rosa Helsingin kirjamessuilla 2011

Aku Ankan -tekijä par excellence, Don Rosa, vieraili Helsingin kirjamessuilla 2011. Nöyränä hän otti vastaan sen valtavan suosion, jonka kohteena hän täällä Suomessa on. Norjassa hän tosin kertoi käyneensä useammin kuin Suomessa...

Rosa on kuin Richard Harris... kaksi marjaa.

Hiltu ja Ragnar (1923)

2011-10-17T20:29:00.002+03:00

Kirjan kansi voi olla kaunis pelkällä ornamentiikalla. Kuin korurasian kansi on F. E. Sillanpään Hiltu ja Ragnar, kertomus kahdesta ihmislapsesta (WSOY 1923).

Mistä ihmeestä tämäkin on kirjahyllyyni ilmestynyt, en muista; kyse on vieläpä ilmeisesti ensimmäisestä painoksesta. Se on todennäköisesti kulkeutunut jostain euron laatikosta, jollaisia kirjadivareitten oven vieressä ulkona nykyään usein pidetään. Eipä näillä entisillä kansallisaarteilla enää juuri mitään arvoa ole. Vuosikymmenten takaa voisin kuitenkin kirjata tänne sen, mitä kirjailija on lukijalle alkusanoiksi kirjoittanut:

Tämän pienen kertomuksen oli määrä ilmestyä syyskuun 11 päivänä 1921 ja oli tälle lehdelle jo valmiiksi kirjoitettuna seuraava omistuslause: "Juhani Aholle, suomalaisen proosatyylin mestarille, suomalaisen tunnon ja tunteen tulkitsijalle ja kasvattajalle, aikakauden suurimmalle suomalaiselle kirjailijalle hänen 60-vuotispäivänään omistaa tämän kertomuksensa oppilaanomaisin kunnioituksin F. E. Sillanpää."

Tämä lause luettiin sitten jo 12 päivänä elokuuta Helsingin Diakonissalaitoksen kirkossa erään kukkavihkon ohessa, joka laskettiin mestarin paareille. Kuolema saneli tällöin loppuosan toisin kuuluvaksi. Mutta meidän kaikkein lohdutuksemme on, että Kuolema ei voi muuttaa lauseen oleellista alkuosaa.

F.E.S.

Mikki Hiiri -postikortteja (1962)

2011-10-09T16:51:00.001+03:00

Lasten huoneen seinällä oli pitkän aikaa kehystettyinä kolme Mikki Hiiri -postikorttia, jotka jostain divarista joskus löysin. Kellaria siivotessa ne löytyivät taas; tässä ne teidänkin iloksenne. Kortit on painettu Suomessa (Kuvataide, 1962). Yhdessä niistä on Walt Disney Productions Copyright 1960 -merkintä. Aivan ykkösluokan taiteilija ei ole ollut asialla... Tunnelmaltaan ne ovat silti herttaisen veikeitä!

PS. Mainiota muistelua Kari Rydmanin blogissa:
Marssia ja mottimetsää - miten rakastuin hernekeittoon.

Peurankello

2011-07-02T21:32:00.000+03:00

Peurankello (Campanula glomerata)

PopuLAARI on kesätuulella ja tarjoilee luontokuvia: tässä peurankello. Luonnosta on tämä kasvi siirretty omaan puutarhaan (mikä nykyään lienee epäkorrektia toimintaa), mutta kauniisti tuo kukkii...

Hyvää kesää!

2011-06-21T15:05:00.003+03:00

Nyt heinähatut päähän...

LEPPOISAA JUHANNUSTA JA RATTOISAA KESÄÄ KAIKILLE!

Siivet (1929)

2011-05-15T16:45:00.002+03:00

Tämä elokuvamainos on vuodelta 1929. Siivet oli aikansa spektaakkeli ja elokuvan teknisen kehityksen huipentuma, mukana myös äänitehostukset. Kyseessä ei kuitenkaan ollut varsinainen äänielokuva. Joissakin levityskopioissa oli mukana synkronisoituja ääniefektejä ja musiikkia, jota tuotettiin laitteella nimeltä General Electric Kinegraphone (myöhemmin RCA Photophone). Ääni oli optisesti tallennettu filmikelalle.

SIIVET - Taistelulentäjille omistettu sankarirunoelma

Ensimmäinen äänitehostuksin esitetty elokuva Helsingissä.

Esit. täydelle katsomolle Capitolissa

Clara Bow tekee kunniaa!

Fazerin parhaita pastilleja

2011-04-29T13:54:00.000+03:00

FAZERIN PARHAITA PASTILLEJA
SUOMALAINEN SYÖ VAIN SUOMALAISIA PASTILLIVALMISTEITA

Tyylikästä makeismainontaa 30-luvulta kuin suoraan Bauhausin taidepajalta!

HYVÄÄ VAPPUA!

Alexander Tawitz (1927)

2011-04-11T15:36:00.001+03:00

Lääkäri: "Olkaa hyvä ja tulkaa vähän lähemmäksi!"
Veli Giovanni, Pilajuttuja ja piirroksia 107 (1927), Kansi: Alexander Tawitz

Oli sitä liikalihavuutta ennenkin vanhaan...

Konstan Pylkkerö (1971)

2011-04-05T20:26:00.001+03:00

Apu 1/1971
Lauri Leino esitti Konsta Pylkköstä silloin ennen. Sarja oli 11-osainen.

Konstan Pylkkerö TV-sarja alkaa huomenna! Siitä huomenesta on kyllä jo 40 vuotta aikaa. Ehkä aika on kullannut muistot, mutta tämä version on mielessäni jäänyt siksi parhaaksi. Onhan noita myöhemminkin lisää tullut...

Bonuksena PopuLAARIssa mainos Hanna-Tädin vehnäjauhoista (lähteenä sama Apu).

Hanna-Tädin erikoisvehnäjauhot hyvän pullan leivontaan!

Elizabeth Taylor 1932 - 2011

2011-03-23T15:34:00.004+02:00

Elizabeth Taylor 1932 - 2011

Sydän petti...

Ks. Wikipedia

Luftschiff LZ-129 Hindenburg (1937)

2011-03-20T19:43:00.001+02:00

Vihdoinkin se on valmis! Joulupukki toi pojalle Luftschiff LZ-129 Hindenburg -koottavan (Revell) ja kokoamiseen meni tovi jos toinenkin. Koska sensuuri oli iskenyt (eli hakaristit hävinneet Saksan tunnuksista) ilmalaiva näyttää kuuluneen Japanille, värit tosin väärinpäin...

Wikipediasta selvisi sekin mielenkiintoinen tieto, että saksalaisten oli pakko käyttää heliumin sijasta nostekaasuna vetyä, koska Yhdysvalloilla oli monopoli heliumiin - tuhoisat seuraukset olivat tunnetut.
http://en.wikipedia.org/wiki/LZ_129_Hindenburg

Kova-Kalle

2011-03-08T13:50:00.001+02:00

Sexton Blake ja ihmeellinen rautapallo (ks. sarjakuva pdf-muodossa).
Lähde: Blakiana

Sarjakuvalehdessä julkaistiin aikoinaan sarjakuvaa nimeltä Kova-Kalle. Sarjan alkuperää pohdittiin aikoinaan täällä PopuLAARIssakin, eikä sitä silloin selville saatu (ks. kommentit). Vaan Blakiana-sivustolta kävi ilmi, että Kova-Kalle oli peribrittiläinen dekkari Sexton Blake.

http://www.sextonblake.co.uk

Kimmo ja Touhukas Maija (1946)

2011-02-27T14:36:00.003+02:00

Suomalaisen sarjakuvan ja kuvituksen klassikko Ami Hauhio (klikkaa haku) on PopuLAARIn suuria suosikkeja, jo moneen kertaan esitelty, mutta lisää tulee... Kimmo-lehdessä ilmestyi Hauhion huumorisarja Touhukas Maija. Ami osasi siis tehdä muutakin kuin seikkailusarjakuvaa. (Ks. Kvaakin Ami Hauhio -keskustelu).

Touhukas Maija ja lumiukko, piirtäjä Ami Hauhio

Ami Hauhion kansikuva Kimmo-lehteen 2/1946

MRRR -- VAKOOJA!!

Herra ja ylhäisyys (1943)

2011-02-18T15:48:00.001+02:00

Tässä on ainakin viisi ylhäisyyttä, hänen ylhäisyytensä johtaja Orko, ohjaaja Nortimo, Dona Regina (Camilla), Senor Simo Penttilä ja Kenraaliluutnantti Palo itse.

Suomi Filmin Uutisaitta 8/1943 sisältää hauskan kuvaraportaasin Herra ja ylhäisyys -elokuvan teosta. Tauno Palo oli tietenkin kenraaliluutnantti T.J.A. Heikkilä. Kirjailija itse, Simo Penttilä, näyttää kuvassa varsin arvokkaalta herralta.

Lauri Manninen (1961)

2011-02-10T18:58:00.002+02:00

Lipas oli lastenlehti, joka oli "lahja Säästöpankkien keskusliitolta". Uskoisin lasten ilahtuneet lehdestä kovastikin, sillä se sisälsi satuja, sarjakuvia ja tietoisku-tyyppisiä juttuja. Aikaisemmin lehti ilmestyi nimellä Säästäjä.

Numeron 3/1961 kannen on signeerannut Manne; lehden sisäsivuilta paljastuu, että kannen tekijä on Lauri Manninen. Hienoa kuvitusta, ao. kuva lepakoistakin on jännän havainnollinen.

Lauri Manninen oli ahkera kuvittaja; lasten- ja nuorten kirjojen ohella hän kuvitti mm. Juhani Ahon Lastuja.

Vernazzan kissat (2010)

2011-02-01T19:01:00.001+02:00

Italialaisia kissoja päivätorkuilla. Vernazza 2010.

Viime kesänä olimme perheen kanssa lomamatkalla Vernazzassa, Pohjois-Italian Liguarian alueella (ks. Cinque Terre). Reissua on nyt kiva muistella, kun kinokset ovat metriset...

Jihuu! PopuLAARIssa meni 300 000 kävijän raja rikki.

Aarteenetsijät (1945)

2011-01-31T10:35:00.003+02:00

T. Rautapalo-Rapp: Aarteenetsijät (Kansankirja 1945)
Poikien sininen sarja 3. Kansi: Ami Hauhio

Ami Hauhion maalaama mustekala ei näytä erityisen pelottavalta; aivan kuin se hymyilisi! Lonkerokin on ystävällisen rennosti kiertynyt sukeltajan ympärille, kuin kättelyyn.

Tauno Rautapalo teki pitkän uran nuortenkirjailijana.

Hae PopuLAARIsta: Poikien sininen sarja.

Kulkurineitsyen arvoitus (1957)

2011-01-26T15:16:00.001+02:00

Erle Stanley Gardner: Kulkurineitsyen arvoitus (The Case of the Vagabond Virgin)
Perry Mason mysteeri-sarja (Nide 1957)

Värikäs tyttö ja värikäs kansi! Perry Masonin mysteerisarjassa ilmestyivät samana vuonna 1957 myös Koinsyömän minkkiturkin arvoitus ja Talonmiehen kissan arvoitus. Täytyy sanoja, että kirjojen nimet ovat vähintäänkin mielenkiintoisia... Mysteeri-sanaa ei Suomessa ole jännäreiden suhteen juuri käytetty, vaikka englanniksi mystery stories on melkein oma kirjallisuuden lajinsa.

Kannessa on signeeraus WLAD tytön kaulan kohdalla, tekijä tuntematon.

TV:n PARHAAT (1963)

2011-01-20T20:10:00.002+02:00

TV:n PARHAAT 12/1963

YKSINÄINEN RATSASTAJA

Yksinäinen ratsastaja oli suosittu sankari Suomessakin. Hän seikkaili TV:n PARHAAT -sarjakuvalehdessä (Tähti-sarjat, 1962-1963). Sitä aikaisemmin The Lone Ranger, kuten nimi englanniksi kuuluu, ratsasti ainakin Sarjakuvalehdessä. Vieläkin myöhemmin, aina 1970-luvulle saakka, tuo sinipukuinen hattuherrasmies karautti konnien kimppuun Texas-sarjakuvalehdessä (Kustannus Williams, 1972-1973).

Bang! Blam! Bang! Hurjaa menoa villissä lännessä...

Soma Ruusunen ja Jukka Papu (1937)

2011-01-14T14:00:00.003+02:00

Soma Ruusunen ja Jukka Papu
(alk. Tillie "The Toiler" Jones ja Clarence "Mac" MacDougall)

Ilmarisen lehti Viikonloppu 16/1937 sisältää sarjakuvan Soma Ruusunen ja Jukka Papu. Kyseessä on koko aukeaman "sunnuntaisarja", jossa on jaksonumerointina 16. Sarja on siis jatkunut koko vuoden ajan. Tunnistaako joku tämän ilmeisesti amerikkalaisen sarjakuvan? Tekijän nimi on leikattu pois. Syndikaattimerkintä on: King Features Syndicate, 1937.

EDIT: Kvaakissa sarjakuva tunnistettiin heti: Tillie The Toiler. Sarjan alkuperäinen nimi oli Rose of the Office, josta suomalainen Ruusunen-nimikin varmasti juontaa.

"Viikonlopun" jokaviikkoinen kuvakertomus kahden nykyaikaisen nuoren ihmisen elämyksistä ja kokemuksista. (Yksinjulkaisija Suomessa "Viikonloppu")

Sirkka 1/1938

2010-12-20T12:00:00.001+02:00

On lunta tulvillaan nyt Helsinki. Sen kunniaksi talvisia kuvia...

Sirkka-lehti alkoi julkaista uutta Olli Pirteä -seikkailua vuoden 1938 alusta: "Olli Pirteä löytöretkeilijänä." Olli ja Jussi Metkanen leikkivät lumessa ennen lähtöään Tulimaahan vähän seikkailemaan. Olli Pirteää piirsi Hjalmar Löfving.

Talvisen kannen tekijä ei ole suomalainen. Aikani signeerausta tihrustettuani ja googlailtuani päädyin siihen, että kansitaiteilija on norjalaissyntyinen Harald Jordan (1875 - 1955).

Nuori Suomi 1916

2010-12-19T14:55:00.000+02:00

Nuori Suomi joulualbumi XXVI (Kansi: Väinö Blomstedt)

Nuori Suomi alkoi vuonna 1891 ilmestyä Päivälehden (ks. Wikipedia) joulualbumina. "Sen eri vuosikerrat ovat kuvastaneet kukin aikansa kehitystä suomalaisen kirjallisuuden ja taiteen alalla, sisältäneet näytekokoelman kirjailijaimme ja taiteilijaimme kynän, siveltimen ja taltan tuotteista."

Nuorsuomalaisuus oli aate. Aikansa aate, joka tosin herätettiin myöhemminkin hetkeksi eloon. Albumisarja ilmestyi vuoteen 1940 saakka.

Töölön Tähti

2010-12-17T14:56:00.001+02:00

Eilen tuli tehtyä pikkujoulujen jälkeen pikku ravintolakierros, ensiksi Töölön Tähti ja sitten Kämp. Todisteeksi esittelen yo. tulitikkuetiketit.

Joulupippuri 1971

2010-12-09T15:52:00.001+02:00

Arijoutsin Joulupippuri 1971

Arijoutsilta ilmestyi Joulupippureitten lisäksi myös Kevätpippureita, Kesäpippureita ja joskus Syyspippureitakin. Yo. kannen tekijää ei mainita, mutta Asmo Alholta se näyttää. Joulupukilla pieksujalka vipattaa jo mukavasti...

Paha omatunto (1945)

2010-11-29T10:46:00.001+02:00

Tässä pilapiirros menneiltä vuosilta (lähde: Poppoo 3/1945), otsikkona on "Paha omatunto öiseen aikaan". Signeerauksessa lukee Marttinen, eli kyseessä lienee Lasse Marttinen, ennestään PopuLAARIsta tuttu.

Sopinee pikkujouluista palaavien tunnelmiin.

Pilapiirroksella näyttää olevan korkeataiteellinen esikuva, sen verran tutulta kuvan sommitelma näyttää...

Kuningasten jälkeläinen (1948)

2010-11-25T15:46:00.001+02:00

Franz Teller: Kuningasten jälkeläinen (Otava, 1948)
Kansi: Poika Vesanto

Saksalainen Franz Treller (1839-1908) kirjoitti seikkailukirjojen klassikon Kuningasten jälkeläinen (Der Enkel der Könige). Sen suomensi Anni Swan, ja vaikka siitä on ilmestynyt useampikin editio, eniten sitä liikkuu Maailman parhaita nuorisonkirjoja -painoksena. Trellerin tyyli ja aiheet olivat hyvin samanlaisia kuin Karl Maylla (Winnetou-romaanit).

Tarzanin poika kuollut

2010-10-20T14:27:00.001+03:00

Johnny Sheffield, joka näytteli Tarzanin poikaa (elokuvassa löytölasta), on kuollut 79-vuotiaana.

Pekka Puppeli (1959)

2010-10-19T11:57:00.001+03:00

Pekka Puppeli oli Nasta-lehdessä ilmestyvä sarjakuva, jossa merimiespukuinen Pekka ratkoi pulmatehtäviä. Onko tämä puppeli-sanan ensiesiintyminen Suomessa?

Nasta 5/1959

Valentin (1953)

2010-10-08T14:32:00.002+03:00

Valentin tuntuu nyt tulevan vastaan joka lehdestä ja kirjasta. Ensio Rislakin kuva on myös tämän Kirjakerho-lehden (Kirjallinen aikakauslehti, Otava 1939-1968) kannessa.

Valentinin kesään kuuluu hyvä moottorivene, jolla hän hakee vieraansa Ahtialan laiturista ja tekee päivänpituisia matkoja Lohjanjärvellä.

Tony Curtis on kuollut

2010-09-30T14:47:00.001+03:00

Tony Curtis on kuollut kotonaan 85-vuotiaana, rauhallisesti omaan sänkyynsä.

Lähde: Time

Luonnokset (1938)

2010-09-29T19:32:00.001+03:00

Niiden löytämieni postikorttien joukossa oli myös pari luonnosta. Tekijän nimestä en saa täydellä varmuudella selvää, olisiko Matti Murte tai Murto. Piirrokset ovat vuodelta 1938. Toisen paperin takana on epäselvä merkintä siitä, että ne on piirretty jollain asemalla... Nyt nuo piirrokset taas näkevät päivänvalon reilun 70 vuoden jälkeen. Keitä lienevätkään nuo herrat?

Ei pidä ajatella (1934)

2010-09-21T19:25:00.001+03:00

Kansi: Poika Vesanto

Valentinin eli Ensio Rislakin Ei pidä ajatella (Otava 1934) lienee ollut aikanaan suosittukin teos, sillä sitä on siteerattu peräti Saimaa-tupakkamainoksessa! Valentin kertoo kirjan esipuheessa saaneensa käsiinsä muuan Esko Salkolan päiväkirjan ja muokanneensa sen romaanimuotoon. Aloituskappale menee suoraan asian viereen: "Varsasta tulee hevonen ja vasikasta tulee lehmä, joka on samanlainen kuin muutkin lehmät. Mutta mitä tulee ihmisen lapsesta, joka makaa kehdossa ja katselee käsiään, mitä tulee hänestä?"

Vanhoja postikortteja (1900-luvun alku)

2010-09-15T19:56:00.003+03:00

Pariisilainen pikkutyttö

Löysin valtavan kasan vanhoja postikortteja toimintansa lopettavan antikvariaatin hyllystä. Näitä tulee PopuLAARIin vielä lisääkin. Niitä oli satoja. Suurin osa niistä on maisemakuvia, mutta jostain syystä ihmiset ovat kiinnostavimpia.

Joku mediatutkija sanoi, että vanhoissa valokuvissa ihmiset ovat yhtä aikaa sekä elossa että kuolleita.

Mikä merkki on voimamiehen rinnassa? SM eli Suomen mestaruus? Vai onko se jonkin urheiluseuran tunnus? Kommenteissa ehdotettiin, että se on SY eli Suojeluskunta-yhdistys.

Voimamies

Eenokki Nokkinen Hölmölässä (1937)

2010-09-09T10:05:00.003+03:00

Eenokki Nokkisen valistustyö Hölmölässä jatkuu!

[klikkaa kuvat isommiksi]

Lähde: Hjalmar Löfving, Eenokki Nokkinen (Opintotoveri 3-4/1937)

Eenokki Nokkinen (1937)

2010-09-08T10:41:00.003+03:00

Eenokki Nokkinen

Hjalmar Löfving on varhaisen suomalaisen sarjakuvan unohdettu suuruus - paitsi PopuLAARIssa (ks. blogihaku). Kansanvalistusseuran julkaisemassa Opintotoveri-lehdessä (1923-1970) seikkaili 1930-luvulla Hj. Löfvingin Eenokki Nokkinen.

Eenokin tehtävänä näyttää olleen kiertää Suomea valistustehtävissä, kuten lehden linjaan sopikin. Lapin maasta kaukaisesta palatessaan hän eksyy... Hölmölään. Siellähän sitä valistusta tarvitaan.

Kuvat voi klikata isommiksi.

Lähde: Opintotoveri 1-2/1937

Mikki Hiiri (1932)

2010-08-30T18:55:00.005+03:00

Mikki Hiiri oli uransa alussa aika riehakas veitikka, mutta sydän tuolla pienellä siimahännällä oli heti paikallaan.

Oheinen päivästrippi on Helsingin Sanomista 10. huhtikuuta 1932 (alkuperäinen ilmestymispäivä oli 28.1.1932). Walt Disneyn tyylikäs nimmari on viimeisessä ruudussa katkennut keskeltä, mikä viitannee siihen että strippiä on leikelty (klikkaa kuva isommaksi).

Irma Salmi (1954)

2010-08-28T18:32:00.003+03:00

Seura 35/1954

Irma Salmi

Loma loppui,
koulu alkoi.

Irma Salmi, joka teki kansikuvia Seuraan, tulee nimenä silloin tällöin vastaan vanhoissa postikorteissa.

Paljastavaa iltapukumuotia... (1945)

2010-08-23T10:14:00.004+03:00

Rohkeahkoa iltapukumuotia pilalehdessä Poppoo 3/1945. Pilapiirroksen tekijä on Erkki Koponen (E. K.). Koponen kuvitti mm. Ollin pakinoita ja teki Seura-lehteen lukuisia kansia.

Remington (1963)

2010-08-10T19:54:00.001+03:00

Lähde: Apu 48/1963

Ah, Remington...

Joka tuulen kylvää... (1957)

2010-07-30T15:40:00.003+03:00

Esko Arra istuu mietteissään, lasi kädessä, tyttö mielessä...

Kansi: Raimo K. Miettinen

(Joka tuulen kylvää..., Gummerus 1957)

"Joka tuulen kylvää, se myrskyn niittää", on vanha sananlasku, josta salapoliisikirjailijana hyvin tunnettu ja runsaasti tunnustusta saanut Mauri Sariola on ottanut nimen romaaniinsa. Kirja kertoo nuoren, mutta sodan kovettaman miehen opiskelijaurasta, johon mahtuu monenkirjavia vaiheita.

Hienossa kannessa on kaikki kohdallaan. Lasia pitelevä käsi tosin näyttää leijuvan ilmassa, tai sitten joku on vienyt pöydän todella nopeasti pois.

Tässä avainromaanissa Esko Arra on kirjailija itse.

Pietari Pamaus ja Pöpö (1944)

2010-07-27T10:29:00.002+03:00

Lähde: Lukemista Kaikille 5-6/1944

Lukemista Kaikille -lehdessä ilmestyi tanskalainen sarjakuva Pietari Pamaus ja Pöpö. Herrasmiehestä ja hänen pingviinistään kertovan kokosivun hupaelman tekijä oli Storm P. eli Robert Storm Petersen. Sarjan alkuperäinen nimi oli Peter og Ping. Tanskassa tätä hauskaa paria ei ole unohdettu.

Herrasmiehet käyttivät ennen vanhaan illalla tupakkia poltellessaan fetsiä. Liekö tuo tapa johtunut siitä, että turkkilainen tupakka oli suosittua. Pietarin fetsistä tosin näyttää puuttuvan se tupsu (ks. Wikipedia).

Lukemista Kaikille -lehden esikuva oli ruotsalainen Allt för Alla.

PopuLAARI lomailee

2010-06-28T13:39:00.000+03:00

Lähde: Nakke 27/1968

Kesälaitumille on suunta! Kohti Italiaa ja kaunista Firenzeä.

PopuLAARI lomailee siis hetken.

Jussia!

2010-06-25T10:29:00.000+03:00

On taas koittanut mittumaari! Hyvää juhannusta kaikille ja päivien kimallusta!

LEIJONA HEDELMÄPASTILLEJA (1973)

2010-06-21T20:53:00.001+03:00

Leijonat hyppäs puuhun,

pistivät itsensä suuhun.

Hedelmät ja salmiakki,

niistä tykkää koko sakki.

LEIJONA HEDELMÄPASTILLEJA

LEIJONA HEDELMÄRAE

Leijona-pastillipussin kuva levisi netissä aikoinaan kulovalkean lailla...

Umpu aukeaa

2010-06-17T17:00:00.001+03:00

Unikon umpu aukeaa.

Jostain syystä tänä vuonna kaikki kasvit ovat kasvaneet ja kukkineet kuin viimeistä päivää. Sateet ja lämpimät jaksot taisivat luonnon osalta osua aika lailla kohdalleen.

Marimekon unikosta voi lukea täällä.

Haukka (1964)

2010-06-16T22:10:00.001+03:00

Apu-lehdessä 1950-60 -luvuilla (numerosta 8/1951) ilmestynyt Haukka - temmeltäväin tuulten kasvatti (ah, kuinka runollisromanttisen tunnelmallinen nimi!) oli upea historillinen seikkailusarjakuva. Tekijä Kreigh Collins onnistui loihtimaan sarjakuvaansa hiukan vennon Henrik VIII:n aikakauteen liittyvän tunnelmansa, josta kiitos lankeaa varmasti myös kirjoittajalle (Lambiekin mukaan R.R. Winterbotham). Kreigh harrasti pienoismalleja ja taikatemppuja, jotka ovat oikein sopivia mielenkiinnon kohteita historiallisen sarjakuvan tekijälle.

Haukkaa (Kevin the Bold, ks. Toonopedia) julkaistiin Suomessa mustavalkoisena koko sivun kokoisena sunnuntaisarjana. Tyylikäs siveltimenkäyttö tulee hyvin esille.

"Haukka - temmeltäväin tuulten kasvatti" on ilmestynyt suomeksi myös kirjana vuonna 1951. Se on suuri bibliofiilinen harvinaisuus, jota ei löydy edes Kansalliskirjastostamme!

Lähde: Apu 49/1964

Lisää Kevin the Bold -näytteitä muista blogeista: The Pictorial Arts ja Peripecias de Chiquirritipis.

Walt Slade (1963)

2010-06-14T20:18:00.003+03:00

uusi WALT SLADE!

HAUKAN KYNSISSÄ (Men of Steel)

Texasin rajapoliisi mittelee voimiaan kummituksen kanssa. (n:o 25).

SALA-AMPUJAT (Rangers at Bay)

Texasin rajapoliisia syytetään viattomien ihmisten murhaamisesta (n:o 23).

Kansitaidetta. Mies ja revolveri!

Lännenlukemistoja ilmestyi ennen Suomessa moniaita, mutta hyvin runsaasti niitä ilmestyi myös Ruotsissa. Moni ruudinsavulta tuoksahtava länkkärilehti taisi löytää Pohjanlahden yli tiensä tänne meille, ehkä myös Walt Slade (Viihdekirjat 1960-1983). Ruotsinkielisessä Wikipediassa on tästä pyssysankarista pitkä artikkeli.

Jackson Cole oli kirjailijanimi, jolla oli monta omistajaa. Ahkerin heistä oli kuitenkin Alexander Leslie Scott. Jostakin syystä Britanniassa Scottin Walt Sladet julkaistiin pseudonyymillä Bradford Scott (ks. David Whiteheadin artikkeli). Asiaa selvitetään tarkemmin Wikipediassa, jälleen på svenska. Pakkoruotsia siis täälläkin!

Ks. Villi länsi -viestit

Tulitikkuetikettejä sotavuosilta

2010-06-10T09:58:00.000+03:00

Tukahduta jokainen
kuulopuuhe, juoru, huhu.

Yksityisliikkeet maksavat veronsa vähentämättöminä.
Ostamalla niistä kevennätte omaa verotaakkaanne.

SEKUNDA - hehkumattomia tulitikkuja.

Hienoja tulitikkuetikettejä (eli tikettejä) menneiltä ajoilta.

Dick Tracyn ranneradiopuhelin (1958)

2010-06-06T20:16:00.001+03:00

Lähde: Rikospoliisin mukana 2/1958

alkup. pvm 7.2.1954

Dick Tracy tunnetaan Suomessa lähinnä vain Warren Beattyn tähdittämästä elokuvasta. Tämän sarjakuvadekkarin muistettavin anti populaarikulttuurille on kuitenkin hänen ranneradiopuhelimensa. Toivottavasti Apple pian julkistaa mokoman vimpstaakin, sillä on sitä jo odotettu.

Dick Tracy -sarjakuva ilmestyi Suomessa Rikospoliisin mukana -lehden takakannessa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Dick_Tracy

Juliette Greco (1959)

2010-06-03T09:47:00.001+03:00

Englantilaisen kuvaajaässän Cornel Lucasin hieno tutkielma JULIETTE GRECOSTA, entisestä "kellareiden Ofeliasta", josta kerrotaan myös tämän numeron sisäsivuilla.

Elokuva-aitta 10/1959

Kellareiden Ofelia, kuinka hienosti sanottu! Oli hän myös Louvren kummitus (ks. IMDb).

Kevätpörriäinen (1949)

2010-05-31T19:57:00.007+03:00

Kevään viimeisen päivän kunniaksi saatte ihailla Kevätpörriäistä, Helsingin kansakoulujen kevätlehteä, vuodelta 1949. Julkaisija oli Helsingin opettajayhdistys ja toimittaja Valle Ojaniemi. Lehden kolmossivulla yläreunassa lukee, että tämä on lehden "ensimmäinen lento". Suomen kansallisbiografian Fennica-tietokannassa väitetään lehden alkaneen ilmestyä 1948, joten ehkä on olemassa vuotta aikaisempi näytenumero.

Uuden lehden kunniaksi siinä julkaistiin tietenkin mukavasti pörräävä nimikkoruno:

Kuin pörriäinen kesällä,

tää lehti syntyi keväällä,

se iloks lasten lenteli

ja mettä keräsi.

Se sadut runot kertomukset

talteen kokosi,

nyt lasten riemuks siipens avasi.

Ja lapset tervetulleeksi

sen toivotti.

Kari Metsävaara, III lk.

Lehden historiaa valotetaan erinomaisesti Helsinki-Uusimaan Luokanopettajat ry:n sivuilla.

Super Mario Adventures (1993)

2010-05-26T16:27:00.003+03:00

Lähde: Nintendo lehti 2/1993

ME OLEMME SIENIVALTAKUNNAN PUTKIMIEHET MAHTAVAT!

Nintendo oli joskus pelikonsoleitten kuningas. Hyvin menee Nintendolla toki vieläkin, mutta nyt on markkinoilla paljon muitakin kilpailijoita. Nintendo-lehti ilmestyi 1990-1994. Siinä julkaistiin myös pelien pohjalta tehtyjä sarjakuvia kuten Super Mario Adventures (piirtäjänä Charlie Nozawa, ks. Yoshi Art.com).

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nintendo-lehti

Emännälle tärpättiä (1948)

2010-05-20T09:18:00.003+03:00

Pineenitärpätti, joka taloudessa tarpeellinen, miellyttäväntuoksuinen puhdistusaine.

Vai että oikein miellyttäväntuoksuinen...

Tommi Typykkä (1951)

2010-05-12T12:35:00.006+03:00

Tommi Typykkä ja mestari Lanka (Yhteishyvä 23.5.1951)

Tommi Typykkä on suomalainen sarjakuvasankari, joka seikkaili Yhteishyvä-lehdessä 50-luvulla. Piirtäjä oli Hjalmar Löfving, jolla näitä sarjakuvahahmoja riitti vaikka muille jakaa (ks. Risto Reipas). Monet niistä ovat jo autuaasti unohtuneet, mutta Yhteishyvän lukijat muistelevat yhä nostalgisesti kyseisen lehden sarjakuvia: mm. Sattuman Villeä ja Antti Puuhaaraa.

Näistä Löfvingin mestarillisista sarjakuvista kun saisi hyvin toimitetun kokoelman... no, saahan sitä haaveilla.

Primeval - uhka menneisyydestä

2010-05-10T15:20:00.004+03:00

Primeval - uhka menneisyydestä on brittisarja, jossa joukko tutkijoita selvittää outojen otusten ilmestymisiä nykyaikaan. Jotenkin tämä sarja tuo mieleen kaikki vanhat hyvät englantilaiset sarjat, joissa tapahtui hyvin outoja asioita (tyyliin Safiiri ja Teräs.)

Primeval sopii koko perheen katsottavaksi kouluikäisten lasten kanssa. Sarjaa esitetään SuomiTV:llä tiistaisin, joten se on saattanut aika monelta jäädä huomaamatta.

Mikko Maitomies (1972)

2010-05-04T10:26:00.008+03:00

Mikko Maitomies ilmestyi suomeksi vuonna 1972; erinomaisen suomennoksen teki Kirsi Kunnas (alkuteos oli nimeltään In the night kitchen, 1970). Maurice Sendak tunnetaan parhaiten kuvakirjastaan Hassut hurjat hirviöt, josta hiljattain valmistui myös kohtuullisesti menestynyt elokuva.

Siinä missä Hassuista hurjista hirviöistä on tullut lastenkirjallisuuden klassikko, Mikko Maitomiehellä on ollut paljon vaikeampaa. Kirja on joutunut erinäisten estokeinojen kohteeksi, varsinkin Yhdysvalloissa, koska Mikko koikkelehtii kuvissa nakusillaan. Toki siitä on silti otettu lukuisia painoksia ja sitä on ollut koko ajan saatavilla. Suomessa toinen painos otettiin vuonna 1988 (Weilin + Göös).

Sarjakuvan harrastaja panee heti merkille, että Sendakin tyyli on kovasti tutun oloista. Innoite Mikon surrealistisiin uniin ja lopun sängystä tipahtamiseen on saatu Pikku Nemo Höyhensaarilla -sarjakuvasta (ks. Wikipedia), tuosta Winsor McCayn viime vuosisadan alun mestariteoksesta. Myös leipurit ovat kovasti tutun näköisiä... Sendak on kertonut, että hänellä on pakkomielteenään lapsuus (MIT-luento).

Hyvää vappua!

2010-04-30T12:19:00.003+03:00

Hyvää vappua, toivottaa Repe (vappupupusorsa).

Elmeri ihmettelee lajipukeutujaa...

Neitsi Etsivä täyttää 80 vuotta. Neito on nuorekas ikäisekseen.

Nancy celebrated her 80th birthday this week, with her first three books (The Secret of the Old Clock, The Hidden Staircase and The Bungalow Mystery) released April 28, 1930.

Get a clue! Say “happy birthday” to Nancy Drew.

Tuhkajumissa...

2010-04-25T13:13:00.005+03:00

Elävänä Euroopasta kotiin, vihdoinkin. Parin päivän "piipahdus Pariisissa" venähti sitten reilun viikon mittaiseksi. Valon kaupunki oli nimensä veroinen; kevät oli siellä kauneimmillaan. Junamatka takaisin sen sijaan oli puuduttavaa ja stressaavaa amazing racea. Lopulta kuitenkin häämötti Silja Linen terminaali Tukholmassa ja siellä rannalla tähystelin, näkyisikö venettä... No, näkyihän se. Se vei tosin Turkuun, josta sitten piti vielä tulla junalla pois.

(Kuva on kirjasta Robinson Crusoen elämä ja kummalliset seikkailut, hänen oman kertomansa mukaan kirjoittanut Daniel Defoe. Kuvittaja on Valter Paget.)

Lego System (1969)

2010-04-14T14:05:00.004+03:00

Lego system (Nakke-lehdestä 44/1969)

LEGO-logossa oli vielä 60-luvulla sana system. Ja aika hieno systeemi se olikin, ja on toki yhä. Tuo mainoksessa mainittu sähkömoottori oli tenavien keskuudessa aikoinaan kovasti himoittu, mutta sen hinta oli hirvittävä. Muistan, että myynnissä oli myös hammasrattaita, joiden avulla saattoi rakentaa tuulimyllyjä ja muita pyöriviä hökötyksiä.

Riikan Art Nouveau -museo

2010-04-11T18:52:00.006+03:00

Sfinksin komea nenä!

Riika on yksi Euroopan hienoimmista Art Nouveau -kaupungeista. Kävelyretki kaupungilla kannattaa ja askeleet on syytä suunnata Riga Art Nouveau -museoon.

Jääkaappi, sellainen oikea jää-kaappi, löytyy Riian museosta.

Art Nouveau-tyylissä ei yleensä käytetty sinistä,
paitsi Riikassa. Talon teki Mihail Eisenstein.
Mihailin poika oli muuan Sergei Eisenstein,
neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja.

Museon porraskäytävää.

Museo-opas kertoi, että lampun kuvussa käytettiin radiumia!
Se hehkui kivasti.

Tarzan (1970)

2010-04-07T15:43:00.006+03:00

Johnny Weissmüller on monen mielessä se ainoa oikea Tarzan, mutta ei hän tosiaankaan muistuttanut ollenkaan kirjojen Tarzania. Yo. Tarzan-lehden(11/1970) kansikuvan sankarin piirteet lienevät Lex Barkerilta (ks. Wikipedia), Weissmüllerin seuraajalta.

Ajan Sävel (1955)

2010-03-27T21:58:00.004+02:00

Ajan Sävel -lehden (8/1955) kannessa ovat Danny Kaye, Rosemary Clooney ja Bing Crosby. Ja elokuva, josta kuva on peräisin, on tietenkin se jouluelokuva: "Valkea joulu". Danny Kaye on kyseisessä filmissä kyllä niin camp kuin olla voi...

Danny Kaye

Takannessa on "värivalokuva Ajan Sävelen lukijoille" filmitähdestä nimeltä Karen Kadler. Kovin moni lukijoista tuskin tunsi Karenia, sillä hän ei ollut tuolloin vielä ehtinyt juurikaan elokuvissa edes esiintyä (ks. IMDb).

Ks. myös Säveltyttö.

Telvis Tarvalle ja Teijalle (1963)

2010-03-23T20:27:00.003+02:00

Niilo Tarvajärvi valittiin Suomen suosituimmaksi tv-esiintyjäksi 1962. Hänen äänimääränsä oli 409 eli noin kaksi kertaa enemmän kuin toiseksi sijoittuneen Kauko Käyhkön, joka keräsi 208 ääntä.

Kuuluttajista oli ylivoimaisesti suosituin Teija Sopanen, jota äänesti 1.526 vastaajaa.
(KATSO 10/1963)

Ks. myös Hyvän päivän keksit

Maija Karma (1957)

2010-03-17T12:09:00.005+02:00

Lasten Maailma 8/1957 oli lehden viimeinen numero. Lastenlehti muutti nimeään ja siitä tuli Nasta. Sisältö ja kannet ostettiin siitä lähtien suurelta osin ulkomailta, Euroopasta. Maija Karma ehti tehdä uransa parhaat satukannet, näin uskallan väittää, Lasten Maailmaan. Lehden iso koko (29,5 x 21 cm) teki kansista erittäin näyttäviä.

Ks. myös Myyrä Matikainen.

PS. Neljännesmiljoonan käynnin raja meni laskurissa rikki!

Hottentotti ja kumpp.

2010-03-16T12:26:00.004+02:00

Tämä aihepiiri nousee aina välillä keskusteluun. PopuLAARI on sitä kulttuurihistorian ja mainosten kautta jo pitkään tutkaillut.

Pöö!

Laku-Pekka oli siis Musta Pekka -lakritsi, jota valmisti Hellas. Hellaksella oli kaikenlaisia muitakin mainoskampanjoita, kuten Tummaa ja vaaleaa.

Musta Saara oli suosittu laulu vielä 1960-luvullakin ja sopi hyvin lasten joululehteen!

Neekeriarpa sen sijaan ei liittynyt mitenkään rodullisiin ominaisuuksiin, neekeri oli nimitys lehtimiehelle.

Onpa Suomessa pureskeltu jopa Neekerijenkkiä.

Neekerinpusu on vanha juutalainen herkku krembo (ks. Wikipedia), ja on se tunnettu meillä myös nimellä neekerin suudelma. Nimi on todettu loukkaavaksi Saksassakin ja siitä on luovuttu.

Suomessa on piilorasistisesti, ja ihan avoimesti, pidetty tummaihoisia vitsikkäästi likaisina, itseään pesevä tai muuten veteen tippuva neekerilapsi on ollut suosittu aihe: Helga Sjöstedt, Afrikan veitikoita.

Voihan hottentotti!

Pikku Jättiläinen (1952)

2010-03-08T19:57:00.008+02:00

Eipä ollut ennen torppaa eikä tupaa, jonka kirjahyllystä ei olisi Raamatun vierestä löytynyt Yrjö Karilaan toimittamaa Pikku Jättiläinen -tietokirjaa. Yhtä paksujakin nuo kaksi kaiken tiedon kirjaa olivat ja kumpainenkin usein komeasti sidottuja.

Pikku Jättiläisen kerhossa oli kymmeniä tuhansia jäseniä! Kerho perustettiin 1937. Vuoden 1952 painoksesta (ks. yllä) löytyy tietoa Pikku Jättiläisen historiasta. Ensimmäinen ilmestymisvuosi oli 1924 ja sivuja vajaa tuhat. Pian sivuluku vakiintui 1600:ksi. Takakannen sisäpuolella oli erillinen isokokoinen laskostettu Suomen kartta. Sen mukana olo kannattaa varmistaa, jos on ostamassa omaa Pikku Jättiläistä antikvariaatista.

Pikku Jättiläinen -kerhon merkissä oli kuvattuna harteillaan maapalloa kannatteleva Atlas-jättiläinen. Kerhon hopeamerkkivaatimukset käsittivät 25 kysymystä viiden eri oppiaineen alalta (valittavana 13 eri oppiainetta). Se, joka osasi vastata vähintään sataan kysymykseen määrätyistä oppikirjoista, sai emaljoidun hopeamerkin.

Kultamerkkivaatimuksia ei kirjassa kerrottu. Ne sai tilata erikseen Pikku Jättiläisen Kerhon toimistosta, os. Helsinki, Bulevardi 12 WSOY. Mahtoi tuo kultamerkki vastata jo melkein maisterin arvoa...

Ankka Lampinen (1938)

2010-03-05T12:40:00.006+02:00

Ankka Lampinen kulkee aatoksissaan... mieliharmin syy näkyy ajatuskuplassa. Ankka Lampinen oli melko vähäsanainen sarjassaan, ja vauhdikkaassa kuvakerronnassa näkyykin selvästi animaatio- ja mykkäfilmin kieli. Käsikirjoituksesta vastasi Ted Osborne ja piirrostyöstä Al Taliaferro. Lähde: Seura 3/1938

Kuinka korkealle ne hatut oikein voivat lentää?!?

Lukemista kaikille (1938)

2010-03-04T19:42:00.003+02:00

Komea on kansi Lukemista kaikille -lehdessä (40/1938) lukuisine hahmoineen. Tekijä on Martti Masala. Hän teki valtavan määrän kuvituksia Ilmarisen lehtiin.

Kansitaidetta (1892)

2010-02-24T15:31:00.002+02:00

Nuori Suomi, Päivälehden joulualbumi 1892.

Valikoima saksalaisia kertomuksia (1952)

2010-02-17T20:36:00.001+02:00

YRJÖ HIRNin valikoima saksalaisia kertomuksia
romantiikan aikakaudelta (Otava 1952)

Vaikka kuvakannet niin usein kiinnittävätkin huomion, ja joskus avittavat jopa ostopäätöstä, niin kyllä silmä lepää yllä olevan kaltaisessa kannessa. Se on myös tyylillisesti yksi yhteen sisällön kanssa. Valikoima saksalaisia kertomuksia sisältää mm. E. T. A. Hoffmannin kertomuksia (hmm, kuulostaa jotenkin tutulta...). Tämäkin antikvariaatista aikoinaan löydetty kirja on vielä leikkaamaton; olen siis ensimmäinen, joka juuri tätä kappaletta pääsee lukemaan.

E. Th. A. Hoffman - romanttisen pörrötukkaisena

Kavelevät koneet (2004)

2010-02-16T15:28:00.003+02:00

Kuva: Christian Bravery
Ja tekin, kuolon hirmusuiset aseet,

Elämän-herran jyryn matkijat,

Hyvästi! Tehtyn' on Othellon työ.

- Othello III, iii. (Suom. Paavo Cajander)

Brittiläiseltä Philip Reevelta on julkaistu suomeksi neliosainen kirjasarja Nälkäisten kaupunkien kronikka. Siihen kuuluvat: Kävelevät koneet, Kadotettu manner, Tuhon aikakirja ja Pimenevä maa (Karisto, 2004-2007).

Kävelevien koneiden alkuperäinen nimi on Mortal Engines, joka on peräisin Shakespearen Othello -sitaatista:

And O you mortal engines whose rude throats

Th'immoral Jove's dread clamors counterfeit...

Paavo Cajanderin muinainen suomennos ei voisi olla osuvampi: hirmusuiset aseet! Reeven tulevaisuuteen sijoittuvassa maailmassa nimittäin valtavilla leuoilla varustetut kaupungit metsästävät toisiaan ja kiinni jäänyt kaupunki syödään.

En ole koskaan aikaisemmin saanut lukea näin synkeää ja raadollista nuorisokirjallisuutta, joka samalla on kuitenkin mitä valoisinta ja ihmisuskoisinta. Ja lopussa kaikki pakosti kuolevat, totta kai, sillä eihän kukaan voi elää ikuisesti. Me ihmisethän olemme ne mortal engines.

Meistä jäävät jäljelle vain tekojemme muistot.

Kovaääntajä (1927)

2010-02-15T13:04:00.003+02:00

Todella suosittu kovaääntäjä on Stentor.

Kovaäänisellä on ollut suomen kielessä edeltäjänsä: kovaääntäjä. Mainos löytyi Hakkapeliitta-lehdestä 5/1927. Stentor oli kreikkalaisessa mytologiassa kreikkalainen sanansaattaja. Hänen äänensä oli yhtä voimakas kuin viidenkymmenen tavallisen miehen, kertoo Wikipedia.

Mikki Hiiri (1936)

2010-02-11T14:38:00.008+02:00

Mikki ja Aku hurjastelevat. Akun auto kiitää peräti 60 km tunnissa!

Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa 31.5.1931 oli jännittävä ilmoitus, joka herätti taatusti innostusta perheen pikkuväessä: "Aamusta iltaan Mikki-Hiiren mukana". Kymmenkunnan Mikki-kuvan alla oli vielä lisäteksti: "Vuosisadan hullunkurisin eläin esiintyy tästä päivästä lähtien Helsingin Sanomissa. Olette nauraneet sen tempuille elokuvissa - nyt voitte nauttia siitä kodeissanne." Mikki oli siis jo tuttu suomalaisille, elävistä kuvista. Aamulehtikin oli julkaissut Mikkiä jo 1930, muttei halunnut jatkaa mokoman "neekerisarjakuvan" julkaisua. Mikki Hiirihän on ulkoasultaan kovin musta. Lieneeköhän tämä yleisesti levinnyt tarina totta, vai onko se ns. urbaani legenda... Sarjoja myytiin tuohon aikaan Suomeen yksinoikeudella, joten Aamulehti myi esikoisoikeutensa kyllä aika heppoisesti. Disney-sarjakuvat ovat olleet todellinen rahasampo Sanomille!

Helsingin Sanomien sarjakuvaliitettä Kuvakertomuksia julkaistiin 1.3.1936 - 2.12.1939. Sen esikuvia olivat tietenkin amerikkalaisten sanomalehtien vastaavat liitteet. Liite oli kuitenkin esikuviaan puolet pienempi, tabloid-kokoinen, ja mustavalkoinen. Kerran se ilmestyi osin 4-värisenä, 19.2.1937. (Lähde: HS, 21.12.1997).

Aku vilahti aina välillä Mikin nimikkosarjassa , mutta oman sarjan lonksunokka sai lehteen vuonna 1936. Mikki ja Aku jatkoivat seikkailujaan Hesarissa 28.12.2003 saakka.

Ks. myös Kissalan pojat